Tarjoan taas keväällä 2017 kuuden päivän mittaisen
koulutuspaketin, jossa opetan asahin syvempiä periaatteita ja piirteitä. Koulutuspäivät
ovat erillisiä ja ne sisältävät kuusi teemaa. Yritän selittää tässä blogissa, mistä
koulutuksissa on kyse.
Pidän itse asahi-ohjaajakoulutuksia, jotka ovat neljän
päivän mittaisia. Pidän neljää päivää aivan liian lyhyenä aikana, että asahin
syvällisistä liikeperiaatteista ja monista tasoista voisi saada hyvän kuvan
saati oppia niitä, mutta pari viikonvaihdetta näyttää olevan aikalailla
maksimi, mitä ihmiset voivat tällaisiin koulutuksiin sijoittaa. Korostankin ohjaajakoulutuksissani, että
tällaisella lyhyellä koulutuksessa ei vielä voi oppia asahin periaatteita,
mutta koulutuksissa saa hyvän alun itsenäiseen ohjaajatyöskentelyyn. Asahia
oppii opettamalla ja omaa taitoa pitää sitten syventää. Jos on tyytyväinen
omaan asahi-taitoonsa neljän tai jopa kahden päivän opettajakoulutuksen
jälkeen, ei ole oivaltanut, mistä asahissa on kyse. Kyse on nimittäin
tietyntapaisesta taidosta, jonka periaatteiden oppiminen vie vuosia. Tämä taito
ei synny siitä, että vaikkapa ohjaa pari kertaa viikossa asahi-ryhmää. Taito syntyy vain kriittisestä tarkastelusta
omaa tekemistä kohtaan. Jos hyväksyn sen tavan, miten teen taitoa nyt, oli
taito mikä tahansa, niin en koskaan kehity.
Ehkä seuraava esimerkki auttaa ymmärtämään asiaa. Haluatte
opettaa balettia. Riittäisikö siihen neljän päivän tai parin päivän koulutus?
Ei taida. En väitä, että asahi on vaikeudeltaan baletin kaltainen laji, mutta
vertaus ei ole täysin tolkuton. Minulla on ollut asahi-koulutuksessa balettiopettajia,
eivätkä he pysty tekemään asahia neljän päivän koulutuksen jälkeen asahin omien
periaatteiden mukaisesti. Tanssijan asahi näyttää tanssilta. Vain taijin (tai
chi) ja qigongin pitkäaikaiset harrastajat nappaavat asahin liikkumisen tavan
helposti. Miksi? Koska he ovat harjoitelleet samoja periaatteita jo vuosia,
vain eri koreografiassa.
Asahin oppimisen ja opettamisen kannalta on hyvin
haitallista, jos ajatellaan, että asahi on samankaltaista liikuntaa kuin mikä
tahansa länsimainen terveysliikunta tai urheilu. Ei ole. Asahilla ei ole mitään
tekemistä länsimaisen terveysliikunnan ja urheilun kanssa monestakin syystä.
Jos tämä tuntuu oudolta väitteeltä, niin luepa ystävällisesti kirjani ”Asahi –tietoisen
liikkeen taito” luku 3, jossa selitetään asahin liikkumisen tapaa. Samalla
kannattaa lukea koko kirja, jos haluaa ymmärtää sitä, mistä hitaassa ja
tietoisessa liikkeessä on kyse.
Otin käyttöön nimityksen Syvä-asahi omasta näkökulmastani
asahiin, koska erilaiset business-näkökulmat ovat typistäneet asahin
eräänlaiseksi asahi-jumpaksi, joksi se ei koskaan ollut tarkoitettukaan. ”Syvä-asahi”
siksi, että syvyys on pinnallisuuden vastakohta. Erotan asahissa kolme tasoa,
joita pyrin pitämään esillä koulutuksissani. Asahi (1) terveysliikuntana, (2) optimaalisena
kehon käyttönä ja (3) mielen harjoituksena. Kaikki nämä tasot ovat olleet
mukana asahissa aivan alusta asti. Tiedän sen hyvin, koska toin ne itse
siihen. Jos tämä epäillyttää, niin kannattaa
lukea ensimmäinen asahi-kirjamme ”Asahi –
terveysliikuntaa kaikille (Edita 2007)”.
Kirjan ensimmäinen ja toinen luku kuvaavat asahin
perusliikesarjan keskittyen liikkeiden suoritustapaan ja
terveysvaikutuksiin. Kirjan luku kolme
kuvaa toisen tason, eli asahin liikkeen ja kehon käytön periaatteet. Muuten –
tässä luvussa kuvasin kehon pystylinjauksen kolmen neutraaliasennon kautta,
joita ovat lantion, hartiaseudun ja niskan/kaulan/pään neutraaliasennot. Tämä
kuvaus löysi sitten myöhemmin tiensä Jarmo Ahosen ja Marita Sandströmin
liikuntafysiologiaa ja biomekaniikkaa käsittelevään kirjaan (ilman viitettä
tietysti). Luvussa neljä kuvaan asahia mielen harjoituksena. Kuvaan sen, miten
tietoinen liike nostaa voimakkaasti esiin kehotietoisuuden, jolloin sisäinen
puhe ja nk. ”egotietoisuus” usein vaikenee. Kuvaan tässä luvussa lyhyesti ne
asahin perusperiaatteet, jotka tekevät siitä mielen harjoitusta, ja miksi se
sopii erityisen hyvin nykyisin muodissa olevan mindfulnessin seuraksi. Yksi luvun alaluku on nimeltään ”läsnäolosta”.
Edellä oleva lyhyt kuvaus siksi, että halusin tuoda esiin sen,
että kaikki ne tasot, mitä opetan nykyään Syvä-asahissa, ovat olleet asahissa
mukana alusta asti. Eri asia on tietysti, kuka mitäkin on oppinut. Siitä tietysti määräytyy se, mitä kukin
nykyään korostaa ja opettaa ja mitä ei.
Olen jatkanut asahin kehitystyötä työskentelemällä paljon
asahin syvällisten periaatteiden parissa. Tästä työstä on tuloksena kuusi
teemakoulutuspäivää, joita pyrin tarjoamaan asahin ohjaajille ja osin myös
kokeneille harrastajille kaksi kertaa vuodessa. Seuraavassa lyhyt kuvaus
päivien teemoista.
1. Asahin kolmen sarjan kertauspäivä, ensisijaisesti
ohjaajille, mutta myös kokeneille harrastajille
Tämä on puhtaasti kertauspäivä. Olisi toivottavaa, että ohjaajat
suorittaisivat asahin liikkeet edes suurin piirtein oikein. Muutaman päivän
koulutuksessa kaikkia liikkeiden hienovaraisia yksityiskohtia ei voi oppia.
Liikkeitä on pakko kerrata ja tarkentaa. Ohjaajakoulutus antaa vasta
suurpiirteisen hahmon liikkeelle. Se on sinne päin, mutta siinä on vielä paljon
hiomista. Asahi on taito, ei jumppasuoritus. Kysymys: kuinka moni asahin
ohjaaja harjoittelee asahi-taitoaan ohjausten ulkopuolella? Näyttäisi siltä,
että ei moni!
2. Asahin periaatteiden päivä. Mitä on Syvä-asahi? Ensisijaisesti ohjaajille, mutta myös
kokeneille asahin harrastajille
Tämä on koulutuspäivä, jossa syvennymme pääasiassa asahin
liikeperiaatteisiin. Kertaamme myös perusliikesarjan, jossa opettelemme
soveltamaan näitä periaatteita. Olen
kuvannut kaikissa asahia käsittelevissä kirjoissani erilaisia harjoitteita,
joiden avulla asahin liikeperiaatteita voi oppia noudattamaan. Kehotan myös opettajia koostamaan
asahi-tuntinsa niin, että varataan aina aikaa myös liikeperiaatteiden
tutkimiselle. Kysymys: kuinka moni
asahi-ohjaaja tekee niin ja kuinka moni ohjaaja harjoittelee itse näitä
harjoitteita tai vastaavia?
3. Asahi ja tietoisuustaidot, ohjaajille ja heille, jotka
osaavat asahin perusliikesarjan
Tämä on koulutuspäivä, jossa syvennymme päivän ajaksi
siihen, miksi asahi on myös mielen harjoitusta. Pidän pari luentoa siitä, mitä
tietoisuustaidoilla tarkoitetaan ja miten niitä harjoitetaan. Annan muutamia
peruskäsitteitä, jotta asahin harrastajat ymmärtäisivät, mitä he tekevät, kun
he harjoittavat hidasta ja tietoista liikettä. Tämä on alue, mistä olen tehnyt
suurimman osan filosofista tutkimustani, mutta yritän pitää asiat
yksinkertaisina ja konkreettisina. Emme
vain puhu, vaan teemme suurimman osan aikaa harjoituksia.
4. Asahin liikevariaatiot ja voima- ja kunto-asahi, vain
ohjaajille
Tämä on intensiivinen koulutuspäivä, jossa tulee paljon
uutta materiaalia asahin sarjojen 1-3 ulkopuolelta. Opettelemme, miten
liikkeiden variaatiot syntyvät niin, että asahin periaatteet säilyvät. Tästä
osiosta ohjaajat saavat paljon lisämateriaalia tuntiensa sisältöön. Opettelemme
myös ”voima- ja kuntoasahin” periaatteet. Se tarkoittaa asahin kolmannen sarjan
voima-elementtien tutkimista ja sen opettelua, miten näitä voiman
harjoittamisen tapoja voidaan soveltaa myös muissa asahin liikkeissä. Tämän lisäksi
opettelemme kehittämäni kuntoversion asahin perussarjasta, jossa opettelemme
nostamaan myös sykettä. Näin tehtynä asahista saa myös peruskuntoharjoituksen.
5. Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, asahi-ohjaajille
ja muille liikunnanohjaajille ja valmentajille
Kokemuksellinen biomekaniikka on käsite, jota olen tutkinut
kamppailutaitojen puolella (taiji, karate, yi quan) viimeiset 25 vuotta.
Asahikin noudattaa koko kehon liikemekaniikkaa, jossa opetellaan tunnistamaan
liikkeen kineettinen ketju koko vartalon läpi jaloista selän kautta käsiin.
Tämä on hyvin vaativa alue, jota länsimainen biomekaniikka ei edes tunnista.
Käsittelen teemaa kirjassani Asahi – tietoisen liikkeen taito, luvussa 4.
Pyrimme käymään päivässä läpi tämän kirjan luvun sisällön. Tämän pitäisi olla
tuttua asiaa taijin ja muiden nk. sisäisten kamppailutaitojen harjoittajille,
mutta valitettavasti idässäkään tätä harjoituksen puolta ei ole kovin
systemaattisesti avattu. Siksi
koulutuspäivä sopii hyvin myös näiden lajien ohjaajille.
Monet asahin ohjaajat näyttävät hahmottavan koko kehon
liikeperiaatteen vain jalkojen pumppaavan liikkeen kautta. Tällöin unohtuu,
että koko kehon liike on jalkojen, selän ja käsien muodostaman jousimaisen
kokonaisuuden avautumista ja sulkeutumista. Kehon kolmen jousen yhdistäminen yhdeksi
liikkuvaksi kokonaisuudeksi vaatii paljon työtä ja erityisesti ymmärryksen
siitä, mihin pyritään.
6. Asahi ja rentous, asahi-ohjaajille ja muille
liikunnanohjaajille ja valmentajille
Asahi on myös rentousmenetelmä. Tämä koulutuspäivä syventää
sitä, mitä tarkoitetaan dynaamisella, liikkeeseen perustuvalla rentoutuksella.
Olen Syvä-asahissa analysoinut asahin dynaamisen rentouden periaatteet neljäksi
kohdaksi: 1. vapaan heilurin periaate,
2. maan vetovoiman vaikutuksen aistimisen periaate, 3. elastisen jousen
periaate ja 4. jännityksen ja rentouden vaihtelun periaate. Tutkimme näitä
periaatteita erikseen ja yhdistettynä Syvä- asahiin ”rentoussarjaan”.
Koulutuspäivä antaa valtavasti lisämateriaalia asahi-ohjaajille, jotka haluavat
syventää ymmärrystään asahista rentousmenetelmänä.
Suosittelen aktiivisille asahi-ohjaajille, että täydennätte hiljalleen, vaikkapa kerran vuodessa, taitoanne näillä teemakoulutuksilla. Niin on hiljalleen mahdollista tulla vaikkapa ”Syvä-asahi-ohjaajaksi” 🙂
Taisin aloittaa tämän blogin tuskailemalla sitä, miksi asahin ohjaajat eivät ymmärrä, että asahi on taito, eikä jumppasuoritus. No siksi!
visioi.wordpress.com 