Asahi ei ole tekniikka vaan kehomielen tila. Tämä tila
saadaan aikaan yhdistämällä kehon liike, hengitys ja mieli yhdeksi harmoniseksi
kokonaisuudeksi. Näiden kolmen yhteys
toteutuessaan synnyttää laadullisesti ainutlaatuisen kehomielen tilan, jota
voidaan sitten kuvata monella tapaa. Harmonia, yhteys, ykseys, jopa
liike-ekstaasi ovat sanoja, joita kuvauksessa joskus käytetään. Voimme liikkua
monella tapaa ja painottaa liikkuessamme monia näkökulmia. Itse haluan nostaa
esiin nk. kehon ulkoisen ja sisäisen näkökulman. Länsimainen liikunta yleensä
painottaa ulkoista näkökulmaa. Kehon ulkoisella näkökulmalla tarkoitan kaikkia
niitä liikkumisen tapoja, jotka saavat motivaationsa voittamisesta,
suorittamisesta, ulkonäköpaineista tai vastaavista.
Sisäisellä näkökulmalla tarkoitan hyvin konkreettisesti
kehomielen sisäisten kokemusten aistimiseen keskittyvää tekemisen tapaa. Länsimaisessa
liikunnassa ja urheilussa tämä on täysin vieras liikkumisen tapa. Vastaavan
näkökulman voi löytää vain modernista tanssista ja sen myöhemmistä
suuntauksista, kehoterapioista ja ”somaattisista menetelmistä”. Siksi asahikaan ei ole ”asahi-jumppaa” vaan
tietoista liikettä, jossa hengityksen, liikkeen ja keskittymisen avulla luodaan
erityislaatuinen kehomielen tila, jota harjoituksella opitaan hiljalleen
syventämään ja viljelemään.
Mitä sitten tarkoitetaan kehon liikkeen, hengityksen ja
mielen harmonialla ja miten se saavutetaan? Ensinnäkin kuvaus tarkoittaa kahta
asiaa: (1) liikkeen, hengityksen ja mielen säätelyä/hallintaa/ohjausta erikseen
ja (2) yhdessä. Kummatkin nämä ovat taitoja, jotka vaativat paljon harjoitusta.
(1) Kehon asennon ja liikkeen säätely.
Asahissa tämä viittaa asahin keskeisten liikeperiaatteiden noudattamista
liikkumisen aikana. Näitä ovat: pystylinjaus ja kehon kannattelu,
kehonlaajuinen liike, liikkeen jatkuvuus, avautumisen ja sulkeutumisen vaihtelu
jne. Kaikissa ”somaattisissa menetelmissä” tai ”eheyttävässä liikkeessä” on
omat kehon käyttöön liittyvät periaatteensa. Kehon säätelyn/hallinnan taito tarkoittaa
näiden liikeperiaatteiden osaamista ja jatkuvaa soveltamista liikkeen aikana.
(2) Hengityksen
säätely. Asahissa tämä tarkoittaa kahta asiaa: (a) Hengitysfunktion
harjoittamista ja avaamista niin, että hengitystilavuus aukeaa luonnolliseen
laajuuteensa. Suurimmalla osalla ihmisistä on erilaisia vaikeuksia antaa
hengityksensä kulkea vapaasti. Suurin ongelma lienee vatsan jatkuva
jännittäminen ja ajatus ”vatsakorsetin” pitämisestä. Pallea ei pääse silloin
vapaasti työskentelemään luonnollisessa laajuudessaan. Hengitystilavuus voi
jäädä jopa litran vajaaksi sen luonnollisesta koosta. Asahissa harjoitetaan
hengitystä avaamalla tietoisesti hengityksen ala-, keski- ja ylätilaa (pallea-,
kylkiluu- ja vatsahengitys) rentouttamalla tietoisesti vatsan seutu ja
syventämällä hengityksen pituutta. Näin hengitys vapautuu toteuttamaan omaa
luonnollista erilaisia tasapainoja säätelevää funktiotaan.
(b) Liikkeiden aikana hengitys pyritään yhdistämään
liikkeisiin niin, että hengitys ”kannattelee” liikettä. Tämä on taito, joka
vaatii pitkää harjoitusta ja sitä ei pidä pakottaa. Hengityksen ja liikkeen
harmonia on kuitenkin eheyttävän liikkeen keskeinen elementti. Asahissa
etenemme tähän taitoon niin, että opettelemme aluksi yhdistämään liikkeen ja
hengityksen liikesarjojen alun ja lopun ”laajoissa tasausliikkeissä” ja
liikeosioiden välissä sijaitsevissa hengityksen ”lyhyissä tasausliikkeissä”.
Muissa liikkeissä on alussa syytä noudattaa periaatetta, jossa hengityksen
annetaan kulkea niin kuin se itse haluaa ilman kontrollia. Taidon lisääntyessä
liike ja hengitys alkavat yhdistyä luonnollisella tavalla. Kun tämä taito
opitaan, kehon avautuvat ja sulkeutuvat liikkeet yhdistyvät sisään- ja
uloshengitykseen systemaattisella tavalla, johon liittyvät omat lainalaisuutensa.
(3) Mielen säätely.
Mielen säätelystä olen kirjoittanut
viimeksi kokonaisen kirjan: Mindfulness –
tietoisuuden harjoittamisen taito; tässä kuitenkin yritys selittää asiaa
yksinkertaisemmin. Edellisessä kohdassa pääsin kuvaukseen, jossa hengitys ja
liike kulkevat harmoniassa. Mieli asettuu mukaan tähän harmoniaan ohjaamalla
liikettä tietoisesti liikeradan jokaisen pisteen läpi ja aistimalla samalla
liikettä kehon sisällä.
Edellisessä lauseessa on kaksi tärkeää kohtaa: (a) mieli
ohjaa liikettä tietoisesti ja (b) aistii samalla liikettä kehon sisällä. Kummankin
elementin on oltava läsnä, jotta voidaan puhua ”mielen säätelystä”. Selitän
tarkemmin.
Ehkä yksinkertaisin tapa selittää tämä on todeta, että kun
tehdään liikettä niin sitä pitää myös ajatella.
Tämä tarkoittaa, että samalla ei ajatella kauppalistoja ja muita
asioita. Jos ajattelen muita asioita, teen liikettä automaattisesti ja silloin
en voi olla tietoinen liikeradan jokaisesta pisteestä ja vaiheesta. Ajattelu on
kuitenkin käsite, joka kaipaa selvennystä. Nimittäin liikkeen ”ajattelu” ja
kauppalistan ”ajattelu” ovat tässä erilaisia asioita. Eli: miten ajattelen
kauppalistaa ja miten ajattelen liikettä? Voidaan erottaa kaksi erilaista tapaa
”ajatella”, joista toista voimme kuvata (a) ”käsitteelliseksi ajatteluksi”.
Ajatellessamme kauppalistaa, muistellessamme työasioita tai suunnitellessamme
huomista päivää ajattelumme on käsitteellistä. Ajattelemme pääasiassa sanoilla
ja kuvilla, jotka ovat käsitteiden symboleita. Tarkemmassa katsannossa sisäinen
puheemme, jota ajattelumme isolta osalta on, on kuulomielteiden virtaa.
Menneisyyttä muistelemme usein mielikuvien avulla, katsomme ikään kuin
elokuvaa. Kaikki tämä on sitä, mitä olen kutsunut ”käsitteelliseksi ajatteluksi”.
Mutta on toinenkin tapa käyttää mieltä eli ”ajatella”.
Suuntaa nyt huomiosi jalkapohjiesi tuntemukseen, jos ne ovat
maata vasten. Tai suuntaa huomiosi kehosi kontaktipintaan, joka lepää tuolia
tai sänkyä vasten. Eli ajattelet siis jalkapohjiasi tai takapuoltasi tai
selkääsi. Millaista tämä ajattelu on? Kun aistimme tällä tavalla kehoamme
sisäkautta ajattelemme havaintoamme. Olemme nyt tekemisissä toisenlaisen
ajattelun kanssa, jota voisi kutsua (b) havainnon/aistimuksen ajattelemiseksi.
Kun aistin jalkapohjaani lattiaa vasten, tunnen siellä esimerkiksi painetta.
Mieleni ei muodosta käsitteitä vaan aistii pelkästään kehon tuntemusta. Tämä on
toinen ajattelun tapa, jota asahi ja muut vastaavat kehoa kuuntelevat taidot
yrittävät opettaa. Filosofit puhuvat joskus ”ajattelusta keholla”, mutta tämä
voi olla harhaanjohtavaa. Kyse on ennemminkin siitä, että ajattelen kehoani: olen
siis tietoinen kehon tietyistä aistimuksista.
Kehon ajatteleminen edellä kuvatulla tavalla on myös taito.
Se on tärkeä mielen taito siksi, että oppiessamme kehon ajattelua, opimme myös
näkemään, että kehon ajattelussa käsitteellinen, abstrakti ajattelu on poissa.
Se voi olla kokonaan poissa, tai käsitteitä voi jonkin verran nousta, mutta ne
katoavat nopeasti eivätkä synnytä pitkiä assosiaatioketjuja, jotka vievät
mielemme mukanaan. Opimme pysymään
kehossa, kehon aistimuksissa, havaintojen ajattelussa. Ja se on eri asia kuin
käsitteellinen ajattelu.
Jos asahia tehdessämme ajattelumme siirtyykin
käsitteelliselle puolelle, kauppalistaan tai muuhun, mielemme ikään kuin irtautuu
kehosta. Se irtautuu kehosta hyvin konkreettisella tavalla ja katoaa
käsitteellisen ajattelun todellisuuteen. Silloin kehomme ja mielemme ovat taas
erillisiä ja silloin luultavasti hengityskin kulkee omia polkujaan.
Kuvasin edellä, mitä kehon liikkeen, hengityksen ja mielen
säätelyllä tai ohjauksella tarkoitetaan. Aluksi on syytä pyrkiä opettelemaan
kaikkia näitä taitoja erikseen. Ihminen ei kuitenkaan koostu osista, vaan on
monella tapaa monimutkainen kokonaisuus ja kaikki edellä kuvaamani taidot
liittyvät elimellisesti toisiinsa. Opetellessamme liikkeen hallintaa mieli on
siinä keskittyneesti läsnä. Samoin opetellessamme hengityksen tiedostamista
kehon hallinta ja huomio ovat aina läsnä. Mutta ymmärryksen kannalta on
hyödyllistä tehdä edellä kuvaamani erottelu.
Toivon, että edellä antamani kuvaus selittää sen, mitä
tarkoitin alussa todetessani, että asahi ei ole mikään tekniikka tai ulkoinen
liike vaan se on mielentila, joka saavutetaan kun löydetään kehon, mielen ja
hengityksen harmonia. Asahi ei todellakaan ole mitään ”asahi-jumppaa”, vaan
hyvin syvällinen kehomielen tutkimusmenetelmä, eheyttävän liikkeen taito, jonka
opiskeluun saa hyvin kulumaan loppu elämänsä.
Ps. Niin … kirjani ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” on nyt
tullut painosta ja lähtenyt kirjakauppoihin!
Ps. 2. No juu, totta kai tämä on siis kuvausta Syvä-asahista
ja suunnattu heille, joita tällaiset syväsukellukset ihmisen kehomieleen kiinnostavat 🙂
visioi.wordpress.com 