Taustaa
Koska asahista, sen historiasta ja asahin kehittäjien
panoksesta asahin synnyssä on olemassa useita erilaisia ja ristiriitaisia
tarinoita, päätin nyt kirjoittaa auki asahin menetelmän ja liikkeiden synnyn
yksityiskohtaisesti. Jos en tee sitä itse, kukaan muukaan ei sitä tee, koska
vain minä tunnen käytännössä asahin jokaisen liikkeen taustan ja synnyn. Miksi näin,
selviää jatkossa. Asahi on syntynyt neljän henkilön, Ilpo Jalamon, Yrjö Mähösen,
Keijo Mikkosen ja minun yhteistoiminnan tuloksena seuraavalla tavalla. Tiemme erkanivat
jo vuonna 2008, mutta menetelmänä asahi oli valmis vuonna 2007.
Ensimmäinen ajatus asahin luomisesta syntyi Ilpon
Lauttasaaressa pitämän karateleirin jälkeen, kun Keijo ja Ilpo istuivat leirin
jälkeisillä oluilla. Ajatus syntyi heidän välisessään vuoropuhelussa, missä
pohdittiin sitä, että olisi hienoa, kun olisi laji, mitä voisi harjoittaa koko
ikänsä ja jossa ei särkisi itseään niin kuin karatessa. Keijo tarttui asiassa toimeen ja ehdotti
tapaamista, johon sitten Ykä ja minut myös kutsuttiin ajatuksena kehittää
tällainen terveysliikuntamuoto. Jo ensimmäisessä
palaverissa tuli selväksi, että menetelmän sisällön kehittäminen jäisi minun ja
Ilpon harteille. Käytännössä se jäi sitten miltei kokonaan minun harteilleni. Keijo vastaisi menetelmän markkinoinnista ja
Ykä alkaisi kerätä lääketieteellistä näyttöä asahin terveysvaikutuksista. Tätä Ykä on tehnytkin ansiokkaasti koko
asahin olemassaolon ajan. Käyn seuraavassa läpi, miten asahin liikkeet ja
periaatteet lopulta saivat sen muodon, mikä niillä nyt on.
Käyn läpi asahin koko menetelmän liike liikkeeltä. Asahin
ykkössarjan suunnittelupalaveriin (kevät 2005) olin valmistanut paljon
materiaalia. Ensimmäinen ajatus oli systematisoida erilaiset kiinalaiset
tunnetut qigong-sarjat, ja joita itse olin jo vuosia harjoitellut, viisi tasoa
sisältäväksi menetelmäksi. Tämä idea
tuli Ruotsista. Ilpo tiesi, että siellä oli tehty näin, ja nämä qigong-sarjat
ovat levinneet mm. fysioterapeuttien käyttöön. Olin valmistautunut
huolellisesti tähän ensimmäiseen suunnittelupalaveriin ja olin jo suunnitellut
asahin viisi tasoa valmiiksi perustuen viiteen kiinalaiseen qigong-menetelmään.
Menetelmät olivat ba-duan-gin (kahdeksan brokadia), yi jin jing (venytä jänteitä ja lihaksia), taiji
qigong, wu qin xi (viisi eläintä) ja lyhyt taiji-sarja (tartu linnun pyrstöön).
Sitä en silloin tiennyt, että samaan aikaan Kiinassa
kehitettiin ja systematisoitiin kiinalaisia vanhoja terveys-qigong menetelmiä
samalla tavalla. Tästä kehitystyöstä syntyi nk. terveys-qigong, Jianshen
Qigong, jota harrastetaan laajasti
ympäri maailmaa.
Kuva 1. Ba-duan-gin. Huomaa neljäs liike: pään kääntö ja viimeinen: nousu varpaille.
Ensimmäisen tason perustaksi olin suunnitellut ba-duan-gin –sarjan
(kuten muuten kiinalaisetkin omassa systeemissään). Kaikki ba-duan-ginia tuntevat asahin harrastajat
huomaavat heti yhteneväisyyttä ja samoja liikkeitä (kuva 1.) Olin antanut sille
nimeksi ”Kahdeksan kaunista liikettä”. Olin suunnitellut tason I niin, että
tasossa on kuusi osiota: 1. Alkurentoutus, 2.
hartioiden ja selän avaaminen, 3. kehon linjausharjoitus (perusasennossa
seisominen)., 4. ba-duan-gin –sarja, 8
liikettä, 5. terveyskävely, joka harjoittaa tasapainoa ja vahvistaa jalkoja, 5.
lopetus seisomalla jälleen wu-chi asennossa, jossa kuunnellaan kehoa ja
annetaan mielen tyyntyä (kuva 2).
Kuva 2. Ensimmäinen suunnitelma asahi I-tasoksi.
Kävin suunnittelukokouksessamme läpi tämän ensimmäisen tason
näyttämällä sen kaikki liikkeet. Tulos oli, että kokonaisuus oli muiden
mielestä liian vaikea ja liian monimutkainen. Aloimme yhdessä yksinkertaistaa
esittämääni mallia. Käytännössä jätimme pois suunnitelman kohdat 3. ja 4.,
mutta otimme osia ba-duan-gin –liikesarjasta muutamaan liikkeeseen. Jos nyt
katsot, mitä jää jäljelle, kun poistat luettelosta 3. ja 4. kohdat niin tulos
on nykyinen asahi I –sarja ja sen rakenne. Jäljelle jäi: 1. rentousosio,
hartiaosio, selkäosio, tasapaino-osio ja lopettaminen seisomiseen.
Asahi I
Käyn seuraavassa läpi asahi I:n liike liikkeeltä ja kuvaan
liikkeiden taustat.
Alun ja lopun ”laaja
hengityksen tasausliike”. Tämä oli tapa,
miten opin sekä aloittamaan, että lopettamaan taijin 24-liikesarjan omalta
opettajaltani Engaku Tainolta. Käsien liikkeiden suunta ja kaikki muutkin ovat
täsmälleen samoja.
Tasojen välillä oleva ”lyhyt hengityksen tasausliike”. Tämä on suoraan ba-duan-gin –liikesarjasta
liikkeiden välillä oleva hengitysharjoitus.
Rentousosio. Liikkeet 1 – 3. Liikkeet ovat samat kuin
alkuperäisessä suunnitelmassani. Näiden
liikkeiden tausta on vanha. Ne löytyvät kaikki jo Zen-karate –kirjastani (1997),
jossa yritin opettaa karate-ihmisille rentoutta ja keskilinjan hallintaa.
Ensimmäinen käsien pyöritysliike oli sama, jota teimme aina taijissa ennen
liikesarjan alkua. 80-luvun puolivälistä asti aloitin aina karate ym.
harjoitukseni tällä liikkeellä. Toinen liike on kotoisin tai-chi mestari Huang
Xingxiangin ”viidestä rentousharjoituksesta”.
Kolmannen taustalla on aikidon nk. ”soutu-harjoitus”, josta
kehittelin karateen sopivan rentoutusharjoituksen.
Niska-hartia –osio. 1. Hartianpyöritys. Oli jo
alkuperäisessä mallissani. Hartian pyörittäminen tai itse asiassa minkä kehon
osan tahansa pyörittäminen koko kehon liikemekaniikalla oli asia, jota olin
paljon harjoitellut taijin yhteydessä. Erityisesti chen-tyylin nk. ”silk
reeling excersice” (chan si gong) on tämän harjoituksen taustalla. 2. Simpukkaliike. Oli jo alkuperäisessä
mallissani. Kehitin sen avautumisen ja sulkeutumisen taidon opettamiseksi. Zen-karate -kirjassani yritin opettaa tätä
avautumisen ja sulkeutumisen mekaniikkaa karateihmisille. 3. Päänkääntö. Tämä on suoraan ba-duan-gin –sarjan liike. Se
siis tuotiin tähän kohtaan neljännestä osiosta.
Selkäosio. 1. Kierto
ja työntö. Alkuperäisessä
suunnitelmassani simpukkaliike oli ainoa selkäliike. Päätimme, että jokaisessa osiossa on kolme
liikettä, joten piti miettiä kolme selkäliikettä. Ensimmäiseksi liikkeeksi tuli
Ilpon jostakin hänen qigong-sarjastaan poimima liike. Alun perin siihen liittyi
kierron lisäksi sivutaivutus taakse, kun pallo työnnettiin yläviistoon taakse.
Yhtäaikainen takataivutus ja kierto eivät ole terveellisiä selälle ja liikettä
muutettiin niin, että jätettiin takataivutus pois. 2. Sivutaivutus ja 3. Pallon kierto. Nämä
tulivat ba-duan-gin liikesarjan yhdestä monimutkaisesta liikkeestä, joka
päätettiin jakaa kahtia: sivutaivutukseen ja pallon kiertoon. Alkuperäisessä
ba-duan-gin liikkeessä sivutaivutus tehdään kurottamalla vuorotellen kumpaakin
kättä korkealle ylös. Siitä muodostui
sivutaivutus. Pallon kiertoliike on sama kun osa tästä ba-duan-gin liikkeestä.
Tasapaino-osio. 1. Piirrä jalalla ympyrää. Alkuperäinen
ehdotukseni oli yi quan –askel. Näytin,
miten samaa harjoitusta tehdään paikallaan, ottamalla askel uudelleen ja
uudelleen ja tuomalla jalka aina sivulta takaisin. Tästä syntyy jalan
pyöritys. Oma esitykseni oli että
kummatkin kädet pitävät sivuilla kiinni kaiteista, samalla kun pyöritetään
jalkaa, niin kuin yi quanissa. Keijon idea oli, että sen sijaan piirretään
kummallakin kädellä ympyrää. 2. Noustaan
päkiöille ja venytetään. Tämä liike oli taas suoraan ba-duan-gin –sarjasta. Kantapäille
keinahdus oli Ilpon idea. 3. Pallon nosto ja venytys. Keijo ehdotti tätä liikettä. Hän oli tehnyt
sitä tai vastaavaa jo aiemmin karaten yhteydessä.
Seiso pallo kädessä. Alkuperäinen ideani oli lopettaa
seisomisella perusasennossa, joka on kiinalaissen nk. wu-chi qigongin muoto.
Ajatus muuttui seisomiseksi yi quanin ”kannattele palloa vatsan edessä”
asennoksi. Yi quanin seisomisharjoittelun (zhan chuang) olin oppinut alun perin
Jan Dieperslootin leireillä joskus 90-luvun puolivälissä. Kutsuin hänet silloin
Suomeen opettamaan yi quania ja taijita. Silloin yi quan tuli ensimmäisen
kerran Suomeen. Dieperslootin analyysi keskilinjan liikkeistä on pohjana asahin
keskilinja-analyysille ja harjoituksille. Zen-karate –kirjassani esittelin
näitä harjoituksia karateihmisille.
Asahin I sarjaan tuli 16 liikettä. Neljä osiota joissa kolme
liikettä = 12 liikettä. Näiden lisäksi kolme hengitysliikettä: alun ja lopun
tasaukset sekä seisominen pallon kanssa = 16. Näistä vain selkäosion
ensimmäinen liike ja sarjan lopun Keijon kehittämä liike eivät olleet alkuperäisessä
ehdotuksessani eli kuudestatoista liikkeestä kaksi. Muistan, että Ilpo ehdotti, että edetään sarjassa kehoa ylhäältä
alas. Tämä oli myös alkuperäisen sarjani järjestys, kun siitä jätettiin edellä
kuvaamani kaksi osiota pois.
Näin muodostui asahin tason I sarja. Muistan, että olin
siihen hyvin pettynyt, kun siihen otettiin mukaan lähinnä vain suunnittelemani
sarjan ”rentouttavat ja valmistavat” liikkeet ja jätettiin sen ydin ba-duan-gin
liikkesarja pois. Tai tarkemmin, siitä otettiin mukaan vain osia.
Asahi II
Muistan, kuinka suunnittelin koko sarjan tuossa olohuoneemme
matolla. Päätin suunnitella liikkeet niin, että ne ovat aina ensimmäisen tason
liikkeen variaatioita, jotta liikkeiden oppiminen ja niiden muistaminen
tulisivat helpoksi.
Rentousosio. 1.
Käsien pyöritys painon siirrolla. On jo Zen-karate –kirjassani. Opetin tämän
harjoituksen avulla gyakuzukin tekniikkaa. 2. Käsien lentoliike. On mestari Huang Xingxiangin ”viidestä
rentousharjoituksesta”. 2. Isku hiekkavalliin. On ”viiden eläimen”
qigong-sarjasta, kauriin liike. Teimme tuohon aikaan paljon näitä liikkeitä
karateharjoituksissa.
Niska-hartia –osio. 1.
Kyynärpään pyöritys. Syntyi luonnollisena jatkona hartian pyöritykseen.
Chen taijin ”silk reeling” harjoitukset sisältävät paljon tätä tavaraa. 2. Yläsimpukka. Syntyi variaationa ensimmäisen
tason alasimpukalle. 3. Pään pyöritys.
Syntyi variaationa pään sivukäännölle. Taustalla myös ”silk reeling” –harjoitukset,
koska koko kehon liike kannattelee pään kiertoa.
Selkä-osio: 1. Nosta pallo, kierry ja venytä. On yi jin jingin venyttävä liike. Yi jin
qing on puolestaan ”voima-asahin”
taustalla. 2. Hovikumarrus. Syntyi sivutaivutuksen variaationa. 3. Pese seinää.
Syntyi pallon kierron variaationa, jossa harjoitellaan selän pitämistä hyvässä
asennossa työskennellessä. Voi olla, että inspiraation lähteenä oli oikeasti
Karate Kid.
Tasapaino-osio. 1. Nosta pallo polvelle ja piirrä ympyrä.
Syntyi variaationa ekan tason liikkeelle. 2. Nouse päkiöille ja iske kantapäät
maahan. Syntyi variaationa ekan tason liikkeelle. 3. Nosta pallo, työnnä
etuseinää, vedä lavat yhteen, venytä kohti kattoa. Syntyi variaationa ekan tason
liikkeelle. Muistan, kun esittelin toisen
tason liikkeet Ykälle ja Keijolle, että jostakin tasapaino-osion liikkeestä
keskustelimme ja se saattoi siinä hieman muuttua, mutta tarkemmin en kykene
muistamaan. Eli tämän tason suunnittelin käytännössä kokonaan yksin.
Asahi III
Ilpo loi alun perin tason III liikkeet. Ilpo ei kuitenkaan
tässä vaiheessa ollut sisäistänyt ajatusta, että tasot etenevät liikkeiden
muunnelmina, joten Ilpon sarja oli ykkös- ja kakkossarjaan verrattuna hyvin
erilainen. Ykä kokeili sitä Lauttasaaren ryhmässään ja totesi ja sai sanottua
myös ääneen, että se ei toimi. Ihmisten on vaikea omaksua sitä. Siinä ei
toteudu se ”moduuli” ajattelu, minkä olin luonut ykkös- ja kakkossarjan
välille. Ykä itse asiassa otti käyttöön tämän ”moduuli” sanan kuvaamaan sitä,
että liikkeet ovat aina edellisten tasojen variaatioita. Ja Ykä vaati, että
myös kolmossarja seuraa samaa periaatetta.
Otin pohjaksi Ilpon sarjan ja muokkasin sitä ykkös- ja
kakkossarjaan paremmin sopivaksi seuraavalla tavalla.
Rentousosio. 1. Heiluta käsiä ja siirrä painoa. Otin tämän
suoraan jälleen Huang Xingxiangin ”viidestä rentousharjoituksesta”. Näin sain
tähän moduuliin ajatuksen siitä, että keskilinjan liikkeet tulevat aina
monimutkaisemmaksi, kun etenemme kohti kolmossarjaa. Kolmossarjassa on sitten
mukana kaikki kolme keskilinjan perusliikettä: painonsiirto, kierto ja vajoaminen.
2. Käsien heilutus eteen ja taakse. On
Ilpon alkuperäisen sarjan liike. 3. Venytä ja iske kädet hiekkavalliin. Toin
sen ”viiden eläimen” qigong-sarjasta variaationa ja jatkona kakkossarjan
liikkeelle. Tuo mukanaan voimaharjoittelun periaatteen asahiin sellaisena, kun
se tunnetaan yi jin jingistä ja yi quanista. Elastinen venyvä voima.
Niska-hartia –osio. 1. Kuljeta lautasia. Otin liikkeen yi
quanista ja tunnetaan muissakin kiinalaisissa qigong-harjoituksissa. 2. Käsien
pyöritys. On alkuperäinen Ilpon sarjan liike, joka liittyi ilmeisesti johonkin
Ilpon tuntemaan qigong-sarjaan. 3. Tuo kädet ylös selän takaa ja jännitä
hartiat. Kehitin tämän liikkeen niska-hartialiikkeeksi, kun pidimme ykköstason
koulutusta jossakin hesalaisessa liikuntakeskuksessa ja koulutus oli
kaksipäiväinen. Kehitin toiselle päivälle lisää niska-hartialiikkeitä ja silloin
esittelin ensimmäisen kerran sekä ”lautaskuljetuksen” että tämän liikkeen. Saman
sarjan kuvasin sitten ensimmäisessä asahi-kirjassa.
Selkäosio. 1. Nosta pallo ja piirrä ympyrä kattoon. Ilpon
alkuperäisen sarjan liike tai variaatio siitä. 2. Taivuta eteen ja venytä.
Ilpon alkuperäisen sarjan liike. 3. Pyöritä rinnan läpi menevää keppiä. Oma
variaationi ykkös- ja kakkossarjan liikkeistä.
Tasapaino-osio. 1. Nosta pallo polvelle, ojenna jalka taakse
ja piirrä ympyrä. Jalan ojentaminen taakse oli Keijon idea. Liike oli
muistaakseni hyvin samankaltaisena Les Milsin bodybalancessa. 2. Nouse päkiöille, astu eteen ja venytä
pakaraa. Liikkeen loppuosa Ilpon alkuperäisestä sarjasta. 3. Nosta pallo,
kuljeta lautasia ja venytä kohti kattoa. Suunnittelin sen variaationa ensimmäisen
ja toisen sarjan liikkeisiin.
Kolmannen tason kahdestatoista liikkeestä Ilpon alkuperäisen
sarjan liikkeitä tai niiden variaatioita jäi jäljelle viisi. Keijon ideasta
muodostui yksi liike. Loput kuusi muokkasin itse.
Asahin kolmessa sarjassa on 3×12+4 = 40 liikettä. Näistä
siis kahdeksan liikettä ei ole minun suunnittelemiani tai siihen tuomiani.
Keväällä 2017 päätin vielä korjata kerran asahin kolmatta sarjaa. En ollut mielestäni saanut sitä edellisellä kerralla vielä sellaiseksi, että olisin tyytyväinen siihen tapaan, miten liikkeiden jatkuvuus ja siirtyminen moduulin sisällä sarjoista toiseen toimisi kunnolla. Tein uuden Syvä-asahin kolmannen sarjan, jossa korvasin kaikki jäljelle jääneet Ilpon liikkeet (kuusi) mielestäni virtaavimmilla ykkös- ja kakkossarjan variaatioilla. Näin sain aikaan yhtenäisemmän kolmannen sarjan. Yhtenäisyys syntyi myös siitä, että nyt koko sarja on omaa käsialaani.
Nyt opetan asahin kolmea sarjaa, joissa on yhteensä 40 liikettä, josta pari ei ole minun suunnittelemiani tai siihen tuomiani.
Voima-asahi
Toin asahiin lähinnä yi jin jingistä ja yi quanista tutun
voimaharjoittelun menetelmän, joka on myös joidenkin karaten katojen
taustalla. Samalla toin asahiin tavan
analysoida asahin liikkeet pienempiin osiin, joita kutsun asahin elementeiksi,
joiden avulla ohjaajat oppivat itse luomaan asahin liikkeitä. Muut eivät tätä
omaksuneet eivätkä opeta näitä periaatteita.
Asahin periaatteet ja
niiden harjoitukset
Ehdotin jo ensimmäisessä kokouksessa, jossa asahin
perussarja lyötiin lukkoon, että noudatamme asahissa taijin periaatteita. Ehdotukseni
hyväksyttiin, mutta koska kaikilla jäsenillä ei ole taustaa taijissa,
periaatteita ei ole täysin sisäistetty. Esimerkkinä tästä vaikkapa periaate,
että sarja tehdään yhtenä katkeamattomana liikkeenä. Pidin ohjaajakoulutuksissa aina luennon näistä
periaatteista ja kirjoitin ne selkeämmin auki ensimmäiseen asahi-kirjaani: Asahi – terveysliikuntaa kaikille. Kirjassa
erittelen asahin 10 periaatetta ja niihin liittyvät 30 harjoitusta. Nämä kaikki
harjoitukset suunnittelin itse.
En luonut asahin periaatteita tietenkään tyhjästä. Ne
pohjautuvat pääasiassa taijin ja yi quanin periaatteisiin. Jokaisen periaatteen taustalla on pitkä
tarina. Esimerkiksi keskilinja ja sen harjoittaminen perustuu pääasiassa Jan
Dieperslootin opetuksiin, jotka opin häneltä hänen Suomen leireillään 90-luvun
puolivälissä. Hän on kirjoittanut myös erinomaisen kirjan The Weaponless
Warriors, josta löytyvät kaikki asahin keskilinjaharjoitteet ja paljon
muuta. Asahin ”koko kehon liikkeen”
taustalla on nk. ”sisäisen voiman mekaniikka”, jota tutkin paljon 90-luvulla.
Se perustuu myös taijihin ja yi quaniin, mutta lännessä sitä alkoi selkeämmin
kuvata ensimmäisen kerran yhdysvaltalainen Mike Sigman, jonka Lontoon leirillä
minulla oli mahdollisuus joskus käydä. Olen
tuonut sisäisen voiman mekaniikan kuvaukseen omat mausteeni. Pidin joskus 90-luvulla
paljon leirejä tästä teemasta taijin ja aikidon harrastajille.
Ensimmäinen
asahi-kirja: Asahi – terveysliikuntaa kaikille
Edita pyysi meiltä kirjaa asahista hyvin lyhyellä aikataululla.
Ehdotus tuli keväällä 2007 ja valmista piti tulla saman kevään aikana. Syksyllä
kirja tulisi ulos. Lupasin kirjoittaa sen. Vaikka kirjan tekijäluettelossa
mainitaan koko asahin kehittäjäporukka, se johtuu vain siitä, että suostuin
tähänkin ryhmän ajatukseen. Alusta alkaen loimme illuusiota, jota kai ”brändiksi”
kutsutaan, että asahi olisi neljän karatemiehen yhteisen ponnistuksen tulosta. Tavallaanhan se
olikin, mutta sisällöltään ei. Ilpo kirjoitti kirjaan nk. laatikkotekstit, noin
kymmenkunta sivua, Ykältä sain lauseita kuvaamaan asahin liikkeiden
terveysvaikutuksia, muutaman liuskan. Kaikki muu on minun käsialaani.
Syvä-asahi
Tiemme erkanivat monesta syystä jo vuonna 2008. Aloin
silloin järjestää ohjaajakoulutuksia Tampereella. Siihen asti olin toiminut
kaikissa koulutuksissamme pääopettajana. Syy siihen, että aloin kutsua omaa
näkökulmaani asahiin Syvä-asahiksi oli se ristiriita, minkä koin erilaisten
asahi-ohjaajakoulutusten välillä. Ohjaajakoulutuksemme
kehittyi vuosina 2006 – 2008 yhden päivän koulutuksista neljän päivän
koulutukseksi. Jälkikäteen katsoen aloimme kouluttaa ohjaajia aivan liian
varhain, kun olimme kehittäneet vasta ensimmäisen sarjan. Kun toinen sarja oli
valmis, pidimme jatkokoulutuksen jne. Kun kaikki sarjat olivat valmiit,
suunnittelin neljän päivän koulutuskokonaisuuden, jossa käytiin läpi asahin
kolme tasoa, asahin periaatteet harjoituksineen sekä voima-asahin ja asahin
variaatioiden periaatteet.
Omat ohjaajakoulutukseni noudattavat edelleen tätä neljän
päivän mallia. Tosin voima-asahin ja liikevariaatiot olen siirtänyt ohjaajien
jatkokoulutuksen puolelle, koska mielestäni neljäkin päivää on liian lyhyt aika
asahin perussarjojen ja liikeperiaatteiden oppimiseen.
Kun vuosien saatossa Liikuntakeskus lyhensi
ohjaajakoulutuksen kolmeen päivään ja jopa kahteen päivään, minä halusin
erottautua tästä business-vetoisesta suunnasta. Minusta näin lyhyessä ajassa ei
ehditä perehtyä kunnolla asahin liikkeisiin eikä niiden taustalla oleviin
periaatteisiin. Syvä-asahilla tarkoitan sitä, että pyrin koulutuksissani
antamaan ohjaajille mahdollisimman hyvän kuvan asahin liikkeiden suoritustavasta
ja niiden taustalla olevista syvistä periaatteista. Tästä syystä
peruskoulutukseni on edelleen neljä päivää ja ohjaajilla on sen jälkeen
mahdollisuus syventää osaamistaan
asahissa osallistumalla kuuteen erilaiseen teemapäivään. Opetuskokonaisuuteni
muodostuu nyt siis kymmenestä koulutuspäivästä, joista neljän päivän
peruskoulutus tuo asahi-ohjaajan oikeudet.
Olen jatkuvasti kehittänyt omaa Syvä-asahin näkökulmaani
kirjoittamalla siitä kirjoja: ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” ja 2/2016
ilmestyvä ”Asahi –syväsukellus kehomieleen”. Sarjan kolmas kirja ”Asahi – tie terveyteen ja
hyvinvointiin” on jo työn alla. Teemakoulutukseni ja nämä kirjat sisältävät
asahin kaikkiin sarjoihin myös useita liikevariaatioita. Olen myös kehittänyt
asahin periaatteisiin liittyviä harjoituksia ja liikesarjoja. Näitä ovat esim. rentoussarjat,
voima- ja kuntoasahi, tuoli-asahi jne. Tulen jatkamaan tätä asahin kehitystyötä
ja esittelemään sen tuloksia jatkossakin ohjaajien jatkokoulutuksissa,
kirjoissa ja videoilla.
Vuoden 2017 alussa systematisoin järjestämäni asahi-ohjaajien jatkokoulutukset Syvä-asahi -ohjaajien koulutukseksi.
visioi.wordpress.com 