Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Syksy on tulossa ja ajattelin taas koronakauden jälkeen käynnistää syksyllä myös Syvä-asahin jatkokoulutukset. Korona-aika oli monella tapaa ankeaa aikaa. Viimeisen parin vuoden ajalta olen joutunut perumaan miltei kaikki jatkokoulutukset, koska osallistujia ei ole ollut. Toivottavasti ajat ovat nyt muuttumassa ja voimme hiljalleen palata normaaliin arkeen. Asahin suhteen se tarkoittaa omalla kohdallani asahin hienovaraisia vivahteiden tutkimista ja miettimistä, miten niitä voisi opettaa asahin ohjaajille. Tämä on monella tapaa haastavaa. On helpompaa tyytyä pinnalliseen taitoon kuin, että ryhtyy toden teolla harjoittelemaan niin, että vaikeammatkin käsitteet alkavat avautua.

Asahin liikkumisen tapaan liittyvät periaatteet ja niiden taustalla vaikuttavat teoreettiset käsitteet ovat monimutkaisia ja syviä. Monet niistä, käytännössä kaikki, ovat kehittyneet vuosituhansien kuluessa kiinalaisessa liikuntakulttuurissa eivätkä ne ole välttämättä vieläkään länsimaiselle liikuntatieteelle tuttuja. Yritän tässä artikkelissa valottaa tätä asiaa yhden esimerkin avulla. Ensimmäisessä asahi-kirjassamme ”Asahi – terveysliikuntaa kaikille, sivulla 113 on alla oleva kuva kehon keskilinjasta.

Kuva 1. Kehon keskilinja.

Kuvassa keskilinja kulkee kehon neljän pisteen kautta, jotka kirjassa lyhyesti kuvaan. Mitä jätän kirjassa kuvaamatta, on kuvan lähtökohta ja sen takana oleva ajattelu. Se olisi ollut asahin perusteita käsittelevään kirjaan aivan liian monimutkaista. Kuvaan liittyy mielenkiintoinen historia ja samalla myös syvällinen kiinalainen taitojen opiskeluun liittyvä teoria.

Kuvan malli on otettu yhdysvaltalaisen taijin opettajan Jan Dieperslootin kirjasta ”Warriors of Stilness. Meditative Traditions in the Chinese Martial Arts. Volume 1” sivulta 22, missä on kuvan 2 kuva.

Kuva 2. Keskilinja Jan Dieperslootin kirjasta “Warriors of Stilness”.

Kirjassa Diepersloot selittää oman kiinalaisen taiji-opettajansa Cai Songfangin teorian siitä, miten taijissa liikkeen harjoittamista lähestytään kehon keskilinjan liikkeiden kautta. Keskilinja hahmotetaan tiettyjen kehon sisäisen avaruuden kohtien tai pisteiden kautta. Ajatustapa auttaa hyvin yksityiskohtaisen liiketietoisuuden kehittämisessä. Se että ylipäätään puhumme asahissa keskilinjasta ja sen liikkeistä, juontaa tähän taijin opettajaan. Tutustuin itse Diperslootin kirjaan heti sen julkaisun jälkeen 1995. Olin silloin harrastanut taijita noin kymmenen vuotta ja kirja avasi itselleni taijin aivan uudesta näkökulmasta. Kirjassa oli myös Diperslootin sähköpostiosoite ja päätin saman tien kirjoittaa hänelle ja kysyä, voisiko hän tulla käymään Suomessa. Hän vastasi ja kertoi olevansa tulossa joka tapauksessa Eurooppaan seuraavana vuonna ja voisi tulla kyllä Suomeenkin. Niin tapahtui. Järjestin kesällä 1996 Tampereelle Dieperslootin ohjaaman taijin kesäleirin, johon osallistui varmaan kolmekymmentä suomalaista taijin harrastajaa. Jan piti samalla myös ennen taiji-leiriä parin päivän yiquan-leirin, joka oli tästä taidosta ensimmäinen leiri Suomessa.

Leirillä Jan opetti meille, miten keskilinja rakennetaan kehon kokemuksellisten, sisäisten pisteiden kautta ja miten kaikki pystyn kehon liikkeet voidaan analysoida kolmen keskilinjan liikkeen avulla, joita ovat painonsiirto, kierto ja vajoaminen/kohoaminen. Hän myös opetti, miten tämä liikeanalyysi viedään mihin tahansa liikkeeseen, joka halutaan tehdä mahdollisimman tietoisesti. Hän siis opetti tietoisen liikkeen peruselementit. Innostuin kovasti tästä analyysista ja vein sen myös karateen, jota myös silloin opetin. Kun sitten kehittelimme asahia ja kirjoitin asahin teoriaan kymmenkunta liikeperiaatetta, otin keskilinjan ja sen liikkeet luonnollisesti mukaan tähän analyysiin. Asahi-kirjaankin tuli kopioitua Janin kirjan kuva. Muistan, että minun piti vielä yksinkertaistaa kuvaa asahi-kirjaa varten ja poistaa siitä yksityiskohtia, mutta lähetin kustantajalle ilmeisen vahingossa omien muistiinpanojeni alkuperäisen kuvan, josta piirtäjä sitten piirsi kirjassa esiintyvän kuvan. Koska tarkoitukseni oli yksinkertaistaa sitä, siihen jäi infoa, joka jäi sitten tekstissä selittämättä.

Mutta tarkkaavainen asahin harrastaja on ehkä löytänyt kuvien pisteille tarkemman selityksen, minkä tein artikkeliin, jonka julkaisin Liikunta ja Tiede -lehdessä 4/2002 nimellä ”Asento – liike – aisti. Proprioseptiikan harjoittamisesta”. Artikkelissa kuvaan tarkemmin, miten kiinalaisissa taidoissa tietoinen liike rakennetaan kehoa sisäkautta aistien ja miten siinä käytetään hyväksi kehon sisäisen avaruuden tiettyjä kohtia, joille kiinalaisilla on myös omat nimensä. Näitä pisteitä käytetään hyväksi sekä akupunktiossa että taolaisessa qigongissa. Nimet niissä saattavat vaihdella. Olennaista on, että kyse on ihmisen sisäisen aistijärjestelmän eli proprioseptiikan harjoittamisesta. Sen kautta kehitetään tietoisuutta kehon ”keskustasta”, missä hengitysliike tuntuu, mutta eriyisesti kehon pystylinjauksesta ja rakenteesta, jonka kautta liikkeeseen voidaan valjastaa koko kehon rakenteellinen voima. Tällaista lähestymistapaa ei ole länsimaisessa liikunnassa. Asahissa se on, mutta ei siksi, että olisimme sen keksineet vaan siksi, että se on perustava kiinalainen kokemuksellisen biomekaniikan lähestymistapa.

Koska olen kirjoittanut asiasta em. Liikunta ja Tiede -lehden artikkelissa, en kirjoita siitä tässä enää tarkemmin. Suosittelen, käytte katsomassa tarkemman kuvauksen tuosta artikkelista, jonka olen laittanut nettiin Asahi-Akatemian sivuille tänne: https://asiakas.kotisivukone.com/files/asahiakatemia.kotisivukone.com/asento_liike_aisti.pdf

Tuohon artikkeliin piirsin tällaisen kuvan:

Kuva 2. Keskilinjaan liittyvät pisteet. Kiinalainen kuvaus.

Seuratkaapa Asahi-Akatemian koulutuksia. Syksyn jatkokoulutukset ovat tulossa ohjelmaan aivan kohta. Koulutukset löytyvät täältä: https://www.asahi.pro/koulutukset

Yang Haiqing kuvaa nettiartikkelissaan kahdeksan yiquanin duan shoun perusmenetelmää, jotka hän oppi opettajaltaan Wang Xiangxhailta (ks. linkki alta). Kuvasin blogisarjassani ”Yiquan kamppailutaitona” WXZ:n duan shouta käsittelevän kirjan viisi perustyyliä ja niiden 21 esimerkkitekniikkaa. Yang Haiqingin kuvauksessa ei puhuta mistään perustyyleistä tai eläimistä vaan lähestytään asiaa suoraan kamppailutilanteen kautta. Asiat pidetään mahdollisimman yksinkertaisina. Kun kamppailua lähestytään tyylien tai eläinten kautta, mahdollinen tekniikka-arsenaali avautuu helposti valtavan isoksi. Se voi olla myös ongelma. Yleisesti voidaan varmaan sanoa, että laaja tekniikkarepertuaari on kamppailutaidossa hyvä asia, mutta toisaalta, jos panostetaan harjoittelussa vain muutamaan, esimerkiksi viiteen tai kymmeneen tekniikkaan, niille saadaan enemmän toistoja. Ne tulevat silloin harjoitetuksi automaation tasolle helpommin. WXZ toteaa kirjassaan itse, että kamppailutaidoissa on laajasta materiaalista suodatettava itselle sopiva tekniikka-arsenaali ja harjoiteltava sitä. Näin hän on itse asiassa kehittänyt koko yiquanin. Sama pätee, kun harjoittelemme itse WXZ:n kehittämää yiquania. Kaikkine mahdollisine eläintyyleineen senkin menetelmäarsenaali laajenee helposti laajaksi ja tekee mieli hallita ne kaikki. On siis hyvä idea suodattaa WXZ:n yiquanista itselleen sopiva ja sopivan pieni tekniikka-arsenaali ja harjoitella se hyvin. Tällainen analyysi tai suodattaminen vaatii tietenkin jonkin verran kamppailutaitokokemusta ja ymmärrystä keskeisistä kamppailun lainalaisuuksista. Siksi on hyvä, jos joku tekee sen meidän puolestamme. WXZ:n oppilaalleen Yang Haiqingille opettamat kahdeksan tekniikkaa ovat tällaisesta työstä hyvä esimerkki.

Jos minua pyydettäisi tekemään tällainen vaikkapa noin kymmenen liikkeen kokoelma omista suosikeistani, jota kukaan ei pyydä, mutta teen sen silti, niin tulos olisi jotakin seuraavaa. Ajattelun taustalla tässä on jatkumo, jota kuvasin monessa kohtaa blogisarjassani, mikä myös perustuu WXZ:n ajatteluun, että lähtökohtana on asento, se avautuu erilaisiksi ympyröillä tehtäviksi shiliksi, mikä avautuu duan shoun sovelluksiksi, jotka tehdään voimalla siis falin kanssa. Seuraavassa valitsemani yhdeksän menetelmää, jotka ajattelin ottaa pohjaksi Zenshindojon syksyn yiquan-harjoituksissa. Yhdeksän on tietysti sattumanvarainen luku ja määrä voisi olla mikä vain. Kun karatessa treenaamme kymmentä kihon kumitea, kolmeakymmentäkuutta kumite gataa jne., niin syksystä lähtien treenaamme yiquanissa yhdeksää duan shoun menetelmää.

Näiden lisäksi pitää tietysti jatkaa perusharjoituksia kuten seisomista ja voimankoittoa, mutta kun painopiste on enemmän yiquanin kamppailupuolella, niihin on lisättävä voiman käyttön (fali) harjoitukset, viisi nyrkkiä ja eläinten tyyppiliikkeiden shili -versiot. Nämä antavat hyvän pohjan duan shoun menetelmien harjoittelemiseen sekä yksin että parin kanssa.

Seuraavassa lyhyet kuvaukset harjoiteltavista menetelmistä. Viittaan tässä myös blogisarjan kuvauksiin, joista voi etsiä tukea tälle tekstille.

1. Vaienna kello

Tekee mieli lähteä liikkeelle tekniikalla, minkä WXZ:kin kuvaa kirjassaan ensimmäiseksi nimellä ”Vaienna kello koskettamalla”. Tekniikka lähtee saumattomasti käsien käärmemäisestä peruspyörityksestä, jota käytämme myös tui shoussa. Menetelmä on helppo, salamannopea ja murskaava. Shilin kannalta kyse on vuorokäsien eteen-taakse -tason pysty-ympyrästä

2. Apinan nopeat iskut

Tämä on oikeastaan sama asia kuin edellinen, mutta sen voimankäytön dynamiikka on eri. Edellisessä korostuu voima ja se tehdään nyrkeillä. Tässä korostuu nopeus ja se tehdään esimerkiksi iskuin sormenpäillä, mutta voidaan tehdä myös vaikkapa kämmentyvillä.  Shilin kannalta kyse on myös käsien vuorottaisista pysty-ympyröistä.

3. Tiikerin pysty-ympyrä

Tämä on WXZ:n kirjan esimerkkien yhdeksäs ja kymmenes tekniikka. Kyse on kahden käden pysty-ympyrästä. Tämä menetelmä avautuu moneen suuntaan ja sillä on paljon variaatioita. Sillä voidaan mennä suoraan sisään miltei mihin tahansa hyökkäykseen, kun kädet yhdistetään kolmioksi ja tätä rakennetta käytetään hyökkäykseen kiilan tavoin. Tämä on yksi tapa hyökätä rakenteella.

4. Kotkan liike

Tällä tarkoitan suoraan kotkan asennosta avautuvaa liikettä, missä toinen käsi torjuu iskien vastustajan käteen ja toinen käsi iskee yhtä aikaa vastustajaa kaulan sivuun. Tämä on esimerkiksi karatessa tyypillinen pinana shodan ja yondan katojen ensimmäisen liikkeen sovellus. Itse asiassa tiikerin pysty-ympyrä avautuu myös täksi liikkeeksi.

5. Kilpikonna nousee vedestä

Pyhä kilpikonna nousee vedestä avautuu moniin sovelluksiin. Se on perustava kahdella kädellä tehtävä torjunta oli lyönti sivusta tai suora ja tuli se kummalla kädellä vain. Kummatkin kädet pyörivät nyt sivuttaista pysty-ympyrää. Tärkeä tämän liikkeen sovellus on, että toinen käsi iskee voimalla vastustajan lyövän käden kyynärtaipeeseen. Tästä avautuu itsestään jatko edellä kuvattuun kotkan liikkeeseen, eli saman käden iskuun kaulan juureen.  WXZ:n kirjassa tämä on oma tyylinsä.

6. Vertikaalinen lohikäärmenyrkki

Lohikäärmenyrkki tai kaksoisnyrkki esiintyy useissa WXZ:n kirjan esimerkeissä. Sitä voidaan käyttää itsenäisesti omana vastustajan hyökkäystä murtavana tekniikkana, mutta se voidaan heittää mukaan useisiin yhdistelmiin.

7. Alligaattorin liike

Tällä tarkoitan alligaattorin tyyppiliikettä, joka on sama kuin taijin ”pilvikädet”. Tämä on monipuolinen menetelmä, jolla on helppo vaihtaa asemaa vastustajaan nähden, siirtyä siis esimerkiksi hyökkäyslinjan sisäpuolelta sen ulkopuolelle. Samalla se sisältää hyvän kokoelman erilaisia torjunta ja lyöntitekniikoita. Se antaa myös kiertymisen ja suunnan vaihdon.

8. Aktiivinen polvi

On opeteltava käyttämään myös polvea aktiivisesti. Tässä tarkoitan tällä kahta asiaa. Lähietäisyydellä on olemassa aina polvipotkun mahdollisuus. Tämä on opeteltava hyödyntämään. Samoin lähietäisyydellä on olemassa myös polvella tehtävän horjutuksen mahdollisuus. Wadon kumite gatat ovat tästä ehkä paras esimerkki, koska siellä polvihorjutukset on systematisoitu.

9. Qinna kolmeen perussuuntaan: oikea, vasen, alas

On opeteltava perus-qinnat. Lähtökohdaksi riittää vastustajan käsivarren kierto oikealle tai vasemmalle, josta seuraa alasvienti vatsalle tai selälle (ikkyo/ kote gaeshi). Voimankäytöstä riippuen tekniikat voivat myös murtaa käden. Rannevienti suoraan alas sopii hyvin myös tähän kuvioon. WXZ:n duan shoun esimerkeissä on pari qinna-menetelmää, jolla joko murretaan vastustajan käsivarsi tai viedään hänet alas aikidon ikkyon tapaan.

Linkki Yang Haiqingin artikkeliin:

http://yiquan.me/Decemb04-Eight%20Frequently%20Used%20Fighting%20Ways%20in%20Dachengquan/Eight%20Frequently%20Used%20Fighting%20Ways.htm?fbclid=IwAR1WawnID5in9YNHUM9i3ZBjchJBeKhrrjhayFqm6HYGqOcCR5hccKOfGFw

Puolalainen Andrzej Kalisz on kääntänyt useita Wang Xiangzhain kirjoja englanniksi, jotka löytyvät hänen kotisivuiltaan: http://www.yiquan.academy/articles.php?article_id=17. Yksi mielenkiintoisimmista on kirja nimeltä Central Pivot of the Way of Fist. Kirjassa on paljon mielenkiitoista materiaalia, mutta tässä lyhyessä tekstissä haluan nyt kiinnittää huomiota vain yhteen seikkaan. Kirjan viimeisessä luvussa hän kritisoi voimakkaasti kiinalaisissa kamppailutaidoissa vallalla olevaa mestari-oppilas -järjestelmää. Kyse on järjestelmästä, missä opettajan oppilaaksi (tudi) tullaan muodollisen seremonian kautta. Netistä löytyy useita tällaisen baishi-seremonian kuvauksia, tässä yksi: https://wulinmingshi.wordpress.com/2015/10/02/becoming-a-disciple-the-baishi-ceremony/

Kirjoitin viime marraskuussa pitkän kuvauksen idän kamppailutaitojen suljetuista tietorakenteista, enkä palaa siihen enää tässä muuten kuin huomauttamalla, että on mielenkiintoista, miten Wang Xiangzhai näkee itsekin selkeästi tällaisen opetustavan jopa rappeuttavan perinnettä, jossa sitä toteutetaan (ks. linkki alta lähteistä). Wang Xiangzhai on omistanut tälle teemalle kirjansa kokonaisen viimeisen luvun. Kannattaa lukea alkuperäinen teksti. Nostan tässä esiin hänen pääpointtinsa.

1. Järjestelmä sisältää ajatuksen, että vain tudeille opetetaan oikein ja myös kaikki tyylin ”salaisuudet”. WXZ toteaa tästä, että jos jollakulla on oikeasti jotain arvokasta opetettavaa ja jos hän ei opeta sitä oppilailleen vapaasti, se johtaa kamppailutaidon olemuksen rappeutumiseen. On myös huomattava, että vaikka olisit kuinka ”tudi”, se ei tarkoita, että olisit aina mallioppilas ja että ylipäätään pystyt omaksumaan opettajasi kaikki opetukset. Tudiksi päästään usein ”poliittisen” perustein, ei taidon näkökulmasta. Tudeja eivät ole välttämättä parhaat oppilaat vaan sopivat. Erityisen hyvin tämä näkyy japanilaisessa budon perinteessä.

2. Järjestelmä myös pitää sisällään oletuksen, että opettaja opettaa jotain erityistä ja yksityistä taitoa, jota hänellä ei ole velvollisuutta opettaa kuin heille, jotka hän itse valitsee oppilaikseen. Wang Xiangzhai korostaa, että yiquan on nähtävä tieteenä, joka on yhteistä omaisuutta. Tiedekään ei saa olla riippuvainen kansallisista tai muista rajoista. Vain tiedon jakaminen mahdollistaa tiedon kasvun. Hän myös toteaa, että on nähtävä muut ihmiset osana omaa perhettä ja muita on ajateltava samalla tavalla kuin ajattelet itseäsi.

3. Wang Xiangzhai toteaa myös, että hän ei katso titteleitä tai nimiä, vaan arvostaa oppilaidensa henkeä ja tunnetta ja pyrkii opettamaan kaikkia parhaansa mukaan niin hyvin kuin pystyy. Jos tehdään mestarin ja oppilaan ero, se synnyttää auktoriteetin ja hänen alaisensa eron, mikä ei ole rakentavaa. Tällainen hierarkia estää oppilasta esimerkiksi kritisoimasta opettajaansa, vaikka hän näkisi tämän tekevät selkeitä virheitä. Näin kamppailutaito ei voi edistyä. Opettajaa ei pidä pelätä. Hänen kanssaan pitää pystyä harjoittelemaan yhdessä.

WXZ arvostelee kirjassaan kollegoitaan rajusti, esimerkiksi näin: ”Vaikka on olemassa poikkeuksellisia ihmisiä, jotka ovat kyenneet tunkeutumaan kamppailutaidon ytimeen asti, ennakkoluulojen ja tapojen vuoksi he eivät kuitenkaan halua siirtää tietoaan eteenpäin. Kuinka he eivät ymmärrä, että jokien ja järvien vesi kuuluu kaikille, jotka haluavat sitä käyttää. Miksi he ovat niin ahdasmielisiä? Tiede kuuluu koko ihmiskunnalle. Jos joku on saavuttanut taidon, se kuuluu jakaa. Kuinka hän voi pitää sen vain itsellään ja muut siitä tietämättöminä?”

Lähteet:

Wang Xiangzhai: Central Pivot of the Way of Fist. Tr. from Chinese by Andrzej Kalisz. Yiquan Academy 2005.s. 42-44

Klemola, Timo: Miten kamppailutaitojen tietoteoreettiset rakenteet eroavat idässä ja lännessä. https://www.academia.edu/62712085/Miten_kamppailutaitojen_tietoteoreettiset_rakenteet_eroavat_idässä_ja_lännessä

On hämmästyttävän paljon sellaista ajattelua, että eläimet eivät ajattele tai osaa ajatella. Että ajattelu olisi erityisesti ihmiselle kuuluva ominaisuus. Kannattaa aluksi muistuttaa itselleen, mitä Wikipedia kertoo ensimmäisissä lauseissaan ihmisestä:  ”Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs. Ihminen kuuluu kädellisten (Primates) lahkon isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon ja on nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt ja runsaslukuisin laji.” Tästä tietysti seuraa, että ainakin yksi eläin ajattelee, koska ihminenkin on eläin ja hän ajattelee.

Mutta mitä ajatteluun yleisemmin tulee, buddhalainen mielen teoria auttaa meitä ymmärtämään mitä ajattelu ylipäätään on ja miten ihmisen ajattelu eroaa muiden eläinten ajattelusta. Esittelin Vasubandhu-kirjassani buddhalaisen yogacara-koulukunnan tietoisuuden mallin, jossa erotetaan kahdeksan tietoisuuden tasoa. Tämä malli näyttää minusta hyvin, mitä on ajattelu ja mikä mahdollinen ero on ihmisen ja muiden eläinten ajattelulla.

Mallin mukaan voimme erottaa kahdeksan tietoisuuden kerrostumaa tai aspektia. Ne ovat viisi aistitietoisuutta (näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntotietoisuudet). Kuudentena on ajatustietoisuus, seitsemäntenä minätietoisuus ja kahdeksantena varastotietoisuus. Aistivilla tai tuntevilla olennoilla on ainakin osa näistä tietoisuuksista. Buddhalaisessa ajattelussa ihmisellä on kuusi aistia, viisi aistinelimiin kytkeytyvää aistia ja mieli kuudentena aistina. Mielen aistiluonne on hyvin mielenkiintoinen ajatus. Se on yksi tapa näyttää ajattelun kehollisuus, asia mitä nykyään tutkitaan kognitiotieteessä erilaisissa ”kehollisen kognition” tutkimusprojekteissa. Ajatus mielestä kuudentena aistina ei ole sen kummempi kuin, että mielteet ovat aistisidonnaisia. Muodostaessaan mielteitä mieli toimii aistinelimen tavoin, mutta ikään kuin virtuaalisesti. Kun katson kukkaa, kyseessä on näköaistimus. Kun suljen silmäni ja kuvittelen kukan mielessäni, kyseessä on näkömielle. Näin voidaan käydä läpi kaikki aistit ja muodostaa niistä aisteja vastaava mielle.  Tätä mielteiden virtaa, jossa elämme arjessamme suuren osan aikaamme, kutsutaan buddhalaisuudessa ajatustietoisuudeksi. Tämä siis pitää sisällään ajatuksen, että ajattelumme on mielteiden virtaa. Tätä ajattelun tasoa voidaan pitää eräänlaisena ajatustapahtumien raakavirtana. Kun muistelemme mennyttä tai suunnittelemme tulevaisuutta, miten teemme sitä? Muisto on kuvitelma ja myös suunnitelma on kuvitelma eli mielteiden virta. Kun ajattelen eilistä, kuvittelen mielessäni, mitä tapahtui. Tämä kuvitelma on erilaisten aistiperustaisten mielteiden virta. Siellä on näkömielteitä (katsomme tapahtumia kuin elokuvaa), kuulomielteitä (kuulemme itsemme ja muiden puhuvan) jne. Kun kuvittelen, mitä teen huomenna, näen itseni tekemässä sitä. Tällainen ajatteluni on mielteiden virtaa. Ihminen voi kuvitella vain sellaisen aistittavan maailman, missä hän elää. Samat aistit ovat toiminnassa mielteissä kuin todellisuudessakin.

Nyt voi myös kysyä, mitä on unennäkö? Se on samaa mielikuvien tai mielteiden virtaa kuin valvetietoisuus, mutta omalla hallitsemattomalla ja mielikuvituksellisella tavallaan. Voidaanko sitä kutsua ajatteluksi? Kyllä, tosin sen lainalaisuudet ovat eri kuin päivätajunnassamme.

Seitsemäs tietoisuus on minätietoisuus. Tämä on tietoisuuden taso, missä syntyy subjektin ja objektin ero. Kun lapsi ymmärtää olevansa maailmasta erillinen olento, hän alkaa kokea itsensä jonkinlaiseksi minäksi ja maailma alkaa hahmottua ulkopuoliseksi todellisuudeksi.  Kun todellisuus aletaan hahmottaa kaksinapaisena, minä tässä ja maailma tuolla, on syntynyt myös ensimmäiset kategoriat, jotka voidaan nimetä. On syntynyt perusta kielelle. Kehityksen myötä kategorioita tulee lisää ja niitä aletaan nimetä. Syntyy kieli. Kuudennen tietoisuuden tasolla ajattelu on pelkkää mielteiden virtaa, jossa ei tarvitse olla tätä minätietoisuuteen liittyvää käsitteellistä ulottuvuutta ja subjekti-objekti  -eron ymmärrystä, mutta se on ajattelua silti. Tässä mielessä monet tuntevat olennot ajattelevat: ne voivat kokea mielteiden virtaa. On tietysti vaikeaa päästä eläinten mielen sisälle ja katsoa, mitä siellä liikkuu, mutta ei ole mitään syytä ajatella, että siellä ei olisi aistisidonnaisia mielteitä, kuten ihmisellä. Koirien ja kissojen omistajat tietävät hyvin, miten heidän lemmikkinsä näkevät unta. Aivan oma tarinansa olisi nykytutkimus eläinten kognitiivisista kyvyistä, johon en tässä mene lainkaan. Oikeastaan halusin tässä vain sanoa, että on tyypillisesti ihmiselle ylimielistä ajatella, että vain hän on maailmassa ainoa ajatteleva olento. Ei tietenkään ole. Ajattelevia ja tuntevia olentoja on maailma täynnä!

Eiköhän se ollut nyt tässä

Kirjoitin tämän sarjan ensimmäisen blogin 31.12.2021 ja olen siitä lähtien julkaissut tätä blogin päivässä. Joskus, kun on ollut intoa, olen kirjoittanut päivän aikana muutamankin jutun ja sitten pitänyt vähän taukoa, mutta nyt kasassa on kirjan mittainen käsikirjoitus yiquanin duan shousta eli itsepuolustuksen tasosta, mistä on ylipäätään kirjoitettu todella vähän. Kiinassa Wang Xiangzhain kirja yiquanin duan shousta ilmestyi vuonna 2002, siis noin 20 vuotta sitten. Voin kuvitella, että tällainen julkaisu oli Kiinassakin ikään kuin lupa käsitellä asiaa julkisesti, jos se siihen asti oli ollut enemmän yiquanin sisäpiirin tietoa. Kahdessakymmenessä vuodessa ajat ovat kovasti muuttuneet. Jos tekee hakuja kiinalaisesta internetistä hakusanalla ”yiquan duan shou”, siis kiinaksi, niin materiaalia löytyy jo aika paljon. Wang Xiangzhain kirja ja sen eri lukuja löytyy monilta sivustoilta, löytyy blogeja siitä, mitä ”tiikerin” tai ”lohikäärmeen” tyyli tarkoittaa käytännössä jne. Jos laittaa hakukoneeseen Wang Zinagzhain kirjassa kuvaamien tekniikoiden nimiä, löytyy useita videoita, missä yiquanin harrastajat treenaavat näitä tekniikoita. Itse onnistuin jäljittämään niin kirjan 21 tekniikasta vajaat puolet. Sama pätee yiquanin eläimiin. Olen varmaan koko korona-ajan, nyt pari vuotta, tehnyt tällaista tutkimustyötä ja olen laittanut tähän blogisarjaan suurimman osan siitä, mitä olen tutkimuksissani onnistunut kaivamaan esiin ja tietysti, mitä olen viimeisten vuosikymmenten aikana myös omassa harjoittelussani tutkinut ja löytänyt.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, mutta myös valmis ottamaan vastaan palautetta tekstistä. Kun aloitin tämän kirjaprojektin, päätin kirjoittaa sitä avoimesti näin blogien muodossa kahdesta syystä. Toinen on se, mikä itseäni on vaivannut varmaan koko elämäni. Jos saan avattua jotakin asiaa, jonka koen tärkeäksi ja tiedän, että muutkin ovat siitä kiinnostuneet, en pysty pitämään tietoa sisälläni. Olen mieleltäni tutkija, ja tutkimuksen perusajatus on tiedon avoimuus. Ei ole järkeä tutkia jotain asiaa ja pitää siitä saatu tieto vain itsellään. Tiedän, että näin kyllä myös tehdään, koska tieto on valtaa, mutta pois se minusta. Toinen ajatus oli optimistinen toive, että sen kautta saisin palautetta ja palautteen kautta pystyisin vielä parempaan jälkeen, kun viimeistelen tekstin kirjaksi. Aloitan nyt tekstin uudelleen kirjoittamisen ja täydentämisen ja toivon, että saisin kirjan käsikirjoituksen valmiiksi kevään aikana. Sitten vielä kuvien otto ja taitto vievät oman aikansa, mutta eiköhän tämä ole syksyllä paketissa ja myynnissä. Mutta, kuten totesin, mielelläni otan vastaan kaiken palautteen ja parannusehdotukset.

V Pyörremyrskyn tyyli

Tämä tyyli lähtee terveysseisonnasta, tosin WXZ ei kerro, mistä. Arvaus voisi olla, että kädet ovat alhaalla luonnollisessa asennossa tai vaikkapa edellä esittämässäni asennossa vatsalla. Tyyli perustuu pyörimiseen keskilinjan ympäri, joka synnyttää käsiin keskipakovoimaa. Että saat kädet seuraamaan vartalon nopeaa kiertoliikettä, ojenna voima sormenpäistä läpi, jolloin kädet yhdistyvät paremmin vartaloon.  Koko keho laajenee kuin pallo eli käytetään koko kehon huyuan-litä. Muista myös koko kehon ojentaminen ja jalkapohjien ja päälaen ristiriitavoima. Keskilinja siis pitenee sekä ylös että alas.

Kannattaa muistaa, että tämänkin kirjoituksensa alussa WXZ toteaa, että hän näyttää jokaisesta tyylistä vain muutaman esimerkin. Oppilaan tehtävänä on ymmärtää, miten erilaiset variaatiot aukeavat yhdestä kohti kymmentä ja siitä eteenpäin loputtomiin. Harjoittele tyylin voimantuottoa kiertymällä keskilinjan ympäri ja pyörittelemällä käsiäsi. Esimerkiksi ”ammu tykinkuula takaraivoon” on suoraan tämän liikkeen sovellus. Harjoitus opettaa rentoutta, mutta myös itsepuolustuksen perustekniikkaa. Jos liitätä tähän vielä askelten kanssa tapahtuvan pyörähdyksen (taisabaki), tulee mukaan myös ”kidutus vasaralla” tekniikan vartalon käyttö.

Menetelmä 1 (20): Kiduttava vasaran isku

Nimi koostuu merkeistä, jotka tarkoittavat vasaraa ja kidutusta. Menetelmässä olkapää iskee voimakkaasti vastustajan käsivarteen, joka voi iskussa jopa murtua. Ehkä nimessä viitataan tähän olkapään vasaramaiseen ja murskaavaan iskuun.

Kun vastustaja hyökkää vasemmalla kädellään kohti rintaani, torjun liikkeen oikealla edelleen alas suuntautuvalla kädellä pyörähtämällä oikean jalan varassa. Oikea käteni jatkaa liikkettään ylös ja sitoo vastustajan käden rintaani vasten. Samalla kiertoliike jatkuu noin 180 astetta. Kun liike pysähtyy, käytän etujalan reaktiovoimaa ja suuntaan oikean olkapääni voiman eteenpäin, jolloin vastustaja kaatuu tai hänen kätensä murtuu.

Menetelmä 2 (21): Iske nyrkillä takaraivoon

Nimessä on merkit ”ampua tykillä” ja pään takaosa, siis takaraivo. Käännös siis voisi olla myös ”ammu tykinkuula takaraivoon”. Viidestä nyrkistä yhden nimi on pao quan, joka tarkoittaa nyrkkiä, joka ampuu kuin tykki, se on siis ”tykinkuulanyrkki”. Tässä varmaan tavoitellaan samaa asiaa ja kuvataan sitä, miten nyrkki osuu takaraivoon kuin tykinkuula.

Kun vastustaja hyökkää kohti kasvojani oikealla kädellään, astun vasemmalla jalalla vasemmalle, vajoan alas ja tuon käteni vasemmalle, mistä ponnistan vasemman jalan reaktiovoimalla ylös voimakkaasti vasemman jalan varassa oikealle kiertyen. Samalla oikea käteni torjuu vastustajan iskun ylös menevällä halkaisevalla liikkeellä ja vasen nyrkkini iskee hänen takaraivoonsa. Ajoitus voi mennä myös niin, että oikea käteni torjuu iskun ylösmennessään ja painaa sen voiman saman tien halkaisevalla liikkeellä alas, jolloin vasta vasen nyrkkini osuu vastustajan niskaan.

LOPUKSI

Laitan tähän vielä lopuksi referaatin WXZ:n kirjan lopetuksesta, missä hän kirjoittaa suunnilleen seuraavasti. Olen jakanut tässä kirjassa yiquanin duan shoun viiteen tyyliin ja 21 menetelmään.  Ne perustuvat voiman käytön tapoihin. Kun olet kontaktissa vastustajaan ja kohdistat häneen koko kehosi voiman, käytä hyväksesi maailmankaikkeuden voiman aaltoa, joka paljastaa luonnollisen elinvoimasi. Älä käytä osittaisia ja paikallisia menetelmiä. Kärsivällisellä ja pitkällä harjoittelulla tulet taitavaksi. Älä harjoittele liikaa menetelmiä, jotta ne eivät sido sinua kamppailutilanteessa. Kirjoitin tämän tekstin, kun olin jo vanha ja sairas. Minusta tuntuu usein, että en kykene asettamaan sanoiksi sitä, mitä todella tarkoitan. Joka tapauksessa, lyhyesti: 1. täydellinen ja tasapainoinen voima, 2. kolmioihin varastoitu voima, 3. yksinkertainen painavuus voiman vapauttamisessa, 4. ei-metodi metodina ilman ajattelua, 5. nostaminen ja painaminen, nieleminen ja sylkeminen, vajoaminen ja kohoaminen, erottaminen ja sulkeminen, 6. voima ja muoto ovat yksi, missä henki ei paljastu. Kun saat näistä henkilökohtaisen kokemuksen, olet kulkenut yiquanin polkua jo yli puolimatkan. Ajattelen usein, että tiedolla ja tieteellä ei ole rajoja ja kirjoittaen on todella vaikea ilmaista, mitä haluaisin. Toivon, että ymmärrät, mitä olen yrittänyt tässä sanoa.

Wang Xiangzhai, Tianjinissa vuonna 1959

IV Kotkan tyyli

Neljäs menetelmä on WXZ:n mukaan kotka-asennon laajennus. Kotka-asento on puolestaan laaja-asento, mistä lähtevät kummankin käden sivuilla pyörivät kahdeksikon muotoiset ympyrät. Tämä on siis kotkan tyyppiliike. Samoin kuin edelliset tyylit, tässäkin on siis jatkumo: kotkan asento – shilinä sivulla pyörivät kahdeksikot – niihin liittyvät sovellukset. Kurjen tanssista on paljon esimerkkejä esimerkiksi Li Jianyulta, mutta kotkasta vähemmän. Kotka on joka tapauksessa iso lintu ja sen tanssissa korostuvat käsien edestakaiset ja kahdeksikkoa piirtävät ympyrät.

Kuvatessaan tätä tyyliä WXZ käy läpi niitä sekä ulkoisia että sisäisiä voimia, joita yiquanissa käytetään hyväksi. Hän kertoo, miten hän usein puhuu ”maailmankaikkeuden voimasta”, ”maan voiman keskuksesta”, ”ilmanvastuksen tunnistamisesta” jne. Tässä hän korostaa, että duan shou tarkoittaa lopulta kaikkien näiden voimien tunnistamista. Jotta keho pystyy ylipäätään liikkumaan, on oltava ulkoinen painovoima, jota vastaan asetetulla reaktiovoimalla kaikki liike tapahtuu. Ilman tätä voimaa ja vastavoimaa ihmisen keho ei kykene liikkumaan lainkaan. Tätä tarkoittaa ”ristiriita maan keskuksen kanssa”. Kamppailutaidoissa avautuvat ja sulkeutuvat liikkeet ovat mahdollisia vain, koska voima kulkee maasta koko kehoni läpi ja maa antaa liikkeelleni vastavoiman. Tämä on se reaktiovoima, jonka ansiosta kehoni voi liikkua eteenpäin.

Samalla tavalla ilmanvastus on eräänlainen reaktiovoima. Siksi kuvittelemme ilman vastuksen, kun teemme yiquania. Kun iso kotka lentää, niin sen liike mahdollistuu juuri tämän ilmanvastuksen antaman reaktiovoiman avulla. Erityisesti se näyttäytyy hengityksessä, missä voimaa vapauttaessani hengitän ulos, mutta suljen samalla hengitystien. Silloin pallea joutuu puristamaan ilmaa pienempään tilaan, jolloin se kohtaa elastisen vastavoiman samalla tavalla, kuin jalka kohtaa maan vastavoiman, kun siirrän siihen painoni. Tämän hengityksen elastisen voiman johdosta koko kehoni jännittyy yhteen ja minun on helpompi vapauttaa koko kehon voimaa.

Edelleen on huomattava keskihaku- ja keskipakovoimat, jotka syntyvät pyörimisliikkeistä sekä kitkavoima. Puhuessaan näistä ulkoisista voimista WXZ käyttää esimerkiksi ilmaisua ”maailmankaikkeuden voima” tai ”kosmisen voiman aalto”, joita ei pidä siis liikaa mystifioida. Edelleen WXZ toteaa, että jos et käytä näitä voimia hyväksesi kamppailussa, niin keität ruokasi ilman riisiä. Näihin voimiin yiquanissa lisätään sitten kehon sisäiset voimat, vaistomaiset voimat, mielen voiman ja ne sovitetaan yhteen ulkoisten voimien kanssa. WXZ toteaa, että ylivoimainen kamppailija on ekspertti, joka osaa käyttää hyväkseen näiden voimien ristiriitaa. 

WXZ kuvaa myös tyylin jatkuvaa liikettä niin, että siinä kuljetaan ylös, alas, eteen ja taakse, painopiste muuttuu jatkuvasti ja sen sijainti maahan antaa jatkuvasti potentiaalista voimaa. Mieli johtaa liikettä, lantio on vapaa kiertymään ja tyhjä jalka täyttyy ja muuttaa potentiaalisen energian liike-energiaksi ”maailmankaikkeuden voima-aallon” avulla, käyttäen siis hyväkseen ympäristön lainalaisuuksia. Keho on kuin kotkaa kannatteleva myötätuuli, kun se pyydystää kanin tai kuin veden virtaus, kun lohikäärme nousee vedestä. WXZ antaa tyylistä seuraavat neljä esimerkkiä:

Menetelmä 1 (16): Laukkaava hevonen

Vastustaja hyökkää oikean käden iskulla rintaani. Otan kontaktin hänen jalkaansa omalla oikealla jalalla astumalla sen hänen jalkansa sisäpuolelle, mikä mahdollistaa horjutuksen polvella.  Kierryn samalla oikealle, nostan oikean käteni ylös ja torjun iskun ulkopuolelta kämmen ulospäin. Jatkan liikkeen siitä viistosti oikealle alas, jolloin voimani on ”nielevää” ja vetää siis häntä minua kohti ja samalla kääntää häntä oikealle. Vien oikean käteni nyrkkiin ja isken sillä häntä kasvoihin. Samalla vien painon eteen, ja voin tehdä polvellani horjutuksen myös hänen etujalkansa polvesta. Samoin voin tukea iskua vasemmalla kädelläni, jolloin hyökkäyksestäni tulee isku lohikäärmenyrkillä.  Huomaa, että vaikka kuvaus on monimutkainen, tekniikka on hyvin nopea yksi liike, missä käsi torjuu vastustajan lyönnin ja samalla liikkeellä tekee välittömän vastaiskun. WXZ toteaa, että liike on nopea kun ukkonen ja salama ja hyvin ajoitettu ääni tukee myös tekniikkaa.

Menetelmä 2 (17): Haukka levittää siipensä

Menetelmä on sama kuin edellä, mutta tilanteessa, missä torjunnan jälkeen vastustaja on nojautunut enemmän eteenpäin ja minulla ei ole tilaa käyttää nyrkkiä, lyön kämmen alaspäin oikean käsivarren sisäsivulla vastustajaa kasvoihin, kurkkuun tai rintaan. Voimat ovat samat kuin edellä. WXZ toteaa, että olet kuin iso lintu, joka lentää ilmavirran varassa.

Menetelmä 3 (18): Kolmen tonnin aaltovoima

Isku päällä on voimakas ja se tehdään vartalon aaltomaisella liikkeellä. Ehkä siitä tulee menetelmän nimi: isku tuntuu kuin kolmen tonnin aalto olisi vyörynyt päälle. Kun vastustaja on tarttunut ranteisiini, voin vaihtaa otteen pyöräyttämällä kädet sisäkautta ympäri ja tarttumalla vastustajan ranteisiin. Siitä on sitten helppo vetää hänet eteen, avata kädet sivuille ikään kuin siiviksi ja iskeä otsalla eteenpäin.

WXZ päättää jokaisen menetelmän kuvauksen yleensä nelisäkeiseen runoon. Ne ovat yleensä niin vaikeaselkoisia, että en ole edes yrittänyt niitä kääntää. Nyt teen poikkeuksen:

Synnytä aaltoja aallon perään.
Kummallakin kädellä on oma päänsä.
Harjoittele kummaltakin puolelta ja etene ja peräydy.
Ymmärrä kosmisen voiman hienovaraisuus.

Menetelmä 4 (19): Kana seisoo lumessa kylmissään

Menetelmä on kana-asennon sovellus, missä seistään yhdellä jalalla toinen käsi kohotettuna kohti taivasta ja toinen käsi painuneena kohti maata. Polvi on ilmassa. Se on menetelmän torjuntavaihe. Astun siitä alas jalkani vastustajan jalkaan kiinni, vajoan alas, isken kyynärpäällä ja survaisen polvella hänen jalkansa ulkoreunaa.  

Menetelmä 3 (13): Avaa kultainen lukko

Kun vastustaja ojentaa kätensä kohti kumpaakin olkapäätäni, tuon kädet sisään hänen käsivarsiensa sisäpuolelta ja käännän hänet käsien repäisevällä voimalla, missä oikea työntää eteen hänen oikeasta olkapäästään ja vasen vetää taakse hänen vasemman kätensä sisäpuolelta. Hän pyörähtää ympäri keskilinjan varassa. Liikettä kannattaa jatkaa pujottamalla vasen käsi alakautta hänen vasemman kätensä ali ja työntämällä hänet kummallakin kädellä pois. Ylipäätään tämä käden alakautta ristiin viemisen tekniikka on usein käyttökelpoinen ja se kannattaa harjoitella osaksi omaa tekniikkavalikoimaa. Yiquanissa se esiintyy esimerkiksi harjoiteltaessa sivuttaisvoimia kiertyen vuorottain vasemmalle ja oikealle. Kun torjuva käsivarsi on pystyssä ja kun kierrytään toiselle sivulle, pystyyn nouseva käsivarsi kulkee ristiin toisen käden alta.

Tämäkin menetelmä syntyy käsien pysty-ympyrästä, kun kädet kiertyvät alakautta vastustajan käsien väliin. Liikkeen eri suuntaan kulkevat vastustajaa kääntävät voimat vertautuvat menetelmän nimessä avaimen kiertämiseen lukossa.

Menetelmä 4 (14): Vanha päämunkki kumartaa

Tässä menetelmässä vanha päämunkki kumartaa ja liittää kätensä yhteen gassho-asentoon eli kämmenet vastakkain. Tekniikassa kädet osuvat vastustajan ranteeseen ja kyynärpäähän, jolloin syntyy kyynärpäätä väärään suuntaan taivuttava vipuvoima.

Kun vastustaja hyökkää vasemmalla kädellään, peräännyn ja isken hänen käteensä niin, että vasen käteni osuu lyövän käden ranteelle ja oikea pystyssä oleva käsivarsi kyynärpäälle, hänen kyynärpäänsä voi murtua. Tämä on monien itsepuolustustaitojen perustekniikkaa, missä vastustajaa hallitaan ottamalla lukko kyynärpäästä ja viemällä hänet siitä maahan. Tekniikan voi tehdä iskuna tarkoituksena murtaa vastustajan käsi tai sen voi tehdä pehmeämmin alasvientinä. Tämä on Ueshiban aikidon nk. ensimmäinen tekniikka (ikkyo). Jos teet tämän kilpikonnan shilistä, on ainakin kaksi mahdollisuutta. Voit ehdä shilin niin, että avaat siinä tarkoituksellisesti käsiäsi ja houkuttelet vastustajan lyömään käsien väliin. Toinen tapa on, että kierrät kummatkin kädet alakautta pyörivällä liikkeellä iskun ulkopuolelle, tartut vasemmalla kädellä hyökkääjän ranteesta ja painat hänet oikealla kädellä ja vartalon putoavalla voimalla maahan.

Menetelmä 5 (15): Supikoira jahtaa hiirtä

Kun vastustaja tarttuu ranteisiini ja vetää, annan hänelle vastavoiman kilpikonnan pyörivällä liikkeellä, josta ohjaan voiman jälleen eteen ja heitän hänet selän suuntaan työntämällä kädet voimakkaasti nyrkeissä eteen. Voin viedä kädet lohikäärmenyrkkiin ja iskeä häntä samalla kummallakin kädellä keskilinjaan.

III Lohikäärmeen tyyli

Tämän tyylin nimi on WXZ:lla ”pyhä kilpikonna nousee vedestä” ja se vertautuu eläimissä lohikäärmeen tyyliin tavalla, minkä jo eläinten yhteydessä selitin. Tämä kiinalainen kielikuvien käyttö voi olla hämäävää, mutta kun ne tulevat tutuksi, niin niille löytyy käyttöä esimerkiksi harjoitusmielikuvien yhteydessä.

On monia tapoja luokitella yiquanin seisonta-asentoja. Yhdessä tavassa erotetaan tasaseisonta, mikä liittyy lähinnä terveys- ja perusharjoitteluun, toispuoleinen seisonta, mikä harjoittaa kamppailuominaisuuksia ja matalat ja laajat asennot, mitkä ovat enemmän voima-asentoja. WXZ toteaa tästä tyylistä, että se on laajojen asentojen laajennus.  Hän myös kuvaa suoraan, että vedestä nouseva kilpikonna ei ole vain perustava shili-harjoitus, vaan myös tila, josta voidaan johtaa erityisiä kamppailumenetelmiä, joita hän seuraavaksi kuvaa. Hän siis yhdistää tyylin ”kilpikonna nousee vedestä” -harjoitukseen sekä laajoihin seisota-asentoihin. Kiinalaisessa tekstissä on myös mielenkiintoinen toimittajan huomautus suluissa, missä hän toteaa, että ”kilpikonna nousee vedestä” on yiquanin laajojen asentojen voimankoittoharjoitus ja edelleen, että ehkä WXZ tarkoittaa tässä yleensä laajoja seisonta-asentoja.

Hämmennystä tässä kohtaa synnyttää se, että WXZ liittää kaikki muut tyylit suoraan johonkin seisonta-asentoon, mutta tämän tyylin nimi ja myös tekstin kuvaus liittääkin sen kilpikonnan shili-harjoitukseen. Mielestäni tämä ei riko kuvausten logiikkaa vaan oikeastaan päinvastoin, vahvistaa sitä ajatusta, minkä olen usein esittänyt, että asennot ovat pysäytyskuvia liikkeestä. WXZ ei tee asentojen ja liikkeiden välillä tarkkaa eroa. Jo vaatimaton yiquanin harjoittelu, jos se tehdään dynaamisilla mielikuvilla, näyttää harrastajalle, että asennot ovat dynaamisia, niissä on aina läsnä liike. Siksi yiquanissa puhutaan liikkeestä liikkumattomuudessa ja liikkumattomuudesta liikkeessä. Asennon voimat tulevat esiin mikroliikkeisiin ja itse asiassa täysin paikallaan oleva liikkumaton asento on kuollut asento. Voi olla, että aloittelija lähtee liikkeelle tästä, mutta kun mielikuvat alkavat toimia, asennon ja shili-harjoituksen ero katoaa. WXZ tässä minusta vain vahvistaa tämän yiquanin perusperiaatteen: asentoa ja shili-harjoitusta on keinotekoista erottaa toisistaan.

Koska kilpikonnan shili-harjoitus on sivuttainen kummallakin kädellä tehtävä pysty-ympyrä, se sopii samalla tavalla kamppailutanssin perustaksi kuin edellä kuvasin käärmeen tyylin yhteydessä. Yksi tapa lähestyä kaikkia WXZ:n antamia tyylin esimerkkimenetelmiä on katsoa, miten ne toteutuvat ja sopivat suoraan tämän liikkeen jatkoksi. Ja kyllähän ne sopivat.

WXZ kehottaa käyttämään laineilla kelluvan kilpikonnan tai ajopuun mielikuvaa, kun harjoittelet tätä tyyliä. Ne eivät taistele aaltojen voimaa vastaan, vaan antavat aaltojen kannatella ja pyörivät niiden mukana. WXZ kuvaa tyylistä seuraavat viisi esimerkkiä.

Menetelmä 1 (11): Kultainen keihäs ja rautahevonen

WXZ kuvaa menetelmän niin, että vastustaja hyökkää vasemman käden iskulla ja teen tekniikan oikealla kädellä. Menetelmä toimii niinkin, mutta se tulee tehtyä silloin vastustajan sisäpuolelta, jolloin ollaan avoimia hänen toisen käden iskulleen. Jos se tehdään näin, on vasemmalla kädellä samalla estettävä vastustajan oikean käden liike. Menetelmän voi tehdä täsmälleen kuvatulla tavalla myös vastustajan ulkopuolelle, eli hänen oikean kätensä hyökkäykseen. Torjutaan lyönti oikean käsivarren ylös suuntautuvalla voimalla ja astutaan sisään ja isketään saman käden kyynärpäällä vastustajan käden ali rintaan/kainaloon. Torjunta ja liike ovat yksi liike joka nousee hyvin kilpikonnan shilistä. Tee kyynärpääisku kaatuvalla askeleella pudottamalla itsesi matalaan ratsastusasentoon.

Menetelmä 2 (12): Pelästynyt käärme vetäytyy koloonsa

Lyönti tulee alas vatsaan oikealla kädellä. Käsieni pyörivä liike tulee sivusta niin, että vasen nyrkkini iskee hänen kätensä alta kylkeen ja oikea käsi putoaa lyövän käden päälle, jolloin hänen kätensä jää kahden erisuuntaisen voiman väliin. Etsi menetelmän voimat suoraan kilpikonnan shili-harjoituksesta. Shilin pyörivä liike jatkuu luonnostaan täksi tekniikaksi. Tee nyrkistä keskisormen nyrkki, jolloin se iskee terävästi kuin käärme, joka pakenee luolaansa.

II Tiikerin tyyli

1. Tyylin piirteet ja voimantuotto

Kuvasin jo edellä, miten WXZ:n antama nimi tälle tyylille on ”suitsukevalas pyörremyrskyssä”. Koska tyyli perustuu käsien pysty-ympyrään, se on sama kuin tiikerin tyyli, jonka jo olen kuvannut edellä. Myös siis tyylin piirteet ja voimantuotto ovat samat. WXZ kertoo tämän tyylin olevan hunyuan-zhuang -seisonnan laajennus. Hunyuan-seisonnalla tarkoitetaan perusasentoa, missä kannatellaan palloa rinnan edessä. Kun katsomme tätä asentoa samalla tavalla kuin katsoimme käärmeen tyylin kohdalla jijizhuang-asentoa, voidaan myös nähdä jatkumo:  asento – shili – sovellus.  Jos seisot pallo rinnan edessä ja lasket siitä vain kätesi alas, olet jo piirtänyt osan pysty-ympyrästä. Pysty-ympyrä on siis tämän asennon luonnollinen jatke. Tyylin sovellukset ovat sitten tämän shili-harjoituksen sovelluksia. WXZ kuvaa kirjassaan vain kaksi sovellusta, mitkä nousevat suoraan tästä pysty-ympyrästä.  Kaikki aikaisemmin tiikerin yhteydessä kuvaamani sovellukset sopivat myös tänne.

Kun lukee tarkemmin WXZ kuvausta tyylin voimantuotosta, hän korostaa että siihen liittyy ”kolmion muotoinen spiraalivoima”.  Kädet liikkuvat eteenpäin kiertyen ja liike syntyy vyötärön ja selän pyörimisliikkeen kannattelemana. Käsi on kolmio, joka vapauttaa voimaa kiertyen vaakatasossa. Kun siis isket kämmentyvillä eteenpäin kierrä samalla kädet ulkokiertoon, jolloin käden ”kolmiot” kiertyvät vaakatasossa. Edelleen hän kehottaa liikkumaan eteen ja taakse kuin aallot, vajoten ja kohoten, missä vaakasuora pyörimisvoima muutetaan pystysuoraksi törmäysvoimaksi. Ymmärrän tämän kuvan 1 mukaisena voiman tuottona, missä lantiokorin ja rinnan korin pyörät pyörähtävä vaakasuoran akselinsa ympäri ja ohjaavat niin jaloista nousevan voiman kohti käsiä. Jalkojen ulospäin kiertyvä spiraalivoima nostaa voiman ylös selästä ja se etenee aaltomaisesti kohti käsiä, missä kädet myös kiertyvät ulospäin.  WXZ kuvaus on, että tyylin salaisuus on sen kolmion muotoinen spiraalivoima ja koko keho sekä kädet ja jalat liikkuvat tämän kolmion muotoisen spiraalivoiman lain mukaan.

Kuva 1.

WXZ kuvaa tätä menetelmää yiquanin perustaidoksi. Se on voiman käytön tapa, mistä voidaan johtaa useita kamppailumenetelmiä, joista WXZ kuvaa kaksi seuraavaa.

2. Tiikerin tyylin esimerkkimenetelmät

Menetelmä 1 (9): Voimakas tiikeri astuu ulos luolasta

Kun vastustaja tulee kohti minua kahdella kädellä, astun sisään ja isken kummallakin kädellä hänen käsivartensa ylöspäin, mistä jatkan liikkeen suoraan iskuksi tai työnnöksi kahdella kädellä. Käsien yhtenäistä voimaa voi tukea asettamalla sormet päällekkäin ja sitomalla kädet näin yhtenäiseksi ympyräksi. Jos ajattelet tiikerin tyyppiliikettä, siis vartalon edessä pyörivää pysty-ympyrää, sillä voi torjua vastustajan liikkeen kahdessa kohtaa: joko niin että kädet torjuvat liikkeen mennessään ylös tai ne torjuvat sen mennessään alas. WXZ esittää nämä kaksi perustapaa näissä kahdessa menetelmässä.  Kun hyökkäykseen vastataan tällä tavalla kahdella symmetrisellä kädellä, menetelmällä voi ottaa vastaan monia erilaisia hyökkäyksen muotoja. Kuvauksessa hyökkäys on kahdella kädellä, mutta menetelmää voi käyttää myös yhden käden lyöntiin. Sisään voi mennä, niin kuin tässä, suoraan edestä, mutta toinen tapa on astua sivuun ja mennä sisään diagonaalia pitkin. Tässä tekniikassa polvi tulee miltei automaattisesti mukaan. Katso isoa kissaeläintä ja miten se kohottaa päänsä ja venyttää kaulansa. Tässä menetelmässä käytämme samaa voimaa. WXZ kehottaa venyttämään pään ja jalat vastakkaisiin suuntiin, eli on toteutettava koko kehon ylös ja alas suuntautuvaa ristiriitavoimaa. Voima käsien nostavaan liikkeeseen tulee jaloista ja maan reaktiovoimasta. Näin tiikerikin käyttää voimaa, kun se ponnistaa ylös kuopasta.

Menetelmä 2 (10): Salama iskee maahan

Tässä menetelmässä käytetään torjuntavaiheessa käsien putoavaa liikettä. Vastustaja lyö voimakkaan lyönnin vatsaani. Vetäydyn toisella jalalla hieman, vedän vatsan sisään, vien kädet yhteen ja isken ylhäältä hänen käsivarteensa. Jos vastustaja pitää kiinni rinnastani, voin tällä tavalla katkaista hänen otteensa. Liike jatkuu suoraan lohikäärmenyrkin iskuksi vastustajan kasvoihin ja rintaan, kun samalla ponnistan eteenpäin puoli askelta. WXZ kirjoittaa, että liikkeen idea on käyttää liikkeessä hyväksi maan reaktiovoimaa ja että liike on kuin pomppu. Perääntymisvaiheessa koko keho on kuin jousi, joka menee kasaan, kun voima putoaa takajalkaa pitkin maahan. Tämä on se salama, jonka menetelmän nimi mainitsee. Mutta salama iskee maahan ja palaa saman tien takaisin. Samalla tavalla käytän maasta heijastuvaa elastista voimaa iskuni tukena. WXZ kirjoittaa, että tässä menetelmässä voima on kuin ukkonen ja se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Huomaa, miten koko kehon painopiste tekee edestakaisen liikkeen, joka synnyttää vartalon törmäävän voiman eteenpäin. Kyse ei ole iskusta vain käsillä, vaan koko vartalon törmäyksestä, mikä ohjataan lohikäärmekäsien muotoon.

3.  Huomioita tiikerin tyylistä

Tiikerin tärkeydestä yiquanissa olen jo moneen kertaan huomauttanut. WXZ toteaa myös, että tämän menetelmän hallinta on yiquanin perustaitoa. On mielenkiintoista, miten se myös perustuu käytännössä ensimmäiseen asentoon, minkä harrastaja yiquanissa opettelee ja minkä parissa hän viettää eniten aikaansa. Ensimmäinen asento sisältää siis yiquanin itsepuolustuksen perusmenetelmän. Vartaloa pallomaisesti suojaavat kädet ja niihin liittyvä kehon voimakas rakenne antaa periaatteessa yksinkertaisimmillaan kaiken, mitä itsepuolustuksen perusteet vaativat. Sitä vaan pitää opetella käyttämään. Itsepuolustuksen perustilanteeseen, missä hyökkäys tulee suoraan edestä joko yhdellä tai kahdella kädellä ja joko ylös tai alas suuntautuen, nämä menetelmät antavat riittävän vastauksen.  Ja antavat riittävän vastauksen myös moniin muihinkin tilanteisiin.

Kuvasin edellä, miten tällaisessa yllättävässä tilanteessa ei tietystikään seisota missään erityisessä asennossa, mutta voidaan seistä niin, että kädet on nostettu vartalon eteen antamaan viestiä, että hyökkääjän tulee pysähtyä. Tällaisesta vapaasta asennosta, mikä on itse asiassa hyvin lähellä hunyuan-seisontaa, voi helposti lähteä toteuttamaan edellä kuvattuja kumpaakin menetelmää, mutta myös aikaisemmin jo tiikerin yhteydessä kuvattuja menetelmiä. Kun alat viedä yiquan-harjoitteluasi itsepuolustuksen suuntaan, kannattaa lähteä liikkeelle tästä tyylistä.