Kehitimme asahin vuonna 2005 monitasoiseksi
terveysliikuntamenetelmäksi. Tässä yksiulotteisessa ja liikuntamaailmassa
urheilulähtöisessä yhteiskunnassamme monitasoisuus jää miltei väkisin
ymmärtämättä. Urheilu liikunnan mallina ei anna tähän välineitä. Toisaalta
yhteiskunta vallitsevine materiaalisine arvoineen ei myöskään tue minkään asian
syvempää tarkastelua.
Asahikin ymmärretään helposti vain terveysliikunnan kautta
ja sen kaksi muuta ulottuvuutta jäävät huomioimatta. Olen itse viime vuosina
nimenomaan keskittynyt kehittämään asahin toista ja kolmatta ulottuvuutta,
joista tässä lyhyesti. Olen myös päätynyt kutsumaan omaa lähestymistapaani
asahiin ”Syvä-asahiksi”, jolla haluan korostaa asahin toista ja kolmatta
ulottuvuutta, jotka tekevät asahista paljon enemmän kuin yhden terveysliikuntamuodon
muiden joukossa. Nyt työn alla oleva
kirjani asahista, jonka työnimi on tällä hetkellä: ”Asahi – syväsukellus kehomieleen”,
tulee kuvaamaan yksityiskohtaisesti nämä asahin kolme ulottuvuutta.
I. Asahin ensimmäisellä tasolla tarkoitan asahin liikkeiden
terveysvaikutuksia. Asahin liikesarjoissa koko keho saa harjoituksen, joka sekä
ennaltaehkäisee että hoitaa joitakin keskeisiä vaivojamme. Tämä vaikutus
saadaan aikaan ikään kuin välttämättä. Kun katson asahia nyt, näyttää siltä
että iso osa Suomessa tehtävästä asahista toimii juuri tällä tasolla. Siinä ei
ole sinänsä mitään vikaa. Asahi on näinkin tehtynä erinomaista
terveysliikuntaa, joka sopii kaikille, juniorista senioriin.
II. Asahi kuitenkin syvenee heti huomattavasti, jos asahin
sisään upotetut periaatteet asetetaan myös tietoisen harjoittamisen kohteeksi.
Keskeinen niistä on esimerkiksi liiketietoisuus.
Jotta voimme olla liikkeestä tietoisia,
se vaatii liikkeen hidastamista huomattavasti. Vasta hyvin hitaasti tehty asahi
antaa myös liiketietoisuutta ja tekee sen periaatteiden tutkimisen
mahdolliseksi. Asahin toinen taso ja ensimmäinen ”syvätaso” muuttaa asahin
pelkästä terveysliikunnasta kehon optimaalisen asennon ja kehon toiminnan
ergonomisten periaatteiden harjoittamiseksi. Tällä tasolla emme tee enää
pelkästään terveysliikuntaa, vaan tutkimme sitä, miten voimme opetella
kannattelemaan kehoamme rennosti ja vapaasti kaikissa arjen toimissamme. Asahin
periaatteet ovat samoja, mitä opetetaan monissa nk. ”somaattisissa menetelmissä”. Asahissa nämä syvälliset periaatteet on
muotoiltu helposti ymmärrettävään ja opeteltavaan muotoon.
Tulevassa kirjassani nostan esiin viisi keskeistä asahin periaatetta,
jotka ovat seuraavat: (1) kehon pystylinjaus ja sen harjoittaminen. Tämä
sisältää harjoitteita lantion, hartioiden ja pään neutraaliasentojen opiskeluun
sekä erilaisia keskilinjaharjoituksia. (2) Koko kehon liike: avautuminen ja
sulkeutuminen. Tämä periaate on koko kehon voiman tuoton malli, joka avataan ”kolmen
jousen ” biomekaanisen mallin avulla. Koko kehon liike selitetään ”ekstensio-
ja fleksioketjujen” avulla. Kirjoitan
tästä periaatteesta erikseen kokonaisen luvun, jossa selitän, miten koko kehon
liike on ydintaito, jota voimme käyttää missä tahansa liikuntamuodossa. Selitän
askel askeleelta, miten tämän koko kehon tietoiseen liikkeeseen ja koko kehon
voimantuottoon liittyvän mallin voi oppia. Käytän ”kokemuksellisen
biomekaniikan” termiä selittäessäni sitä tapaa, miten asahissa ja monissa idän
kamppailumuodoissa opetellaan
liikkeeseen liittyvä kineettinen ketju kokemuksellisten harjoitusten kautta.
Näytän myös, miten malli ja sen harjoitukset ovat sovellettavissa mihin tahansa
taitoon, jossa käytetään esimerkiksi mailaa, vaikkapa tennis.
(3.) Luonnollinen hengitys, hengityksen ja liikkeen
harmonia. Asahin kolmas tärkeä periaate
on se tapa, miten siinä avataan hengitystä ja etsitään hengityksen
kannattelemaa liikettä. Tällä periaatteella on itsellään monta ulottuvuutta,
jotka kirjassa avaan. (4) Tietoinen
liike. Liikkeen sisäinen hallinta. Tästä periaatteesta jo mainitsin. Asahissa
liike on hidastettava niin hitaaksi, että liikkeen ohjaaminen tietoisesti sen
liikeradan jokaisen pisteen kautta mahdollistuu. Ilman tämän periaatteet
huolellista noudattamista ei voi oppia muitakaan asahin periaatteita. Tämä
liikkumisen tapa liittää asahin myös mielen harjoittamisen perinteisiin, joissa
mieltä harjoitetaan kehon liikkeen ja kehotietoisuuden kautta. Tietoisessa
liikkeessä keho ja mieli yhdistyvät kehomieleksi. Tämä on asahin kolmas taso,
josta kohta lyhyesti.
(5.) Liikkeen laatu.
Asahin liikkeellä on tietty laatu, ja jos se laatu siitä puuttuu,
kyseessä ei ole asahi. Tätä laatua voidaan kuvata seuraavilla käsitteillä:
virtaavuus, rentous, liikkeen juurtuminen maahan. Asahin liikesarjat ovat
oikein tehtynä jatkuvaa, virtaavaa, rentoa, mutta hallittua ja tietoista
liikettä, jossa liikkeen kineettinen ketju tukeutua aina maahan, josta tulee
liikkeen juurtumisen tunne. Usein näkee kokeneenkin asahin harrastajan tai
opettajan antavan liikkeensä katketa kesken sarjan. Näin voi tehdä opettaessaan
liikettä, mutta varsinaisessa asahisarjassa liike ei saa katketa. Virtaava ja
jatkuva liike tuottaa liikekokemuksen, joka syvenee sarjan edetessä. Liikkeen
katkaiseminen särkee tämän kokemuksen.
III Asahin kolmas taso ja sen toinen syvätaso on asahi
kehomielen harjoituksena, eräänlaisena ihmistä ”eheyttävänä liikkeenä”. Tässä
korostuu se tapa, miten asahissa huomio suunnataan tarkasti liikkeen
ohjaamiseen, jolloin huomio ei karkaa muualle. Tällä tasolla asahi on
tietoisuustaitoharjoitus. Nykyinen
muotitermi tälle on ”mindfulness”, joka tarkoittaa ”oikeaa tarkkaavaisuutta”,
siis huomion tarkkaavaista suuntaamista kohteeseen. Asahi toteuttaa
kauttaaltaan tätä ”mindfulness-periaatetta”.
Kuvaan kirjassa asahin ensimmäisen liikesarjan jokaisen
liikkeen kaikilla näillä edellä mainitsemillani kolmella tasolla. Peruskuvaus
on asahia terveysliikuntana. Kuvaan myös liikkeiden yksityiskohdat ja niihin
liittyvät periaatteet ja syvennän näin kuvauksen asahin toiselle tasolle:
liikeperiaatteiden tasolle. Kuvaan myös, miten jokaiseen liikkeeseen otetaan
mukaan mieli ja miten liike syvenee näin kehomielen harjoitukseksi. Kuvaan siis
asahin kolmannen, tietoisuustaitotason.
Toivon että edellinen selittää, mitä tarkoitan asahin
monitasoisuudella ja urheiluajattelumme yksitasoisuudella. Urheilusta ja
urheilulähtöisestä terveysliikunnasta ei
vastaavia tasoja löydy. Mutta ne voisivat löytyä. Kuvaan kirjassa myös asahi-juoksun,
jonka avulla näytän, miten asahin kolme tasoa voidaan tuoda muuhunkin
liikuntaan. Pidän asahia uutena
liikunnan paradigmana, mallina, jota on mahdollista soveltaa kaikkeen
liikuntaan. Se tosin vaatisi radikaalia ajattelun muutosta ja luopumista
urheiluajattelun yksiulotteisuudesta.
visioi.wordpress.com 