Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for syyskuu 2016

1. Liikkukaa hitaammin ja vielä tietoisemmin. Tämä on vaikea
ohje. Se tarkoittaa sitä, että liike tehdään hitaasti ja tietoisesti ohjaten
liikeradan jokaisen pisteen läpi. Älkää kiirehtikö! Kiireellä tehden asahista
tulee vain tavallista jumppaa! Vaikka luulette tekevänne liikettä hitaasti,
niin hidastakaa siitä vielä. Se saattaa tuoda jonkin oivalluksen

2. Pyrimme
tekemään asahin liikkeitä hengityksen kannattelemana. Tämä tarkoittaa myös
sitä, että hengityksen annetaan syventyä ja pidentyä. Ihminen hengittää
normaalisti noin 12-16 kertaa minuutissa. Asahissa annamme hengityksemme
syventyä niin, että hengitystiehys voi laskea tästä puoleen tai vähempään. Tämä
vaatii tietysti harjoitusta ja tietoista pallea/vatsahengityksen opettelua.
Aluksi on hyvä tehdä liike hyvin hitaasti ja antaa hengityksen kulkea omaa tahtiaan, mutta hiljalleen hengityksen on
tultava osaksi liikkettä

Katsoin juuri viedon YouTubesta, jossa yksi
asahi-ryhmä teki sarjan alun hengityksen tasausliikkeen noin kolmessa
sekunnissa. Itse käytän liikkeeseen 7 – 10 sekuntia. Saman ajan käytän myös
osioiden välissä oleviin ”lyhyisiin hengityksen tasauksiin”. Jos
liikenopeus on luokkaa kolme sekuntia liike, kyse ei enää ole asahista vaan
tavallisesta jumpasta, josta liiketietoisuus on kadonnut. Asahissa liikettä
pyritään ohjaamaan tietoisesti sen liikeradan jokaisen pisteen läpi. Tämä
vaatii todellista hidastamista ja hengityksen syventämistä. Vain näin asahista
tulee myös hengitysharjoitus. Jos teemme asahia aina normaalilla itsellemme
luonnollisella hengityksellä, emme koskaan opi sitä, mitä hitaalla ja
tietoisella liikkeellä on annettavaa hengityksellemme.

Kirjassani ”Asahi – tietoisen liikkeen
taito” luvussa kolme selitän asahin hengitystekniikkaa tarkemmin ja annan
siihen harjoituksia.

3. Kun olette oppineet liikesarjan, tehkää asahia niin
kuin se olisi vain yksi liike. Liikkeen jatkuvuus, virtaavuus on yksi asahin
keskeisistä periaatteista, jotka luovat asahin liikekokemuksen.

Tämä on vaikea periaate ihmisille, jotka eivät ole
tehneet taijin (tai-chi) kaltaista liikettä. Asahiinkin tämä periaate, niin
kuin monet muutkin on otettu taijista. Katsokaa YouTubesta jokin Yang-tyylin
taiji –video, niin periaate tulee selväksi. Samalla
tavalla myöskään asahissa liikettä ei katkaista vaikka sen muoto vaihtuu.

Usein näkee kokeneenkin harrastajan pysähtyvän
liikkeiden välillä, korjaavan paitaansa tai nostavan housujaan. Tämä ei kuulu
asahiin. Liikkeen voi katkaista, kun liikettä opetellaan ja liikesarja jaetaan
siksi osiin. Mutta kun sarja tehdään kokonaisuutena, se on aina yksi liike.

Hitaan, tietoiseen liikkeen sisäinen kokemus rakentuu
siitä, että liike on tasaista ja jatkuvaa ja hengityksen kannattelemaa. Jos
tämä virtaus katkaistaan, myös liikekokemus katkeaa ja ikään kuin luhistuu. Se
joudutaan aina katkon jälkeen rakentamaan alusta. Tajissa yhtä virtaavaa
liikettä voidaan tehdä jopa tunti. Sama periaate on asahin taustalla. Jos
katkaisemme asahin hitaan ja virtaavan liikkeen, emme koskaan pääse sisälle
siihen liikkeen sisäiseen kokemukseen, minkä hidas ja jatkuva hengityksen
kannattelema liike harjoituksen myötä tuottaa.

4. Liikesarjan
muistaminen ei ole sama asia kuin sen osaaminen. Ei ole mitään kiirettä yrittää
muistaa uusia liikesarjoja, ennen kuin ensimmäinen sarja on edes kohtalaisesti
opittu. Ja tämä ei siis tarkoita sitä, että perussarja muistetaan. Olen usein
törmännyt siihen, että harrastajat (ja
jopa ohjaajat) ovat tyytyväisiä oman tekemisensä tasoon ja ajattelevat, että
minä osaan nyt tämän. Voin vakuuttaa: voit oppia tekemään sarjan paljon
paremmin ja saamaan siitä paljon syvemmän ja tyydyttävämmän kokemuksen.

Asahin kaikkien periaatteiden oppiminen ja niiden
saattaminen kannattelemaan jokaista liikettä ja jokaisen liikkeen jokaista
kohtaa on elinikäinen tehtävä. Itselläni on tässä ainakin jatkuvasti opittavaa.
Jatkuva oppiminen vaatii kuitenkin sitä, että emme ole tyytyväisiä tekemisemme
tapaan, vaan pyrimme tekemään sarjan ja sen liikkeet aina paremmin ja
tietoisemmin. Ilman tätä asennetta oppimista ei paljon tapahdu. Kyllä, ilman
tätäkin asennetta liikkeestä voi saada sen terveysvaikutuksen, mutta tämä on
vain asahin pintaa.

5. Olkaa tietoisia
siitä, mitä tarkoittaa liikkeen sisäinen aistiminen ja ohjaus. Asahissa emme
ohjaa liikettä ulkoisesti esimerkiksi peilistä katsoen, vaan pyrimme aistimaan
liikettä omassa kehossamme. Länsimaisessa urheilupohjaisessa liikunnassa ei ole
tähän mallia. Jotta voimme aistia liikkeen yksityiskohtia ja ohjata sitä
tietoisesti, liikkeen on oltava hyvin hidasta. Oman kehon ja sen liikkeen
kuunteleminen, oman kehon sisätilan aistiminen, on taito, jonka voi oppia.
Siinä ei ole mitään mystistä. Pääasiassa se on kehon rentous- ja
jännitystilojen ja niiden vaihtelujen havainnointia. Harjoituksella voimme
tulla tietoiseksi kehon tilan muutoksen pienemmistäkin vivahteista.
Säännöllinen harjoitus opettaa aistimaan samalla myös mielen tilojen muutoksia.
Lopputuloksena voi olla syventynyt ymmärrys kehon ja mielen yhteydestä, jota
kutsun kehomieleksi. Opimme siis aistimaan muutoksia kehomielessämme. Jos
asahia tekee vain ulkoisena liikkeenä, kaikki tämä jää harjoituksen
ulkopuolelle.

6. Muista aina harjoittaa kehon pystylinjausta. Asahin
ensimmäinen liikeosio on rentous- ja keskilinjaosio, jossa heti sarjan alussa
asetamme itsemme hyvään asentoon maan vetovoimaa vastaan. Pyrimme olemaan
tietoinen ja pitämään tämän kannattelun sitten koko liikesarjan ajan.

Kehon ja pään hyvä linjaus ja kannattelu eivät ole mitään
mystisiä asioita. Kehon hyvä
optimaalinen asento on arkinen asia, ja jokaisen ihmisen harjoitettavissa ja
opittavissa. Siirrämme helposti tällaiset asiat joillekin ”somaattisten
menetelmien” asiantuntijoille, jolloin ne jäävät tietynlaisen eliitin
harjoittamiksi.

Asahissa tuomme kehon optimaalisen asennon ja liikkumisen
perusergonomian jokaisen tavallisen ihmisen saataville ja harjoitettavaksi.
Asahin opettajien pitäisi ottaa tämä haaste tosissaan ja tutkia itse vielä
enemmän tätä periaatetta, jotta siitä tulisi myös luonnollinen osa asahin
opetusta. Silloin periaate siirtyy
luonnollisella tavalla myös ohjattavien arkeen.

7. Asahin liike on ”kehonlaajuista”. Tämä liikkumisen tapa
on peräisin tietyistä kamppailutaidoista, joissa puhutaan ”sisäisestä
voimasta”. Asahin liikkeissä koko keho on joko avautuvassa tai sulkeutuvassa
liikkeessä. Yksittäistä käden tai vaikkapa hartian liikettä kannattelee aina
koko kehon liike. Voima kulkee jaloista selän kautta käsiin. Tämä on
liikkumisen tapa, jota ei esiinny missään länsimaisissa ”somaattisissa
menetelmissä”. Olen kuvannut tarkemmin
tätä liikkumisen tapaa kirjassani ”Asahi –tietoisen liikkeen taito”, jossa
omistin kokonaisen luvun asahin ”kokemukselliselle biomekaniikalle”. Kyse ei
ole vain polvien taivuttelusta liikkeiden tahdissa. Ajatus ”kolmesta jousesta”
ja niiden yhdistetystä liikkeestä on hyvä malli, jonka kautta tätä liikkumisen
tapaa voi lähestyä. Kun siis teet asahia, pyri etsimään tätä koko kehon
liikemekaniikkaa. Erityisesti selän ja ylävartalon aktivoiminen avautuvaan ja
sulkeutuvaan liikkeeseen on vaikeaa. Kun opit tämän periaatteen, voit soveltaa
sitä sitten kaikkiin arjessa esiintyviin voiman tuottoa vaativiin toimintoihin.

8. Opetellessasi asahin periaatteita, käytä mielikuvan
voimaa. Mielikuvan käyttö kehon asennon, liikkeiden tai voiman käytön oppimisen
tukena on vuosisatoja vanha kiinalainen periaate, jota lännessä alettiin
käyttää kehon tekniikoiden yhteydessä 1900-luvun alkupuolen tienoilla. Länsimaisista
mielikuvan käytön pioneereista pitää erityisesti mainita Mabel Todd, jonka
kehittämä ideokinesis sai nimensäkin tästä harjoitustavasta.

Mielikuvan käytön ideana on, että sen avulla pystymme ikään
kuin uudelleen ohjelmoimaan sensomotorisen järjestelmämme tekemään asioita,
joita emme ole aiemmin osanneet tehdä. Mielikuvassa voimme tehdä asioita, joita
fyysisesti emme vielä osaa. Mielikuva muuttuu sitten hiljalleen ”lihaksi”.
Asahiin olen ottanut tämän periaatteen sekä Todilta että erityisesti kiinalaisesta
yi quanista. Esimerkiksi hyvän pystylinjauksen oppimiseksi voimme ottaa
mielikuvan, jossa voima kulkee kehon edestä rintalastaa pitkin ylös, kiertyy
hartioiden kohdalta taakse ja laskee selkää pitkin alas. [Toddin ”venyvän
voiman linja” ja ”puristuvan voiman linja”, joiden tasapainosta keskilinja
asettuu suoraan.] Mielikuva opettaa meille näin, miten rinnan kori on pyörän
kaltainen rakenne, jonka mielikuva auttaa pyörähtämään niin, että pääkin
asettuu paremmin luonnolliseen asentoonsa selkärangan jatkeelle.

Kun vielä samalla teemme asahin lyhyen hengityksen
tasausliikkeen, silloin myös liike asettuu kannattelemaan mielikuvaa. Kädet
ikään kuin pyyhkivät rintaa ylös, kiertyvät hartialinjan yli taakse ja
laskeutuvat selkää pitkin alas. Tutki
tätä periaatetta usein, kun teet asahin lyhyttä hengityksen tasausliikettä,
niin kehon hyvä linjaus asettuu tietoisemmin osaksi tapaa, miten kannattelet
kehoasi kaikissa arjen toiminnoissa.

9. Asahi on dynaaminen rentoutusmenetelmä. Jotta asahi toimisi tällaisena, on liikkeissä
huolella tutkittava rentouden ja jännityksen vaihteluja ja opittava
tunnistamaan, miten veltto liike muuttuu rennoksi liikkeeksi, jossa on muoto. On huolellisesti tutkittava, miten
hienovaraisella ponnistuksella voi säilyttää vielä muodon liikkeen muuttumatta
silti veltoksi. Asahista
rentousmenetelmänä pidän erikseen päivän koulutuksen 22.10.2016. Kirjassani
”Asahi –syväsukellus kehomieleen” käsitellään asahia rentousmenetelmänä luvussa
4.

10. Pyri ymmärtämään,
mitä tarkoittaa juurtuminen maahan. Se luo tasapainoa ja vakautta kaikissa
liikkeissä, ei vain silloin, kun seisomme yhdellä jalalla. Juurtuminen ja kehon
hyvä linjaus kulkevat käsi kädessä. Juurtumiseen liittyy rentous ja vajoaminen
ja sen tiedostaminen, että liikkeen suunta on jaloista ylös (siis juuresta) ja
takaisin. Aina kun liike on avautuva, tunne miten ikään kuin ponnistat maasta.
Näin liikkeesi ”juurtuu” maahan. Pidä itsesi aina hieman vajonneena, mutta vajoa
vielä enemmän ennen kuin teet tasapainoa vaativan liikkeen. Ennen kuin nostat
jalan ylös, siirrä ensin paino ja ota sitten mielikuva, että tukijalkasi
reisiluu vajoaa lonkkanivelen sisään. Kun opettelet tämän periaatteen, liikkeen
juuren periaate alkaa avautua sinulle.

Nonni … ei muuta kuin treenaamaan ja tutkimaan!

Read Full Post »

Lyhyt huomio valokuvauksesta ja mindfulnessista

Kaikki on nyt mindfulnessia. Ymmärrän tämän. Ja myös sen,
että markkinoinnissa on tärkeää käyttää tätä sanaa. Viimeisessä Kamera-lehdessä
oli artikkeli ”voimauttavan valokuvan menetelmästä”, joka tottakai on myös ”kuvaamisen
mindfulnessia”. Lehdessä todetaan näin: ”Voimauttavan
valokuvan menetelmään käyvät kaikki kamerat, mutta kuvaus tapahtuu kuin
filmille: lopputulosta ei katsota kuvaustilanteessa vaan keskitytään vuorovaikutukseen.
Kuvaamisen mindfulnessia: hitaammin,
merkityksellisemmin, läsnä olevammin. Tekniikka ei saa mennä yhteyden edelle.”

Tämä on kyllä ihan hyvä kuvaus kuvaamisesta, mutta sitä en
allekirjoita, että digikuvaus olisi muuttanut kuvaamisen tapahtuman vähemmän
keskittymistä ja vuorovaikutusta vaativaksi ja että olisi jokin vanhanaikainen
filmikameramainen kuvaustapa, joka olisi enemmän ”mindfull”. Kyllä aikaisemminkin kuvia vain näppäiltiin. Se, että voi
katsoa kuvaa myös heti, mahdollistaa uusia vuorovaikutuksen muotoja. Kuvaa
voi katsoa yhdessä ja miettiä, miltä rajaus näyttää, miltä tausta näyttää,
miltä kuvan tunnelma näyttää jne. Kuvattaessa filmille eivät kuvaaja ja
kuvattava katso jatkuvasti toisiaan silmiin ja ole toisilleen erilailla läsnä
kuin kuvattaessa digillä. Mutta ehkä tässä on ajatus, että vuorovaikutus
kameran digikuvan kanssa on jollain tapaa huonompi asia kuin vuorovaikutus
tilanteessa, jossa katsomme heinäseivästä. Huomion suuntaamisen ja oikean
tarkkaavaisuuden kannalta tilanne on kuitenkin sama, vain kohde on eri. Voin
tehdä kummatkin asiat samalla tarkkaavaisuudella ja samalla vuorovaikutuksella
kaikkien läsnäolevien kanssa.

Anna tässä ilmaisen vinkin, miten voisi järjestää päivän
parin ”tietoisuustaidot ja valokuvaus” –kurssin. Saa vapaasti toteuttaa. Tai
taidan toteuttaa itse:

OHJELMA:

Aloitetaan puolen tunnin asahi-harjoituksella.

Sitten seuraa 2×30 min zazen tyynyllä. Omat tyynyt ja
alustat mukaan.

Luento ”Tyhjyyden estetiikka, estetiikan tyhjyys.”

Kuvausharjoitus 1: Etsi kuva portaikon vessasta.

Ruokatauko

Zazen, 2 x 30 min

Kuvausharjoitus 2: Etsi kuva tehtaan sisäpihalta.

Kuvausharjoitus 3: Etsi kuva harjulta.

Kahvitauko

Zazen 2×30 min

Kuvankäsittelyn perussäädöt. Omien kuvien säätäminen ja
printtaaminen. Kiinitetään kuvat työhuoneen seinälle.

Näyttelyn avajais- ja päättäjäisseremonia. Kuohuviini.

30 min zazen ja päivän lopetus.

No, taisi tulla pitkä päivä. Samaa ohjelmaa voi ja saa soveltaa muissakin ”mindfulness ja jokin” -kursseissa. Toimii.

Read Full Post »