Asahi-kyykky ja muita videoita

Hyvää
joulunaikaa kaikille sivujeni seuraajille! Tässä pieni joululahja!

Liike on
lääke, mutta se voi olla myös lahja. Opin tämän eräältä kiinalaiselta
opettajalta, joka antoi minulle kerran liikkeen lahjaksi. Tässä videossa syvä asahi-kyykky tai ehkä
paremminkin Syvä-asahi –kyykky kahtena variaationa. Ensimmäinen liike on asahin
perussarjan viimeisen liikkeen variaatio ja toinen liike on simpukkaliikkeen
variaatio. Tee liikkeet hitaasti niin, että liike kestää ainakin 15 sekuntia,
jopa enemmän. Kummatkin liikkeet voimistavat koko kehoa, mutta erityisesti
jalkoja. Tee kymmenen toistoa muutaman kerran päivässä, niin huomaat muutoksen
muutamassa viikossa. Kun kymmenen toistoa menee helposti, lisää määrä kahteen-
tai kolmeenkymmeneen. Huolehdi tarkasti jalkaterien suunnasta ja jalkojen
linjauksesta, jotta polvi taipuu saranan tavoin ilman kiertoja syvään kyykkyyn
asti.

Tässä myös linkit pariin muuhun asahi-videooni:

Asahi II, makupaloja asahin toisesta liikesarjaasta.

Asahi III, makupaloja asahin kolmannesta liikesarjasta.

Yi quania laiturilla. Tässä vähän treenailen yi quania kesällä Roineen rannalla.

Read Full Post »

Julius Yego, tanssiva keihäänheittäjä

Julius Yegon voitto keihäässä sai
minut tekemään 27.8. seuraavan päivityksen FB-sivulleni. Viittasin siinä tähän
Mtv3:n nettijuttuun:

Päivtys kuului näin: ” Mielenkiintoista. Kun afrikkalaiset
enemmän innostuvat keihäänheitosta, niin suomalaiset eivät enää pärjää, jos
eivät muuta täysin treenimenetelmiään. Tämä juttu paljastaa hyvin, miten Yegon
kehossa on ”luonnollista” ja ”elastista” voimaa, joka
lähtee jaloista, ja jota ei saada esiin pelkästään raudalla. Puhumme paljon
tästä voimasta yi quanin, taijn ja asahin yhteydessä. Tämä koko kehon elastinen
voima ja sen viljeleminen on vielä osa joitakin kulttuureja. Samaan liittyy kehon hyvä linjaus (siis esim.
afrikkalaisten heimojen kyky kantaa taakkoja pään päällä, joka perustuu kehon
rakenteelliseen voimaan.) Kirjoitin tästä koko kehon elastisen voiman käytön
”ydintaidosta” ja ”kokemuksellisesta biomekaniikasta”
viimeisessä asahi-kirjassani ja pitäisi varmana tehdä nyt tuo yi quan-blogi
kirjaksi, koska se käsittelisi sitten kokonaan tätä taitoa. Tosin –
urheiluvalmennuksen menetelmien muuttaminen on taistelua tuulimyllyjä vastaan,
se on jo monasti nähty!”

Tämä tuli nyt mieleeni kun
Helsingin Sanomissa oli tänään juttu afrikkalaisesta tanssista.

Ajattelin nyt kirjoittaa vähän enemmän
auki sitä, mitä tuossa lyhyessä päivityksessä tarkoitin.

Lahjakkuus on myös kulttuurista.
Afrikkalaiseen kulttuuriin liittyy olennaisena osana tanssi ja sen viljeleminen
mitä erilaisimmissa elämän tilanteissa. Tanssilla ilmaistaan tunteita laidasta
laitaan. Tanssitaan ilosta, surusta, mutta tanssilla osoitetaan myös
mieltä. Joihinkin afrikkalaisiin kulttuureihin liittyy myös taito kantaa
taakkoja pään päällä. Tämä taito opitaan jo pienenä ja se vaatii hyvää kehon
pystylinjauksen hallintaa.

Mitä sitten tällaiset kulttuuriset taidot
antavat urheilun kannalta. Ne antavat sellaisen kehon hallinnan ja aistimisen
perustan, joka länsimaiselta ihmiseltä puuttuu. Tanssi lapsesta asti tuottaa
monia perustavia taitoja. Ainakin seuraavat: (1) herkistynyt kehotietoisuus.
Tanssi on erilaisten tunteiden ja ajatusten ilmaisua. Tanssija aistii nämä
kokemukset kehossaan ja antaa niiden tulla esiin liikkeenä. Kehon liikkeen
aistiminen on aina osa tanssia. Tanssija oppii tunnistamaan kehonsa
kinesteettisen kokemuksen. Urheilunkin kannalta taidon keskeinen osa,
kokemuksellinen biomekaniikka, on tämän päälle helppo rakentaa.

(2) Tanssi kehittää kehon rennon
elastisuuden. Afrikkalainen tanssi sinänsä on yhdenlainen dynaaminen
rentousmenetelmä. Siinä keho avataan rentoon ja avoimeen liikkeeseen erilaisten
rytmisten hyppyjen ja ravistusten avulla. Urheilun kannalta dynaaminen rentous
on aivan olennaista.

(3) Tanssi kehittää rytmitajua. Myös
taito monissa muissa lajeissa perustuu hyvään rytmitajuun. Vaikkapa
keihäänheiton askellussarja on varmaankin sellainen.

(4) Tanssi tuottaa kokonaisempaa kuvaa
ihmisestä, jossa kehoa ei eroteta radikaalisti mielestä ja mielen sisällöistä.
Erityisesti tanssi tuottaa positiivisen suhteen ihmisen keholliseen olemuspuoleen.

Käsityksemme ihmisestä ohjaa toimintaamme
ihmisen parissa. Urheiluvalmennuksen mekanistisesta ihmiskäsityksestä on
kirjoitettu paljon. FT Jyri Puhakainen nosti tämän teeman esiin 1990-lvuulla.
Urheiluvalmennuksessakin (kuten ihmistä hoitavissa menetelmissä) vallalla oleva
ihmiskäsitys jakaa edelleen ihmisen kahteen sfääriin: ruumiiseen ja sieluun.
Ruumis on kone, jota trimmataan ja mieli on siitä erillinen psykologisen harjaannuttamisen
tai valmennuksen kohde. Valitettavasti tällaista kahtiajakautunutta ihmistä ei
ole olemassakaan. Iso ongelma on tietysti se, että tieteen nykyisessä kehitysvaiheessa
ei vielä ole mitään täsmällistä kuvaa tai kuvausta tästä äärimmäisen
monimutkaisesta ja monitasoisesta kokonaisuudesta, jota kutsumme ihmiseksi.
Tosin, erilaisia ihmisen ykseyttä korostavia malleja kehitetään koko ajan.

Mekanistisesta ihmiskäsityksestä
lähtevät anatomiset/ fysiologiset/ psykologiset mallit ovat aina rankasti
todellisuutta yksinkertaistavia abstraktioita, jotka puolestaan ohjaavat
ihmisten toimintaa ja heidän toiminnassaan käyttämiä malleja ja käytäntöjä.
Esimerkiksi valmentamisen kannalta tällaisilla malleilla on suuri merkitys. Jos
malli on puutteellinen, myös valmentaminen sen mukaisesti on puutteellista. Jos
malli kuvaa paremmin kohdettaan, siitä johdettu toiminta tuottaa myös erilaista
tulosta.

Mallit ovat
myös kulttuurisia. Afrikkalaisessa kulttuurissa ei ole meille tyypillistä kehon
teoretisoinnin mallia. Malli on ennemminkin kokemuksellinen. Afrikkalaisen keho
muokkaantuu sekä liikkumaan että ymmärtämään ja kokemaan oman liikkeensä eri
tavalla kuin meidän kehomme. Väite
vaatisi tietysti paljon perusteellisempaa analyysia kuin mitä tässä pystyn
tekemään, mutta on aivan ilmeistä, että esimerkiksi tanssin merkitys
afrikkalaisessa kulttuurissa merkitsee myös erilaista kasvua oman kehon
kokemukseen. Monissa afrikkalaisissa kulttuureissa tanssi on edelleen yksi
luonnollinen kehomielen tuntemusten ilmaisukanava, joka meiltä puuttuu.
Tietenkin meilläkin on siitä vielä jäljellä jotain, kun hypimme ilmaan ja
pompimme, kun vaikka Tero Pitkämäen keihäs lentää pitkälle, mutta yleisemmin
ottaen olemme kadottaneet jotakin tästä luonnollisesta liikkeen ja tunteen
yhteydestä.

Lopuksi vielä edelliseen liittyen
muutama kysymys urheiluvalmentajille.

Kuinka paljon vaikkapa keihään
heittäjät tai muut huippu-urheilijat harjoittelevat systemaattisesti
kehotietoisuuttaan, siis esimerkiksi liikkeen kineettisen ketjun aistimista
suorituksessa liikettä hidastamalla?

Miten huippu-urheilussa erotetaan
toisistaan staattinen ja dynaaminen rentous ja rentousmenetelmät? Paikallaan
maaten tehtävät mielikuvia käyttävät rentoutusmenetelmät eivät välttämättä
opeta rentoutta liikkeessä. Siihen vaaditaan dynaamisia rentousmenetelmiä,
joissa opetellaan rentoutta liikkeen aikana.

Kuinka paljon lajeissa, joihin
liittyy esim. askelten rytmitys, harjoitellaan systemaattisesti rytmitajua tai
oman lajin rytmien sisäistämistä?

Kuinka paljon
urheiluvalmennuksessa systemaattisesti puretaan vanhanaikaisia mekanistisia
malleja, joihin valmennus sitten perustuu?

Nämä kysymykset tulevat
väkisinkin mieleen kun mietitään Julius Yegon tapaisia keihäänheittäjiä tai
muita afrikkalaisia urheilijoita. Heille nämä asiat ovat osa heidän
kulttuurista lahjakkuuttaan.

Read Full Post »

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 3

Miten sitten viemme edellä kuvatut periaatteet
käytäntöön? Käytän seuraavassa
esimerkkinä asahin lyhyttä hengityksen tasausliikettä. Kaikkien näiden ohjeiden
noudattamisen taustalla keskityt myös koko ajan aistimaan liikkeen
kinestetiikkaa. Olet siis jatkuvasti myös tietoinen siitä, miltä liike tuntuu
koko kehomielessäsi.

1. Ota perusasento ja lähde tekemään lyhyttä hengityksen
tasausliikettä. Etsi sopiva hengitysrytmi ja tee liike hengityksen tahdissa.
Kädet kohoavat ylös, kun hengität sisään ja laskevat alas, kun hengität ulos. Lähde laskemaan hengityksiä niin, että lausut mielessäsi
lukusanan ensimmäisen tavun, kun kädet kohoavat ja hengität sisään ja loput
tavut, kun kädet laskevat ja hengität ulos. Tee viisi toistoa.

2. Tule tietoiseksi liikkeesi rytmistä ja hidasta sitä
tietoisesti hieman. Jatka laskemista kymmeneen asti, mutta nyt liike on hieman
hitaampaa.

3. Keskity sitten liikkeen aikana käsien kiertoliikkeeseen.
Älä kierrä kämmeniä nopeasti ylös, kun kädet ovat alhaalla tai nopeasti alas,
kun kädet ovat ylhäällä. Pidä käsien liikerata ellipsinä eli tuo kädet
kaarevasti etukautta ylös ja kierrä kämmenet samalla hitaasti ylöspäin. Tuo
sitten kädet kaarevasti rinnan edestä alas ja kierrä samalla hitaasti
käsivarsia niin, että kämmenet kiertyvät lattian suuntaan. Tee muutama toisto.

4. Kiinnitä seuraavaksi huomiosi siihen, miten koko kehosi
on vuorotellen avautuvassa ja sulkeutuvassa liikkeessä. Älä siis vain
taivuttele ja ojentele polviasi. Tule tietoiseksi, että myös selkä ja koko
ylävartalosi on elastinen kokonaisuus, joka voi hienovaraisesti avautua ja
sulkeutua. Kun työnnät painopistettä jaloilla ylös, myös selkä hienovaraisesti
ojentuu. Kun sulkeudut ja vajoat, aisti polvien liike aluksi. Tutki tätä
muutaman toiston ajan.

5. Tule sitten tietoiseksi, miten tämä avautuminen ja
sulkeutuminen tapahtuu sisäisen kannattelun varassa. Pyri aistimaan keskilinja,
selkärangan kannattelu ja kevyesti kohonnut päälaki. Tutki tätä muutaman liikken ajan.

6. Keskity sitten liikkeen sisäiseen ajoitukseen. Aisti,
miten painopisteesi lähtee laskeutumaan hienovaraisesti ennen käsien laskevaa
liikettä ja miten ojentaudut jo polvista, kun käsien liike on suuntautunut
vielä alas. Kyse on hienovaraisesta ajoituksesta, jossa kehon ja painopisteen
liike ikään kuin vetää kädet perässään. Kädet eivät johda liikettä vaan liike
syntyy vartalosta, kädet seuraavat. Tutki tätä periaatetta muutaman liikkeen
ajan.

7. Jatka liike suoraan ensimmäiseksi tasapainoliikkeeksi,
jossa piirrät jalalla ja käsillä ympyröitä ilmaan. Aisti, miten vajoat
tukijalkasi varaan ja jalkasi ja kätesi kiertyvät taakse. Aisti samalla, miten
voima tunkeutuu läpi kummankin kätesi ja sormiesi ja samalla myös liikkuvan
jalan varpaista päälakeen. Kyse on hienovaraisesta koko kehon jännittämisestä
ja liittämisestä yhdeksi kokonaisuudeksi. Huomaa, miten voimat kulkevat selässä
ikään kuin ristin muotoisesti: tunnet ojennuksen jalasta päälakeen ja samalla
aistit myös poikittaisen ojennuksen selästä oikealle ja vasemmalle kummankin
käden sormenpäihin. Kun sitten jalka ja kädet lähestyvät tukijalkaa, kohoa
pystyyn ja aisti, miten jännitys vaihtuu rentoudeksi. Kun liike taas jatkuu,
aisti miten rentous muuttuu hienovaraiseksi koko kehoa yhdistäväksi
jännitykseksi.

8. Tuo jalat jälleen perusasentoon ja jatka hengityksen
tasausliikettä. Tee tietoisesti liikkeen vaihto ilman pienintäkään katkosta.
Tasapainoliike muuttuu hengityksen tasausliikkeeksi niin, että mitään
saumakohtaa ei ole. Tee muutama hengityksen tasaus, siirry siitä
tasapainoliikkeeseen, jonka teet toisella jalalla. Palaa sitten jälleen
hengityksen tasausliikkeeseen. Tee liikkeet tarpeeksi hitaasti, että pystyt
ohjaamaan liikettä tietoisesti ilman katkoksia.

9. Jatka hengityksen tasausliikkeellä. Suuntaa katseesi
horisonttiin. Avaa kuuloaistisi joka suuntaan. Tule tietoiseksi äänistä
ympärilläsi, sekä edessä, että takana. Keskity muutaman liikkeen ajan
kuuloaistisi avaamiseen. Keskity sitten näköaistiin. Pidä katse horisontissa,
mutta tule tietoiseksi siitä, miten kätesi liikkuvat ylös ja alas näkökenttäsi
periferiassa, sen ala-alueella. Tee muutama liike harjoittaen näkökenttäsi
perifeeristä aluetta.

10. Ota mielikuva, että seisot vedessä. Ajattele, että vesi
nousee ja nostaa kätesi ylös kohoavassa liikkeessä ja vesi laskee alas
menevässä liikkeessä. Anna veden pinnan vaihteluiden kohottaa ja laskea kätesi.
Aisti, miten tämä mielikuva vaikuttaa liikekokemukseesi. Tutki tätä muutamalla
toistolla. Ota sitten mielikuva, että seisot koko ajan kaulaa myöten vedessä.
Aisti veden liikkeelle antamaa vastusta. Tutki tätä mielikuvaa myös muutaman
liikkeen ajan ja ole tietoinen näiden mielikuvien tuottamasta erilaisesta
liikekokemuksesta.

11. Jatka liikettä, mutta pyri aistimaan liikkeen sekä
ulkoista, mutta erityisesti sen sisäistä pehmeyttä, virtaavuutta ja kauneutta.
Pyri hiomaan liikkeestäsi kaikki kulmat pois, aisti herkkää tuntemusta sormien
päissä ja sormien väleissä. Voit miltei tuntea ilmanvirran kosketuksen sormiesi
herkillä pinnoilla. Tutki, mitä herkkä ja kaunis liike tarkoittaa.

12. Anna liikkeen lopuksi pysähtyä ”kannattele palloa vatsan
edessä” –asentoon. Anna selkäsi olla pitkä, hartiat rentoina alhaalla. Tuo
paino hieman päkiöille ja aisti, miten voima kohoaa jalkoja pitkin ylös ja lantiosta
selkärankaa pitkin ylös ja edelleen päälaesta kohti kattoa. Aisti myös
hienovarainen voima selästä kaarevasti sormenpäihin. Pidä kainalot auki. Aisti
sitten sormiesi ja kämmeniesi värisevää tuntemusta, hiusverisuonten
avautumisesta johtuvaa lämpöä. Laajenna sitten tietoisuutesi koko kehon
alueelle ja pyri aistimaan jokaisen solusi värisevä tanssi.

Read Full Post »

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 2

Mitä kaikki edellä kerrottu käytännössä tarkoittaa? Annan
seuraavassa useita tapoja huomion pitämiseksi liikkeessä ja sen vivahteiden
tiedostamisessa. Ajatuksena ei ole, että yrität soveltaa kaikkia näitä tapoja
tai tekniikoita yhtä aikaa. Opettele käyttämään yhtä tai kahta tekniikkaa aina
yhden liikesarjan aikana. Tutustu niihin vähitellen ja hiljalleen niistä tulee
osa sitä tapaa, miten kannattelet liikettä tietoisesti.

1. Liikkeen laskeminen. Jos teet liikettä
hengityksen tahdissa niin samalla tulet laskeneeksi myös hengitysrytmiä.
Hengityksen laskeminen on yksi keskittymisharjoitusten perustekniikoista. Kun
lasket liikettä tai hengitystä, mielesi ei vaella muissa ajatuksissa. Liike
pysyy keskittymisen kohteena. Ohjaajan on hyvä laskea liikkeitään, jotta hän
voi sen avulla määritellä, miten pitkään hän haluaa liikesarjan kestävän. Jos
teet vaikkapa asahin perussarjan noin viiden liikkeen toistoilla, koko sarja
kestää silloin noin 20 minuuttia.

2. Liikkeen
hidastaminen. Mitä nopeammin teet liikkeen, sitä vaikeampaa on aistia sen
yksityiskohtia. Hidasta liike niin hitaaksi, että sinulla on hyvin aikaa olla
tietoinen kehosi liikeaistimuksista.

3. Huomion
suuntaaminen yksityiskohtiin. Tämä liittyy edelliseen kohtaan. Mitä
tarkempia yksityiskohtia pystyt liikkeestä huomaamaan, sitä paremmin
keskittymisesi pysyy liikkeessä. Itse asiassa liiketietoisuutesi ei kehity
lainkaan, jos et tietoisesti kehitä sitä. Puhtaasti ulkoisesti tehty liike ei
kehitä sitä. Hyvä esimerkki on vaikkapa käsien kiertyminen tai sormien
liike. Tule tietoiseksi, miten kädet
kiertyvä vuorotellen sisä- ja ulkokiertoihin asahin eri liikkeissä. Ohjaa myös
tämä kiertoliike tietoisesti ja vaiheittain. Tule samalla tavalla myös tietoiseksi
siitä, että liike jatkuu aina sormenpäitä myöten. Älä tee asahin liikettä
kuolleella kädellä. Asahin liikkeessä käsi on elävä ja voima kulkeutuu aina
sormenpäiden läpi asti. Ole samalla tavalla tietoinen myös askeleesi
yksityiskohdista.

4. Kehon avautuvat ja
sulkeutuvat liikkeet. Asahiin liittyy tietynlainen koko kehon liikkeen biomekaniikka,
jota voidaan kuvata koko kehon avautuvien ja sulkeutuvien liikkeiden avulla.
Ole tietoinen siitä, oletko menossa liikkeen avautuvassa vai sulkeutuvassa
vaiheessa ja onko koko kehosi mukana liikkeessä. Ole tietoinen myös siitä,
miten avautuminen muuttuu sulkeutumiseksi ja päinvastoin. Ole tietoinen
esimerkiksi siitä, miten sulkeutuva liike vaihtuu avautumiseksi jalkojen
työnnöllä ja avautuva sulkeutuvaksi polvien vapauttamisella.

5. Ole tietoinen
keskilinjasta. Ajatus keskilinjasta
liittyy tapaan, miten kannattelemme kehoamme.
Pyri aina kannattelemaan tietoisesti kehoasi hyvässä pystylinjauksessa.
Jos liike vaatii kehon kallistamista, tee se tietoisesti.

6. Liikkeen sisäinen
ajoitus. Asahissa etsimme harmonista liikettä, jossa liike valmistuu
yhtäaikaisesti kaikissa kehon kohdissa. Tätä tarkoitetaan liikkeen sisäisellä
ajoituksella. Esimerkiksi perussarjan pään kiertoliike on vaikea. Liikkeen
sisäinen ajoitus on kohdallaan, jos kiertäessäsi päätä vartalon ojennus, käsien
liike alas venytykseen ja pään kierto ja kaulan venytys tapahtuvat liikkeen
lopussa samanaikaisesti. Sama pätee myös, kun venytys puretaan. Pää kääntyy
helposti liian nopeasti ja liikkeen rytmi katoaa.

7. Jännityksen ja
rentouden vaihtelu. Joissakin asahin
liikkeissä aistimme selkeämmin jännityksen ja rentouden vaihtelun. Esimerkiksi hartiaa pyörittäessäsi ole
tietoinen, miten hartia jännittyy, kun se on yläasennossa ja rentoutuu, kun se
vajoaa alas. Etsi myös muista asahin liikkeistä samanlaista vaihtelua.

8. Liikkeen jatkuvuus. Asahin liike on jatkuvasti virtaava. Liikkeen
jatkuvuus pitää toteutua sekä yksittäisten liikkeiden osien sisällä, että
liikesarjan liikkeiden välillä. Asahin liikesarja pyritään tekemään yhtenä
jatkuvana liikkeenä sen alusta loppuun. Silloin liikkeiden saumakohdat
katoavat, etkä voit tarkasti sanoa, missä kohtaa yksi liike päättyy ja toinen
alkaa.

9. Aistien
herkistäminen. Pyrimme
ensisijaisesti tulemaan tietoiseksi liikkeen kinestetiikasta. Mutta samalla
voimme avata myös muita aistejamme ja tulla tietoiseksi niiden sisällöistä.
Voimme esimerkiksi harjoittaa näkökenttämme periferistä aluetta samalla kun
teemme asahin liikettä. Katseemme on silloin suunnattu eteenpäin, mutta
tietoisuutemme on auki ympäristöön.

10. Reaktiivisten
toimintamallien tiedostaminen.
Tietoinen liike on eri kuin reagointi. Reagointi on automaattista
toimintaa, tietoisessa liikkeessä pyrimme rikkomaan automaation. Kun nostat
pallon lattialta, ole tietoinen siitä, että lähdet mielelläsi liikkeelle kädet
edellä. Ole tietoinen tästä, ja sen sijaan että lähdet nostamaan palloa
käsilläsi, taivutat ensin polvet ja annat painopisteesi laskea hitaasti alas.
Vasta sitten kädet tarttuvat palloon samalla kun taivut lonkista.

11. Liikkeen sisäinen
vastus. Pitkäaikainen hidas liike
synnyttää tietynlaisen liikekokemuksen, jossa ilma tunnetaan ikään kuin
liikkeen vastuksena. Voit käyttää mielikuvaa, että liikut vedessä. Hiljalleen
alat kokea, että kehosi liikkuu ikään kuin öljymäisessä nesteessä. Tule tästä
tietoiseksi.

12. Liikkeen kauneus. Etsimme asahissa kaarevia ja pyöreitä
liikkeitä. Etsi suoraakin kaarevan kautta. Käsi ei esimerkiksi vain työnny
eteen ja vetäydy taakse vaan liikerata muistuttaa kapeaa ellipsiä. Liikeratojen
pyöreys ja liikkeiden jatkuvuus synnyttävät asahin ulkoisen ja sisäisen kauneuden.
Pehmeä, jatkuva ja pyöreä koko kehon liike on ulkoisesti kaunista, mutta se
myös tuntuu sisäisesti kauniilta. Keskity erityisesti tähän liikkeen kauneuden
kinesteettiseen aistimukseen. Kun liike, hengitys ja tietoinen ohjaus kulkevat
käsi kädessä, voidaan puhua myös eheyttävästä liikkeestä. Tällaisella
liikkeellä on aina myös terapeuttinen vaikutuksensa.

13. Solujen syke. Asahin liikesarjat päättyvät aina seisomiseen
”kannattele palloa vatsan edessä” –asentoon. Tämä on syvällinen harjoitus,
josta on kirjoitettu kirjoja. Asennossa jäädään aistimaan kehon tuntemuksia.
Ajattele selkä pitkäksi, päälaki ylös, ole tietoinen tavasta, miten
tukirakenteesi kannattelee sinua ja anna sen ojentua pitkäksi maan vetovoimaa
vastaan. Aisti kaareva linjaus selästä hartioittesi ja kyynärpäittesi kautta
sormenpäihin. Pidä kainalot avoinna. Rentoudu
sitten tukirakenteen varaan ja jää aistimaan, miltä tuntuu sormenpäissä ja
kämmenissä. Voit löytää lämmön, kevyen sisäisen värähtelyn, eräänlaisen
”solujen sykkeen”. Viivy siinä hetken aikaa. Laajenna sitten tietoisuutesi koko
kehon alueelle ja pyri aistimaan saman solujen syke koko kehossasi. Fokuksesi
voi olla edelleen sormissa, mutta tietoisuus on laajentunut koko kehoon.

Luettelin tässä kolmetoista tietoisen liikkeen
harjoitusperiaatetta, joista kaikki ovat hyvän syvällisiä ja vaativat loputonta
tutkimista, mutta mahdollistavat myös hyvin hienovaraisen liikekokemuksen.
Syvä-asahissa pyrimme sukeltamaan liikkeeseen todella niin syvälle kuin se on
mahdollista.

Miten sitten viemme edellä kuvatut periaatteet
käytäntöön? Seuraavassa blogissa siitä.

Read Full Post »

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 1

Nyt kun Asahi II – syväsukellus kehomieleen alkaa olla kohta painossa, on syytä kääntää katse seuraavaan asahi-kirjaan. Sen työnimi on Asahi III – tie terveyteen ja hyvinvointiin. Tulen siinä käsittelmään asahin kolmatta liikesarjaa samoin kuin kahdessa edellisessä kirjassani avasin asahin ykkös- ja kakkossarjoja. Sen lisäksi kirjaan on tulossa paljon lisää asahia syventävää materiaalia. Mitä kaikkea, sitä en vielä osaa sanoa, kun kirja on vasta ajatuksen asteella. Mutta ajatuksesta on aina aloitettava. En koskaan kyllästy kirjoittamaan asahin liikkeiden taustalla olevista periaatteista, koska minusta tuntuu, että ne ovat asahissa vähiten ymmärrettyjä. Liikkeitä on helppo tehdä ja tämä helppous on tietysti asahin iso etu, mutta helppojen liikkeiden tekeminen asahin periaatteita noudattaen ei enää olekaan niin helppoa. Siksi tämäkin kolmiosainen (ehkä) sarja, jossa yritän selittää sitä, mitä tarkoitetaan tietoisella liikkeellä ja mitä se käytännön liikeharjoittelussa tarkoittaa. Siis:

Tietoinen liike

Jokaista asahin liikettä ohjataan tietoisesti liikeradan
jokaisen pisteen kautta. Tietoisuuden
säilyttäminen liikkeessä pidemmän aikaa ei ole helppoa. Asahin liike on myös
jatkuvaa, virtaavaa ja liikkeen katkeaminen kertoo yleensä myös tietoisen
ohjauksen katkeamisesta. Tämä on ehkä yksi asahin vaikeimmista periaatteista,
koska länsimaisessa liikuntaperinteessä ei ole siihen hyviä malleja. Sisäinen
liikkeen jatkuva ja tietoinen kontrolli on meille vieras tekemisen tapa.
Luotamme enemmän hyvin harjoiteltuihin automaattisiin liikkeisiin. Asahissa
tämä automatiikka pyritään kuitenkin kokonaan purkamaan. Kun liikettä ohjataan
koko ajan hitaasti ja tietoisesti, mitään ei tehdä automaattisesti. Koska tämä periaate on niin tärkeä, avaan sen
ulottuvuuksia tarkemmin.

Opetan itse tätä periaatetta yleensä perussarjan
hartianpyöritysliikkeen avulla. Annan ohjeen näin: ”Lähde pyörittämään oikeaa
hartiaasi. Pyri ohjaamaan liike tietoisesti sen liikeradan jokaisen pisteen
kautta. Hidasta tarpeeksi. Anna itsellesi aikaa tutkia liikeradan joka kohta.
Kulje liikeradan ulkoreunaa tietoisena sen jokaisesta kohdasta. Mistään
kohdasta ei saa vain hypätä yli. Ole tietoinen liikeradan jokaisesta
pisteestä.” Hartianpyöritys on hyvä
esimerkkiliike siksi, että vaikka liike onkin yksinkertainen, liikkeen
tekeminen hitaasti ja joka kohta tiedostaen ei ole helppo. Jos ei ole kokemusta
tällaisesta tekemisen tavasta, käy monesti niin, että hartianpyöritysliikkeessä
saatetaan edetä vaikkapa neljäsosa kierrosta niin, että liikkeessä ei ole
mitään tietoista hallintaa. Liikerata voi täyttyä eräänlaisista mustista
aukoista, joissa ei ole mitään ohjausta tai tuntemuksia. Silloin liikettä pitää
hidastaa kunnolla. Liike on tehtävä niin hitaasti, että sen liikeradan jokaisen
pisteen tutkimiselle jää aikaa. Harrastajille, jotka ovat tottuneet
pyörittelemään hartioitaan erilaisissa jumpissa, missä tietoiseen ja hitaaseen
liikkeeseen ei pyritä, tämä tekemisen tapa voi olla aluksi miltei mahdoton.
Tärkein ajatus on: on hidastettava tarpeeksi. Jos hidastaminen on vaikeaa,
pysähdy kokonaan ja lähde sitten taas liikkeelle.

Tietoisen liikkeen periaate, joka siis vaatii liikkeen
radikaalia hidastamista, on myös monille ammatikseen liikuntaa opettaville
vaikeaa. Koulutuksissani kohtaan jatkuvasti erilaisia jumppaopettajia, jotka
eivät millään meinaa saada kiinni oikeasti hitaasta ja tietoisesta liikkeestä.
Jumppa on yleensä nopeaa, rytmikästä ja lennokastakin. Asahissa pyrimme
päinvastaiseen. Asahi on hidasta, rytmin antaa oma rauhallinen ja syvä
hengitys, mitään kiirettä ei pidetä. Itselle annetaan kaikki se aika, mikä
vaaditaan joka kohdastaan tietoisen liikkeen tekemisessä.

On totta, että täysin tietoinen liike on ideaali. Tarkoitan
tässä täysin tietoisella liikkeellä sitä, että aistimme yhtäaikaisesti liikkeen
kinestesian koko kehon alueella mahdollisimman yksityiskohtaisin vivahtein.
Tarkennan tätä. Kehon kinesteettisen kartan käsite voi auttaa asian
ymmärtämisessä. Kehon kinestesialla tarkoitetaan sitä, miten koen liikkeeni
kehossani. Tämä kehollinen kokemukseni, sen vivahteiden tarkkuus on kuin
kartta. Harjoittamattoman kehon kokemus itsestään on kuin maastokartta, josta
puuttuu paljon merkintöjä maastosta. Voi olla että siihen on merkitty vain maanteiden
verkosto, isot järvet ja isot rakennukset. Heti kun rupeamme harjoittamaan
asahin kaltaista tietoista liikettä, tulemme enemmän tietoiseksi
liikekokemuksestamme, siis kehomme kinestesiasta ja tämä kartta alkaa saada
tarkempia merkintöjä. Karttaan alkavat hiljalleen piirtyä korkeuskäyrät,
pienemmät tiet, vanhat polut, peltojen ja metsien reunat, pienet ladot jne.
Kinesteettisestä kartastamme tulee siis yksityiskohtaisempi. Harjoittaessamme
systemaattisesti ja vuosia tai vuosikymmeniä tietoista liikettä, kinesteettinen
karttamme tarkentuu ja tarkentuu. Tavalliset maastokartat eivät kelpaa
kilpasuunnistajille. He täydentävät kartat ja merkitsevät sinne kivet ja isot
puut ja muut maastokohdat, joita tavallinen kartta ei näytä. Näin käy myös
tietoisen liikkeen harjoittajalle. Hänen kinesteettinen karttansa saa yhä
pienempiä ja pienempiä yksityiskohtia. Asahin venytysliikkeen voi ohjata
hiljalleen tietoisesti sormesta sormeen.

Liikkeitä ei tarvita lukumääräisesti paljoa. Itse asiassa
tietoisen liikkeen kannalta vähempi on parempi. Kun emme vaihda liikkeitä
jatkuvasti uusiin, meille avautuu mahdollisuus ymmärtää tutkimaamme liikettä
syvemmin. Tutkimalla muutamaa liikettä syvällisesti mahdollistamme
kinestettisen karttamme tarkentumisen. Tämä tarkoittaa myös sellaisten
liikekokemusten ulottuvuuksien avautumista, mitä on vaikea avata. Liike voi
saada jopa ekstaattisia ulottuvuuksia. Tästä syystä matka tietoiseen
liikkeeseen on loputon ja siksi mielenkiintoinen ja innostava.

Kun siis teet asahia, unohda kaikki, mitä olet oppinut tähän
asti liikunnasta paitsi, jos sinulla on ennakkokokemusta tietoiseen liikkeeseen
perustuvista menetelmistä, kuten kiinalainen taijiquan tai jotkut nk.
somaattiset menetelmät. Suhtaudu asahin
liikkeen oppimiseen täysin uutena liikkumisen tapana. Avaa siis myös mielesi ja
pudota pois vanhat liikkeeseen liittyvät tottumuksesi.

Tietoisessa liikkeessä on kyse huomiosta ja sen
suuntaamisesta. Kirjoitin kokonaisen kirjan tästä teemasta muutama vuosi
sitten: Mindfulness – tietoisuuden
harjoittamisen taito. Suosittelen
sen lukemista, jos asian syvälliset vivahteet kiinnostavat. Huomio on ikään
kuin se instrumentti, millä avaamme tietoisuuttamme kehosta ja sen liikkeestä,
millä piirrämme yksityiskohtia kinesteettiseen karttaamme. Tietoisen liikkeen
taito on siis pitkälle sama asia kuin huomion suuntaamisen taito. Huomion tai tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja
pitäminen kohteessa on kuitenkin taito, jota pitää harjoitella. Asahissa
pyrimme pitämään huomiomme suunnattuna liikkeeseen ja sen yksityiskohtaiseen
ohjaamiseen koko liikesarjan ajan sen ensimmäisestä liikkeestä aina viimeiseen
asentoon asti. Yksi liikesarja saattaa
kestä noin 20 minuuttia, jolloin harjoituksesta tulee saman aikaa kestävä
huomion suuntaamisen harjoitus.

Miksi sitten huomion suuntaamisen taito yleensä ottaen on
niin tärkeä? Viittaan tässä jälleen Mindfulness-kirjaani. Taidon
tärkeys riippuu tavoitteistamme. Jos
tavoitteemme on kehittää nk. tietoisuustaitojamme suuntaamalla huomion kehomme
aistimuksiin opimme tarkkailemaan sisäistä maailmaamme. Kehon kokemusten
aistiminen toimii silloin ikään kuin harjoituskenttänä, jossa opettelemme
mielen taitoja. Kun opimme suuntaamaan huomiomme kehomme aistimuksiin, avaamaan
ja tarkentamaan kinesteettistä karttaamme, joka tietysti itsessäänkin on
arvokasta ja lisää kokemuksemme syvyyttä, opimme samalla suuntaamaan huomiomme
muihinkin kehomielen sisältöihin: muihin aisteihin, ajatuksiin, tunteisiin ja
mielialoihin. Esimerkiksi tunteet ovat hyvin kehollisia ja niiden tunnistaminen
edellyttää ainakin jonkinasteista tietoisuutta oman kehon aistimuksista. Näin
tietoinen liike voi olla tietoisuustaitojen ydinharjoitus. Aivan kuin puhuin
edellä kinesteettisestä kartasta, voimme hahmottaa koko kokemuksemme kentän
vastaavalla tavalla karttana tai maisemana, jota tutkimalla maiseman
yksityiskohdat tulevat tutummiksi ja ymmärryksemme maisemasta lisääntyy. Itsen
tutkiminen ja itseymmärryksen kasvu tarkoittavat tätä.

Read Full Post »

Asahi I, opasvihko

Tein vuonna 2005 asahin perusliikesarjasta oppaan ohjaajille. Jaoimme näitä vihkoja sitten ohjaajakoulutuksissa. Jaan edelleen saman oppaan koulutuksissani. Paras kuvaus asahin perusliikkeistä löytyy kuitenkin kirjastani Asahi – tietoisen liikkeen taito. Kun nyt katson tämän kymmenen vuotta vanhan vihkon kuvia, huomaan, että en ole tuossa vaiheessa tarkemmin miettinyt seisonta-asennon leveyttä. Nykyään seison perusasennossa noin lantion levyisessä seisonnassa. Kuvissa seison aivan liian leveässä asennossa. Nykyään olen tarkempi. Simpukkaliikkeen teen nyt paljon syvempään. Mutta yleisesti ottaen tekemiseni ei ole paljonkaan muuttunut kymmenessä vuodessa. Paitsi liikkeen laadun osalta kyllä. Sen toivon vähän kehittyneen 🙂

Voit ladata opasvihkon itsellesi alla olevasta kuvakkeesta. Jos opetat asahia, anna vihje myös oppilaillesi.

Read Full Post »