Asahin tie ja taito

Asahi-ohjaajakoulutuksen toinen viikonvaihde takana ja
kehomieli suorastaan kuplii asahia. Kun harjoittelee ja opettaa kahtena päivänä
kuutisen tuntia päivässä, niin liike jää resonoimaan kehoon pitkäksi aikaa.
Jokainen solu jatkaa värisevää tanssiaan. Liikkeen sisäinen vastus myös kasvaa ja
tunne on kuin liikkuisi öljyssä. Liike virtaa hallitusti ja tunne on
jatkuvasta, eri muotoja saavasta mutta yhdestä liikkeestä. Tämä on yksi
ulottuvuus asahin upeasta ja koukuttavasta liikekokemuksesta. Kun sitten liike
pysähtyy ja jäät seisomaan kannatellen palloa vatsan edessä kehon sisäinen
värisevä liike jatkuu. Tuossa kohtaa voi kysyä itseltään, mikä on tämä värisevä
tunne, jota nyt koen. Voisiko sitä kutsua vaikkapa vain … elämäksi, jota minulla
on tässä kohtaa mahdollisuus kokea todella läheltä.

Asahissa on monta tasoa tai ulottuvuutta, mutta minulle ehkä
läheisin ja asahia parhaiten yhteen kokoava on taidon käsite. Yritän usein
miettiä, mitä on taito asahissa. Mistä osista se koostuu, onko se kehon taitoa
vai mielen taitoa vai kehomielen taitoa jne. Kysymys on minulle läheinen koska olen
viettänyt käytännössä koko aikuisikäni erilaisia taitoja opetellen, analysoiden
ja opettaen. Samalla olen kirjoittanut harjoittamistani taidoista, niiden historiasta
ja niiden filosofiasta kymmenkunta kirjaa. Asahiakin haluan katsoa taidon
näkökulmasta, koska asahi on perimmältään hyvin monimutkainen ja monitasoinen
taito. Asahin yksinkertaisuuden korostaminen kadottaa helposti näkyvistä asahin
taidon monet ulottuvuudet.

Olen kirjoittanut näistä asahin taidon ulottuvuuksista jo
muutaman kirjan ja yksi on taas työn alla, mutta tässä yhteydessä haluan ottaa
esiin yhden kaikkien taitojen piirteen, joka on syytä nähdä myös asahissa. Se
on taidossa edistymisen periaate ja miten taidossa edistymien synnyttää
motivaatiota ja saa harrastajat palaamaan uudelleen ja uudelleen taidon pariin.

Jos asahia katsotaan vain esimerkiksi terveysliikunnan
näkökulmasta taidossa edistyminen ei ole tärkeää. Jos menet jumpalle, et tee
sitä siksi, että haluat oppia lisää jumpan liikkeitä tai tehdä niitä paremmin
vaan haluat saada jumpan terveysvaikutuksen. Tässä mielessä länsimainen jumppa
ja sen liike on yksitasoista. Silloin
myös puhe keskittyy vain liikkeen tai liikunnan terveysvaikutuksiin. Jumppaliike
on olemassa tavallaan vain sen vaikuttavuuden vuoksi. Jumppaliikettä ei tehdä vain liikkeen itsensä
vuoksi vaan sillä viitataan aina johonkin muuhun. Venytät lihasta, koska haluat
lisää liikkuvuutta, pyörität hartiaa, koska haluat eroon hartianseudun
jännityksistä. Tämä on tietysti normaali näkökulma länsimaisessa liikunnassa.

Asahin näkökulma liikkeeseen juontaa enemmän idän
perinteistä, joissa voidaan ajatella, että liike on päämäärä sinänsä.
Liikkeessä voi olla monia ulottuvuuksia, terveysvaikutuksia, optimaalista kehon
asentoa tai voimantuottoa harjoittavia periaatteita kuten asahissa, mutta perusnäkökulma
on, että liikettä tehdään ikään kuin mitään muuta ei olisi olemassa. Se
tarkoittaa täydellistä keskittymistä liikkeeseen, sen tietoista ohjausta ja
liikkeeseen keskittymistä juuri sillä hetkellä kun se tapahtuu. Tästä
näkökulmasta liikkeeseen keskittyminen, huomion keskittäminen on ensisijaista,
muut tasot tulevat sitten perässä. Kun huomio tällä tavalla keskitetään
liikkeeseen, alkaa liike itsessään olla kiinnostava ja sisältää loputtomasti
yksityiskohtia. Samalla avautuu myös liikkeen taito. Yhdenkin liikkeen kohdalla
alkaa avautua loputon ja jatkuvasti syvenevä maailma. Huomion suuntaaminen
kehomielen sisäisiin aistimuksiin on kuin sitä katsoisi mikroskoopilla, joka
suurennusta voi jatkuvasti lisätä.
Aluksi liike näyttäytyy karkeasti, mutta taidon edetessä kehon
kineettinen kartta tulee hienovaraisemmaksi ja alamme erottaa liikemaisemia,
joita aikaisemmin emme ole osanneet edes kuvitella. Tätä voi kutsua taidon
lisääntymiseksi.

Asahin harrastus on tätä. Harjoitus avaa liikkeestä
jatkuvasti uusia tasoja ja ulottuvuuksia, jotka ovat mielenkiintoisia ja jopa
koukuttavia. Mutta asahiin koukkuun jääminen ei ole kovin vaarallista. Asahin opettajan pitäisi pystyä ohjaamaan
oppilaitaan tätä hienovaraista ja syvenevää polkua. Se vaatii paljon
panostamista ja omaa harjoittelua.
Pelkkä ryhmien ohjaamine ei tähän riitä. Opettaessani vuosikymmeniä
muita lajeja olen aina pitänyt yhtenä periaatteenani, että opettajan on
harjoiteltava enemmän kuin oppilaansa. Muuten hänellä ei kohta ole enää mitään
opetettavaa.

Read Full Post »

Asahi ja kamppailutaidot

Moniin kiinalaisiin kamppailutaitoihin kuuluu harjoituksen
osa-alue, jota kutsutaan yleensä englanniksi nimellä ”martial qigong”. Sen
voisi kääntää suomeksi vaikka ”kamppailutaidon hengitysharjoitukseksi”. Kiinan
qigong-käsitteellä viitataan lukuisaan joukkoon erilaisia harjoitusten
muotoja. Usein ne luokitellaan viiteen
kategoriaan. Puhutaan lääketieteellisestä, kamppailutaidollisista,
buddhalaisista, taolaisista ja kungfutselaisista qigongin muodoista. Niissä
kaikissa on osittain yhteisiä piirteitä, mutta kuten tämä luokitus antaa
ymmärtää, harjoitusten päämäärät vaihtelevat.

Asahissa on hyvin paljon yhteistä monien tällaisten
qingongin muotojen kanssa jo pelkästään historiastaan johtuen.
Liikemateriaalissa on lainoja ba-duan-ginin ja yi jin jingin tapaisista
harjoituksista ja liikeperiaatteet ovat taijista ja muista nk. ”sisäisistä
kamppailutaidoista”.

Asahia voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä ”martial qigongin”,
siis ”kamppailutaidollisen hengitysharjoituksen” muotona. Siksi olisikin
hienoa, jos suomalaiset kamppailutaitojen harrastajat ja opettajatkin löytäisivät
sen juuri tästä syystä ja myös siksi, että kamppailutaitojen qigong-ulottuvuus
ja siihen liittyvät harjoitukset ovat Suomessa edelleenkin huonosti tunnettuja.
Tai olivat ainakin, kun itse yritin niitä sinne aktiivisesti tuoda, ja ovat
varmaan vieläkin.

Ajattelinkin tulevaisuudessa ottaa koulutusohjelmaani aina
joskus päivän tai pari, missä näytän tarkemmin asahin kamppailutaitoulottuvuuden.
Sehän tarkoittaa sitä, että mitä kamppailutaitoihin liittyviä optimaalisen
kehon käyttöön ja voimantuottoon liittyviä harjoituksia ja ulottuvuuksia asahin
kautta voi harjoitella.

Tämäkin asia on niin monimutkainen ja syvä, että tässä
lyhyessä huomiossa voin avata sitä vain lyhyesti ja luettelonomaisesti. Tässä
lyhyt kuvaus muutamasta asahin periaatteesta kamppailutaitojen kannalta.

A ASAHIN PERIAATTEET

(1) Keskilinjan liikkeet, kehon pystylinjaus. Tämä periaate
on yksi kehon rakenteellisen voiman (nk. sisäisen voiman) ydinperiaate. Lantion, hartialinjan ja pään
neutraaliasennot. Opettaa liikeanalyysin keskilinjan ja sen luoman rakenteellisen
voiman näkökulmasta. Opitaan asettamaan kehon osat, erityisesti lantio ja
hartialinja tehtävän tekniikan kannalta oikeaan linjaukseen.

(2) Koko kehon liike, avautuminen ja sulkeutuminen. Tällä
viitataan koko kehon optimaalisen voimantuoton tapaan, jota kutsutaan joskus ”sisäisen
voiman mekaniikaksi”. Kaikkien kamppailutaitojen ydintaito, jota tunnetaan
paremmin vain kiinalaisten nk. sisäisten taitojen maailmassa.

(3) Hidas liike, jota ohjataan tietoisesti. Tietoinen liike
on tekniikan oppimisen tapa, jossa tarkoituksella hidastetaan liike niin, että
kyetään aistimaan, miten liike ja sen voima tuotetaan koko kehosta. Opettaa nk.
”kokemuksellista biomekaniikkaa”.

(4) Rentous. Asahissa opetellaan dynaamista rentoutta eli
liikkerentoutta ja rentoutta liikkeen avulla. Monissa kamppailutaidoissa
tehdään vastaavia rentouttavia harjoituksia, mutta ei systemaattisesti. Asahiin
liittyy kokonaisia dynaamisen rentouden harjoitussarjoja.

(5) Mielikuvan käyttö. Opettaa käyttämään aktiivisesti
mielikuvia teknisen harjoittelun apuna.

(6) Tasapaino, juurtuminen maahan. Jälleen yksi kamppailutaitojen ydintaito.

(7) Jännityksen ja rentouden vaihtelu voimantuotossa, nk. ”voima-asahi”.
Harjoitellaan räjähtävä voiman vapautuksen ydintaitoa.

B ASAHIN LIIKKEET

Asahin liikemateriaalissa on paljon kamppailutaitojen
perusliikeharjoituksia. Seuraavassa vain muutama satunnainen esimerkki. Käytän
lyhenteitä As I, II ja III viittaavat asahin kolmeen sarjaan. Osiot ovat: Re,
NiH, Se, Ta, siis rentous-, niska-hartia-, selkä- ja tasapaino-osiot.

1. As II, Re 1: Suoran peruslyönnin liikeharjoitus.

2. As I, Re 1 ja 2: Rennon ja painavan käden käyttö
lyönnissä, torjunnassa jne.

3. As I, NiH 1: Isku olkapäällä koko kehon kannattelemana.

4. As II, NiH 1: Isku kyynärpäällä koko kehon liikkeen
kannattelemana.

5. As I, NiH 2: Nk. ”simpukkaliike”
on avautumis- ja sulkeutumisliikkeiden perusmalli.

6. As III, Re 3: Voiman vapautus iskussa ja jännityksen ja
rentouden harjoittelu hitaasti.

7. As I, Ta 1: Juurtumien lonkan sisään ja tasapaino
potkuissa.

8. Sarjan lopun asento: ”kannattele palloa vatsan edessä”.
Kaikkien kamppailutaitojen perusharjoitus, jos koko kehon yhteys ja voima
kiinnostaa.

Asahin avulla voidaan siis harjoittaa keskeisiä
kamppailutaitojen liikeperiaatteita, sekä voiman käytön ja kehon optimaalisen
käytön malleja, että voiman tuottoa yksittäisissä liikkeissä. Pelkästään asahin ensimmäinen sarja on
tehokas minkä tahansa kappailutaidon ”martial qigong” –harjoitus.

Read Full Post »

Muutama huomio katasta ja asahin harjoittamisen taidosta

”Kata” on japanin kielen sana ja tarkoittaa ”muotoa”. Se on
tunnettu lähinnä karaten ja judon kaltaisista lajeista, joissa tehdään katoja.
Monissa aasialaisissa kamppailutaidoissa käytetään erilaisia aseettomia ja
aseellisia liikesarjoja harjoitusmenetelmänä. Myös Kiinassa se on yleistä.
Olemme asahissa omaksuneet saman harjoitusmenetelmän. Opetamme asahia neljästä
liikeosiosta koostuvana liikesarjana, joka koostuu viidestätoista erilaisesta
liikkeestä. Tähän voi vielä lisätä liikesarjan alun ja lopun seisonta-asennot,
jotka ovat myös itsenäisiä harjoituksia. Näin päädymme siihen, että jokainen
asahin liikesarja sisältää seitsemäntoista liikettä tai harjoitusasentoa.

Mutta miksi kata? Miksi liikesarja eikä yksittäisiä
liikkeitä? Ensinnäkin, on olemassa kahdenlaisia katoja, liikesarjojen muotoa,
toiset ovat suunniteltuja ja toiset opittuja tapoja. Suunniteltujenkin katojen
perusta on se, että ihmiset muodostavat itselleen toimintaansa helpottaakseen
jatkuvasti erilaisia rutiineja, katojen omaisia toimintakokonaisuuksia. Jos tarkastelet omaa toimintaasi vähän
tarkemmin, niin voit löytää siitä monia erilaisia katoja, eli asioita joita
teet aina suunnilleen samalla tavalla. Meillä kaikilla on sellaisia katoja kuin
”sängynpeitteen asettamisen” kata, ”paidan viikkaamisen” kata, ”hampaiden
harjaamisen” kata, ”käsien pesemisen” kata jne. Jotkut kulttuurit ovat
erityisen herkkiä tällaisten muotojen suhteen. Tällainen on esimerkiksi
japanilainen kulttuuri. Japanilaiselle on olemassa kata miltei joka asiaan,
siis muoto, miten asia kuuluu tehdä oikein. Ja jos tällaista kataa ei ole,
japanilainen tuntee olevansa aika lailla hukassa. Jos tämä asia kiinnostaa,
kannattaa lukea Boye Lafayette De Menten kirja: ”Kata: The Key to Understanding
and Dealing with the Japanese!” Asia liittyy varmaan myös siihen, miten paljon
kulttuurissa yleensä ottaen on erilaisia kollektiivisia rituaaleja.

Kamppailutaidoissa on aina ollut tärkeää harjoitella tietyt
tehokkaiksi todetut toimintatavat sillä tavalla automaattisiksi, että ne
tulevat sitten tarvittaessa esiin spontaanisti. Näiden toimintatapojen
asettaminen yhteen liikesarjaksi, siis kataksi, tekee mahdolliseksi
toimintamallien helpon toistamisen. Edes vastustajaa ei tarvita, se voidaan
kuvitella. Toistamalla säännöllisesti ja paljon kataa, sen sisältämistä liike-
ja toimintamalleista tulee samalla tavalla spontaania tai refleksinomaista
toimintaa kuin hampaiden tai käsien pesemisestä, sitä ei tarvitse edes
ajatella, se vain tapahtuu. Kamppailutaidoissa katat on huolellisesti
suunniteltu niin, että ne sisältävät kulloisenkin taidon ydintekniikat, mutta
myös kehon optimaaliseen käyttöön liittyvät periaatteet. Katoihin kiteytyy
taidon ydin. Kun katat sitten siirtyvät sukupolvilta toisille voi käydä niin,
että osa katan opetuksesta katoaa, koska uusi sukupolvi ei enää osaa tulkita
sitä ydintä, minkä taidon kehittäjät ovat sinne sijoittaneet. Näin on käynyt
karatessa ja monissa kiinalaisissakin lajeissa.

Mutta miksi siis asahissakin kata? Siksi, että kata:

1. Mahdollistaa systemaattisen harjoituksen, jossa käydään
koko keho läpi päästä varpaisiin. Aina kun tekee asahin kokonaisen liikesarjan,
voi olla varma, että tulee harjoitettua kaikkia keskeisiä kehon ja mielen terveyteen
liittyviä osa-alueita: Kehon hyvä linjaus ja optimaalinen asento saa harjoituksen;
niskan, kaulan ja hartian seutu saa eräänlaisen hierovan ja rakenteita avaavan
harjoituksen; selän kaikki rakenteet saavat monipuolisen selkää vahvistavan ja
sen liikkuvuutta lisäävän harjoituksen; jalat saavat voimaharjoituksen ja
tasapainoharjoituksen, mikä on erityisen tärkeää iäkkäimmille, mutta myös
muille. Syvät hengitysliikkeet avaavat ja voimistavat hengityselimistöä ja
hengityksen, mielen ja liikkeen koordinaatio tasapainottaa ja rauhoittaa myös
mieltä. Mitä muuta voisi yhdeltä harjoituskerralta toivoa? Tai mikä muu
liikkumisen tai kehon harjoittamisen tapa sisältää näin laajan kehomieltä
hoitavan kokonaisuuden?

2. Kata toimii muistin apuvälineenä, sarja on aina myös
muistitekninen apu. Opeteltuaan asahin kolme peruskataa hyvin ohjaaja pystyy
vetämään niiden avulla helposti erilaisia teematunteja. Tällaisia voivat olla
esimerkiksi niska-hartia-tunti, rentoustunti, tasapaino-tunti, mieltä
tasapainottava ja stressiä poistava tunti jne. Jos ohjaaja on vielä opetellut
hieman liikevariaatioita ja asahin liikkeiden analyysiä, hän voi helposti
suunnitella muutaman oman liikevariaation teematunnilleen. Tavallaan katat
tarjoavat valmiin tuntisuunnitelman, koska tunti koostuu aina tavalla tai
toisella katan ja sen liikkeiden ja periaatteiden opettamisesta ja yhdessä
tekemisestä.

Koska asahin liikesarjoilla on sama rakenne, se mahdollistaa
nk. moduulien suuntaisen harjoittelun. Asahin kolme perussarjaa muodostavat
näin ajatellen kaksitoista kolmen liikkeen liikemoduulia. Jos moduuliin otetaan
mukaan liikevariaatioita, päästään helposti neljän-kuuden liikkeen liikekokonaisuuksiin.
Tällainen moduuliajattelu antaa ohjaajalle paljon mahdollisuuksia tunnin
rakentamiseen.

3. Mahdollistaa asahin syvällisten liikeperiaatteiden
oppimisen ja opettamisen, koska muoto sisältää ne kaikki hyvässä paketissa. Katasta
voidaan aina irrottaa liike ja käyttää sitä esimerkkinä jonkin liikeperiaatteen
opettamisessa. Jotkut liikkeet sopivat paremmin joihinkin periaatteisiin,
toiset toisiin.

4. Mahdollistaa hyvässä paketissa olevan terveysliikunnan
viemisen mitä erilaisempiin yhteisöihin ja sen laajamittaisen levittämisen
väestön pariin. Kansalais- ja työväenopistot ovat tässä isossa roolissa. Jos
ihmiset vähänkin laajamittaisemmin oppisivat muistamaan vaikkapa asahin
ensimmäisen liikesarjan, he voisivat sen avulla oikeasti ennaltaehkäistä monia
vaivojaan ja toisaalta myös hellävaraisesti hoitaa jo syntyneitä.

Olen ikäni harjoitellut erilaisia liikesarjoja lähinnä
karatessa, mutta myös taijissa ja muissa kamppailutaidoissa. Samalla olen
oppinut arvostamaan liikesarjojen, siis katojen voimaa ja kykyä siirtää niihin
istutettuja oppeja ja periaatteita eteenpäin. Samaa näen nyt tapahtuvan
asahissa ja vielä kohtuullisen isossa mittakaavassakin. Siitä tietysti kiitos
niille noin 700:lle asahin ohjaajalle, jotka tekevät arvokasta työtään jo
käytännössä joka puolella Suomea mitä erilaisimmissa ja eri kokoisissa
asahi-ryhmissä.

Read Full Post »

Syvä –asahin ohjaajakoulutus alkaa

Olen jo pitkään miettinyt, miten saan parhaiten tuotua
esille oman näkökulmani asahiin, jota kutsun ”Syvä-asahiksi. Nyt kun asahin
ohjaajakoulutuksen kenttä käy läpi muutoksia, olen tuntenut siihen tarvetta
enemmän ja enemmän. Olen kantanut huolta siitä, mihin suuntaan asahi on
menossa. Olen antanut suuren panoksen asahin kehitystyössä ja haluan jättää
myös jälkeeni asahin sellaisena, kuin olen sitä koko asahin olemassaolon ajan
opettanut, ja näyttää sitä suuntaa, mihin asahia voi kehittää. Asahin idea oli alun perin tarjota helposti
lähestyttävä terveysliikunnan muoto, jota periaatteessa kuka tahansa pystyisi
harjoittamaan. Tätä helppoutta ja yksinkertaisuutta ei pidä kuitenkaan ymmärtää
väärin. Koska asahin liikeperiaatteet perustuvat pääasiassa taijin
liikeperiaatteisiin, joita toteutetaan hitaassa ja tietoisessa liikkeessä, se
tarkoittaa, että asahin liike ja liikkumisen tapa on loputtoman syvä. Tämän
tapaisessa liikkeessä oppimisen raja ei tule koskaan vastaan. Siksi otin
käyttöön nimen ”Syvä-asahi”, kun halusin korostaa tätä asahin kaltaisen
liikkeen loputonta syvyyttä.

Tällaisissa lajeissa ohjaajien kouluttaminen on ongelma.
Esimerkiksi taijin peruskurssien ohjaajilla on säännöllisesti useiden vuosien
kokemus ja satojen tai tuhansien tuntien harjoituskokemus lajista. Tämä ei
johdu pelkästään siitä, että liikekoreografia on monimutkainen vaan pääasiassa
siitä, että liikkumisen tapa on niin hienovarainen ja vaikea. Taijin
24-askeleen liikesarjan oppii muistamaan parin päivän kurssilla, mutta liikkeen
virtaavuuden, koko kehon biomekaniikan, rentouden ja jännityksen vaihteluiden
kulun jne. oppiminen vie vuosia.

Sama pätee asahiin. Asahin koreografia on helppo. Kolme
lyhyttä liikesarjaa oppii muistamaan kyllä parissa päivässä, mutta liikkumisen
tavan oppimisessa on sama haaste kuin on taijissa tai vastaavissa kiinalaisissa
”sisäisissä taidoissa”. Asahissa tämä tosiasia helposti unohtuu.

Asahin liikkumisen tapaa ei koskaan opita ohjaajakoulutuksissa,
oli niiden pituus kaksi tai neljä päivää. Vain liikkeiden koreografia voidaan
oppia suurin piirtein muistamaan. Liikeperiaatteiden oppiminen vasta alkaa ohjaajakoulutuksen
jälkeen. Hiljalleen, jos ohjaajalla on selkeä näkemys, mihin hän pyrkii, hän
oppii toteuttamaan asahia tehdessään myös sen liikeperiaatteita. Näin käy
helpommin, jos ohjaajalla on kokemusta vastaavista taidoista.

Olen järjestänyt jatkokoulutusta asahi-ohjaajille nyt
muutaman vuoden ajan, ja nyt olen päättänyt systematisoida nämä koulutukset kokonaiseksi
Syvä-asahin koulutusohjelmaksi. Suoritettuaan tämän ohjelman, Asahi Health –ohjaajasta
tulee Syvä-asahi –ohjaaja. Koulutusohjelma koostuu seuraavista
kokonaisuuksista:

1. Asahi-Health –ohjaajakoulutus.

Koulutusohjelma on siis asahi-ohjaajien jatkokoulutusta,
johon voivat osallistua kaikki valtuutetut asahi-ohjaajat. Kaikkien koulutusjärjestäjien kouluttamat
ohjaajat ovat ohjelmaan tervetulleita.

2. Jatkokoulutus

Koulutukseen sisältyy neljä jatkokoulutuspäivää. Ne voi
valita tarjoamistani kuudesta teemapäivästä seuraavalla tavalla. Pakollisia
teemakoulutuksia ovat: 1. Liikevariaatiot, voima- ja kuntoasahi; 2. Asahi
dynaamisena rentousmenetelmänä; 3. Asahin periaatteiden päivä. Tämän lisäksi
valitaan yksi seuraavista teemakoulutuksista: 4. Kertauspäivä; 5. Asahi ja
tietoisuustaidot; 6. Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka. Teemakoulutukset
voi käydä missä järjestyksessä tahansa.

Olen valinnut nämä pakolliset päivät siksi, että ne antavat
ohjaajille runsaasti lisämateriaalia ja ideoita asahi-tuntien vetämiseen ja
syventävät reippaasti hänen näkemystään siitä, mitä asahi on ja mitä se voi
olla.

Opettelemalla asahin kolmen sarjan liikevariaatioita,
ohjaaja oppii tekemään esimerkiksi jokaisen sarjan rinnalle variaatiosarjan,
jossa jokainen liike on hieman muunnettu. Näin hän saa käyttöönsä kolmen asahin
perussarjan lisäksi kolme uutta sarjaa, jotka ovat perussarjojen muunnelmia.
Näin hän oppii myös näkemään, miten asahin ensimmäinen sarja on se, mihin
kaikki muutkin sarjat perustuvat. Muuta sarjat ovat ensimmäisen sarjan
variaatioita. Näin hän oppii näkemään myös ”liikemoduulit” uudessa valossa.
Pelkästään liikevariaatioiden opetteleminen antaa ohjaajalle loputtomasti
lisämateriaalia tuntien suunnitteluun.

Voima- ja kuntoasahin ideoihin tutustumalla, hän voi lisätä
tunteihinsa kokonaan uuden ulottuvuuden.
Samoin asahin rentouspäivä tuo mukanaan kokonaisen uuden näkökulman
asahin tekemiseen uusine sarjoineen.

3. Ryhmäohjaus

Toimiminen vähintään kahden vuoden ajan aktiivisesti asahin
ryhmäohjaajana. Kaikkien sarjojen liikkeet ovat ohjaajalle helppoja ja tuttuja.
Sarjat osataan ulkoa myös ”moduulien” suunnassa. Tämän kahden vuoden aikana voi
jo käydä teemakoulutuksissa.

Mietin tätä ohjaajakokemuksen kestoa pitkään, mutta tulin
lopulta siihen tulokseen, että pari vuotta on sellainen aika, joka jo
välttämättä on opettanut ohjaajalle paljon. Parissa vuodessa, jos on jatkuvasti
pyritty kehittämään omaa liikettä, ohjaaja kykenee noudattamaan asahin
periaatteita jo ainakin tyydyttävästi. Tämä on tärkeää, koska ohjaaja on malli,
jota oppilaat kopioivat. Opettajan tekemisen tapa siirtyy suoraan oppilaille.

4. Näyttökoe

Kun koulutukseen hakeutunut on suorittanut kaikki edellä
olevat kohdat, hänen tulee sopia näyttökokeesta, jossa ohjaaja saa tilaisuuden
näyttää käytännössä ohjaustaitonsa.
Suoritustavasta sovitaan aina erikseen, mutta kyseessä on asahi-tunnin
ohjaamistilanne, jonka sisällöstä tai teemasta sovitaan aina ennakkoon.

Toivon tietenkin, että mahdollisimman moni asahi-ohjaaja
tarttuu tähän tilaisuuteen kouluttautua Syvä-asahi –ohjaajaksi. Syvä-asahin
ohjaajien luettelo julkaistaan Syvä-asahin kotisivulla. Luettelossa jokainen
ohjaaja saa itselleen pienen tilan, jossa hän voi kuvan kera kertoa
perustietoja itsestään ja ohjauksistaan. Itse Syvä-asahin ohjaajan tutkinto on
ilmainen. Vain koulutuspäivistä peritään normaali maksu.

Read Full Post »

Liikkeen kauneudesta, taiteesta ja asahista

On mielenkiintoista, miten kauneuden katsominen vaikuttaa
suoraan ihmiseen. Törmäsin asiasta juuri
uutiseen, jossa kerrottiin, miten brittitutkijat olivat tutkineet asiaa. En
yleensä innostu kovasti näistä aivojen muutoksia kuvaavista tutkimuksista. Kun
ihmisen kokemus muuttuu, niin ilman muuta myös ihmisen hermojärjestelmässä
tapahtuu muutoksia. Tutkijat totesivat, että kauniiden taideteosten
katseleminen lisäsi tutkimusryhmässä aivojen mielihyväkeskuksen verenkiertoa ja
dopamiinia jopa kymmenellä prosentilla.
Vastaavia muutoksia tapahtuu aivoissa, kun ihminen rakastuu. Mielihyvää
synnyttävät huumeetkin nostavat aivojen dopamiinitasoa. Miksi siis stimuloida
aivojaan huumeilla, kun taiteesta nauttiminen tuottaa samoja tuloksia? Tutkimusta
käytettiin mm. perusteena englantilaiseen versioon museokortista.

Kaikki, joilla on kokemusta kauniin liikkeen katsomisesta,
tietävät että liike vaikuttaa samoin. Liikkeen ei tarvitse olla taidetanssia,
mikä tahansa kaunis liike ja liikkeen taito vaikuttaa samalla tavalla. Itse
muistan joskus kymmeniä vuosia sitten ihmetelleeni sitä omaa harmonian
kokemustani, jonka sain katsomalla, kun ryhmä tekee taijin liikesarjaa. Nyt
koen tämän myös asahissa. Sekä omassa liikkeessäni että katsoessani taitavaa
asahin tekijää.

Asahin liikkeessä on kaksi kauneuden tasoa: sisäinen ja
ulkoinen. Kun liikettä tehdään asahin periaatteiden mukaan, liike synnyttää
tekijässään sisäisen kauneuden kokemuksen. Oma liike tuntuu sisäisesti
kauniilta. Tätä on vaikea muulla tavalla kuvata. Mikä tahansa liike ja miten
tahansa tehty liike ei synnytä tätä kokemusta. Kyse on liikkeen taidosta ja
taidon asteesta. Asahin kaltaisessa liikkeessä se tarkoittaa muotojen
pyöreyttä, hienovaraista rentoutta ja kehon kuuntelua, liikkeen hellävaraista
virtaa. Pysähtelevä, töksähtävä liike tuottaa erilaista liikekokemusta.
Saarnaan paljon asahin periaatteista ja niiden noudattamisesta. Tässä yksi syy.
Asahin sekä sisäisesti että ulkoisesti kaunis liikekokemus syntyy vain, jos
tekijä on tarpeeksi taitava noudattaakseen asahin keskeisiä periaatteita.
Liikkeen kauneus on ikään kuin ladattu näihin periaatteisiin.

Kun liike tuntuu sisäisesti kauniilta, tunne välittyy myös
ympäristöön. Liike myös näyttää kauniilta. Tämä sekä sisäisesti että ulkoisesti
esiin tuleva kauneus tuntuu katsojankin mielessä. Liikkeen kauneus on tärkeä
osa asahin tervehdyttävää ja eheyttävää vaikutusta eikä sitä pitäisi väheksyä.

Mielenkiintoinen tutkijoiden huomio oli myös, että ”ruma”
taide ei synnyttänyt samankaltaista mielihyvän kokemusta. Lyhyenä
sivuhuomautuksena tähän, en viitsi käydä taidenäyttelyissä, joissa on vaikea
erottaa siivouskomeroa taide-esineestä. Taide, josta taidon elementti on
hävinnyt ja taiteeksi käy pelkkä ajattelu ei ole minusta kovin innostavaa.
Mutta olenkin näissä asioissa traditionalisti.

Read Full Post »

Miten rakennan asahi-tunnin

Yleistä

Asahi-tuntien pituudet vaihtelevat. Normaaleja tuntien
pituuksia esimerkiksi kansalaisopistoissa ovat
45, 60 ja jopa 90 minuuttia. Asahi-harjoituksen voi tehdä myös
lyhyemmässä ajassa, esimerkiksi taukoliikunnaksi sopii hyvin vartti asahia
työpäivän lomassa.

Asahi-tunnin voi rakentaa monella tavalla. Annan seuraavassa yksinkertaisen esimerkin, joista ohjaaja voi ottaa mallia ja soveltaa sitä omien tuntiensa
pituuden ja tarkoituksen mukaan. Kyse on siis vain esimerkistä. Ohjaajat ovat vapaita
rakentamaan asahi-tuntinsa aina haluamallaan ja hyväksi kokemallaan tavalla.

Asahi on hidasta ja tietoista liikettä, jossa pyritään myös
vaikutuksiin mielen alueella. Pyritään tekemään liikkeet niin, että myös mieli
rauhoittuu. Siksi on tärkeää, että myös ohjaaja antaa itselleen aikaa
rauhoittua asahi-tunnille. Elämme nopeatempoisessa ja kiirettä täynnä olevassa
maailmassa, jossa monet meistä joutuvat vauhdilla syöksymään paikasta toiseen.
Asahi yrittää olla yksi hiljaisuuden ja rauhallisuuden paikka tämän jatkuvan
touhun keskellä. Siksi ohjaajan on hyvä ottaa itselleenkin aikaa muutaman
minuutin rauhoittuakseen ennen saliin astumistaan. Muutama rauhallinen
hengityksen tasausliikekin voi olla paikallaan. Ja koska opetamme asahissa
ihmisille hyvää kehon kannattelua, pystylinjausta, niin ohjaajankin on
paikallaan tarkistaa oman kehonsa kannattelu, mikä on hänen asenteensa ja
asentonsa, kun hän astuu ohjaamaan asahia. Näin ohjaajakin saa harjoitusta
asahin periaatteiden viemisessä oman arkensa toimiin.

Koska asahi koostuu liikesarjoita, asahi-tunnin
tarkoituksena on opettaa näitä sarjoja.
Ja koska sarjoissa tehtävät liikkeet perustuvat liikeperiaatteisiin,
tunnin tarkoituksen on myös opettaa näitä periaatteita. Tottakai asahi-tunnin
tarkoituksena on myös avata ja rentouttaa niskan ja hartian seutua, venyttää ja
voimistaa selkää, harjoittaa tasapainoa jne. , mutta kaikkia näitä asahin
terveysvaikutuksia harjoitetaan liikesarjojen kautta, jolloin liikesarjojen ja
niiden osioiden oppiminen on ensisijaista.
Korostan siis sitä, että asahi ei koostu yksittäisistä esimerkiksi
hartioita avaavista liikkeistä, vaan liikesarjoista, jotka systemaattisesti
harjoittavat, venyttävät ja avaavat koko kehoa. Liikesarjat on laadittu niin,
että tekemällä jokin asahin liikesarja, koko keho saa hyvän harjoituksen.
Liikesarjat on luotu muistin apuvälineiksi.
Opettamalla harrastajalle asahin liikesarja, opetamme hänelle samalla
kokonaisvaltaisen tavan pitää huoli itsestään ja terveydestään.

Vaikka ryhmän painopiste olisi esimerkiksi
niska-hartiaseudussa tai vaikkapa tasapainon harjoittamisessa, olisi mielestäni
tärkeää, että ryhmälle pyritään opettamaan aina myös kokonainen liikesarja,
jolloin harjoittajat saavat omakseen itsehoitovälineen, jota he pystyvät
tekemään myös itsenäisesti kotonaan ilman jatkuvaa ryhmän tukea.

Malli
tuntisuunnitelmaksi

Tässä mallissa jaan tunnin kuuteen osioon. Tunnin pituudesta
riippuen osioita voi vähentää tai liittää yhteen.

1. Aloitus

Tunnin aloitukseen voi liittää monta asiaa. Ohjaajan
kannalta on hyödyksi, jos hän pystyy tulemaan tunnille hieman ennen varsinaisen
tunnin alkamista. Silloin hänellä on aikaa katsoa, miltä ryhmä tänään näyttää.
Useasti käy niin, että paikalla saattaa olla uusia harrastajia, joita pitää
erikseen huomioida tunnin kuluessa. Muutenkin on hyvä ajatus katsoa, miltä
tämänpäiväinen ryhmän kokoonpano näyttää, pitääkö etsiä tuoleja senioriryhmäläisille
vai pärjätäänkö näillä jne. Samalla voidaan vaihtaa muutama sana paikalla
olijoiden kanssa ja luoda ryhmälle positiivista tunnelmaa.

Aluksi on hyvä rauhoittua koko ryhmän kanssa. Se voidaan
tehdä monella tavalla. Kun ryhmä seisoo paikallaan, voidaan opettaa perusasento
hieman tarkemmin. Kehotetaan ihmisiä ojentautumaan pitkäksi, taivuttamaan
sitten hieman polviaan ja antamalla lantionsa asettua keskiasentoon. Samalla
pidetään mielikuva pitkästä selästä ja aistitaan hyvin selkärangan jatkeella
olevaa päätä. Rentoutetaan hartiat ja aistitaan rentoja käsiä. Jalkapohjiakin
voi aistia. Painoa voi siirtää edestakaisin päkiälle ja kantapäälle sekä myös
jalkojen ulko- ja sisäsivuille ja sitten etsiä eräänlainen keskiasento, jossa
nilkat ovat mahdollisimman rennot. Sitten voidaan jäädä hetkeksi aistimaan
pelkästään hengitysliikettä. Hengitystä ei kontrolloida vaan annetaan sen
kulkea vapaasti, mutta huomio suunnataan hengitysliikkeeseen.

Yksi ajatus voisi olla, että ennen edellistä harjoitusta
ryhmää rentoutetaan asahin rentousosion liikkeillä. Perussarjan rentousosio
toimii tässä hyvin. Tehdään kevyttä käsien pyörittelyä, heiluttelua
edestakaisin ja ravistetaan kumpaakin kättä. Kun sitten keskitytään
perusasentoon, keho on jo valmiiksi hieman rennommassa tilassa. Ryhmän voi olla
tällä tavalla helpompi siirtyä hektisestä arjesta ikään kuin vaiheittain
aistimaan hidasta liikettä tai liikkumatonta asentoa.

2. Asahin liikesarja

Tässä osiossa annetaan harrastajille kokonaiskuva
harjoiteltavasta liikesarjasta. Tehdään koko liikesarja, esimerkiksi asahin
perusliikesarja kokonaisuutena niin, että ohjaaja näyttää liikkeet eteen ja
selittää ne summittaisesti. Tarkoitus ei ole vielä tässä vaiheessa mennä
tarkkoihin liikkeen yksityiskohtiin. Ajatuksena on antaa ihmisille malli ja
kokonaiskuva siitä, mitä asahin harjoitteleminen on. Yksinkertaiset ohjeet
riittävät. Polvien linjauksista pitää aina muistuttaa. Polvien pitää aina
taipua saranan tavoin, jos jalat taipuvat syvään kuten palloja maasta
nostettaessa.

3. Uuden liikkeen tai osion opettaminen

Opettaessaan uutta liikettä ohjaajien tulee jakaa liike niin
pieniin osiin, kuin se ryhmän kannalta on tarpeellista. Esimerkiksi
senioriryhmissä nämä osat voivat olla pienempiä kuin muissa ryhmissä. Ohjaajan
ammattitaitoon kuuluu ymmärtää, miten liike pitää juuri tässä ryhmässä opettaa.
Esimerkiksi hartian pyöritysliike voi olla ihmisille, jolla ei ole lainkaan
kokemusta tällaisesta liikunnasta, niin vaikea, että sekin pitää jakaa osiin. On
ensin opeteltava liikuttamaan hartiaa eteen ja taakse, ylös ja alas ja vasta
sitten voidaan edetä kokonaiseen ympyräliikkeeseen.

Liikesuorituksia pitää myös varovasti korjata. Aivan alussa on hyväksyttävä, että
harrastajien liikkeiden muodot ovat karkeita eikä hyvin tarkkoihin
yksityiskohtiin kannata mennä. Tässä
vaiheessa harrastajat eivät edes kykene ottamaan vastaan tällaisia neuvoja.
Tärkeää on, että sellaiset virheet karsitaan heti pois, jota näyttävät
epäterveellisiltä. Tosin, asahin liikkeet ovat sellaisia, että niitä on vaikea
tehdä niini väärin, että terveys vaarantuisi.
Polvien hyvä linjaus on kuitenkin sellainen, että sen on mahdollista
tehdä niin väärin, että polven kierukka voi vaurioitua. Tämähän pitää paikkansa
kaiken liikunnan suhteen. Polven on aina taivuttava jalkaterän suuntaisesti.
Jos polvi taipuu sivuun kun vartalon paino on sen päällä, kierukka joutuu
suureen rasitukseen ja voi repeytyä.

Ohjauksessa mennään hiljalleen ajan myötä liikkeiden
hienovaraisempiin vivahteisiin.

4. Asahin periaatteiden opettaminen

Yksi tärkeä asahi-tunnin osio on asahin periaatteiden
opettaminen. Asahin liikkeitä tehdään noudattaen viittä keskeistä periaatetta,
jotka ovat kehon pystylinjaus, kehon avautumis- ja sulkeutumisliikkeet,
hengityksen ja liikkeen harmonia, liikkeen tietoinen ohjaus ja liikkeen laatu.
Liikkeen laadussa voimme erottaa jatkuvuuden tai virtaavuuden, rentouden,
juurtumisen maahan ja mielikuvien käytön. Jotta ohjaaja voi opettaa asahin
periaatteita, hänen pitää ensin tuntea ne itse. Hänen pitää opiskella koko
kehon liike niin, että liikkeessä voi erottaa kehon avautumisen ja sulkeutumisen,
hänen tulee opiskella keskilinjan perusliikkeet ja niiden yhdistelmät,
hengityksen ja liikkeen yhdistämisen periaatteet, koko hengityskierron
avaamiseen tähtäävät harjoitteet jne. Asahissa on alusta lähtien ollut
erillisiä periaateharjoituksia, joita voi tässä osiossa käyttää. Olen myös
Syvä-asahissa kehittänyt niitä edelleen omiksi liikesarjoikseen.

5. Vedetään tunti yhteen tekemällä jälleen asahin liikesarja

Riippuen tunnin pituudesta voi olla vaikeaa saada tuntiin
sovitettua kahta täysimittaista liikesarjaa. Jos tekee asahin liikesarjan
rauhallisella tempolla ja tekee jokaiseen liikkeeseen noin viisi toistoa, aikaa
koko sarjan tekemiseen kuluu noin 20 minuuttia. Lyhyellä tunnilla tämän mallin
kohdan 2. voi jättää pois, jolloin koko liikesarja tulisi tehtyä silloin vain
tunnin lopuksi.

On hyvä ajatus tehdä lopuksi liikesarja hiljaisuuden
vallitessa. Ohjaaja tekee liikkeet eteen, mutta antaa vain minimaalisesti
ohjeita, ehkä vain seuraavan liikkeen nimen tai lyhyen kuvauksen. Näin oppilaat
oppivat tekemään koko liikesarjaa huolellisesti omiin kehon aistimuksiinsa
keskittyen.

6. Lopetus

Otan vielä esiin tunnin lopetuksen omana kokonaisuutenaan. Tunti voidaan lopettaa edelliseen kohtaan eli
rauhalliseen liikesarjaan. Lopuksi jäädään seisomaan ”kannatellaan palloa
vatsan edessä” asentoon. Tässä asennossa ohjataan oppilaat aistimaan ensin
tuntemuksia sormenpäissä ja kämmenissä ja sitten laajentamaan tietoisuutensa
koko kehon alueelle. Aistitaan, miten koko keho tuntuu lämpimältä, rennolta ja
voimakkaalta.

Tässä vaiheessa ohjaaja voi halutessaan antaa myös lisää
rentouttavia mielikuvia. Voidaan kuvitella, että seistään rantamaisemassa tai
korkealla harjulla katsoen kaukaisuuteen. Mahdollisia mielikuvia on
rajattomasti. Ajatuksena on saada ryhmä lopuksi vielä rauhoittumaan, mutta
samalla aistimaan asahi-harjoituksen kehoon ja mieleen synnyttämää voimaa.
Pallon kannattelemisen asento on hyvin voimakas harjoitus. Tottumattomille
harrastajille sitä ei pidä tehdä liian pitkään, muutama minuutti on aluksi
riittävästi. Myöhemmin, kun asentoon totutaan, aikaa voi pidentää.

Jotkut asahin ohjaajat haluavat lopettaa asahi-tunnin joogan
tavoin selällään tehtävään rentoutukseen tai kevyeen venyttelyyn. Kaikki
tällaiset tavat ovat tietysti sallittuja, vaikka ne eivät varsinaisesti
liitykään asahin perusmenetelmään. Tosin Syvä-asahissa on kyllä myös
dynaamisten, liikkeeseen perustuvan rentoutuksen lisäksi myös staattisen rentoutuksen
menetelmiä.

Read Full Post »

Yksi luokitus ymmärtää mindfulness-ilmiötä

Seuraavassa yksi luokitusmalli, joka voi auttaa nykyisin
niin laajan ja sekavan mindfulness-ilmiön ymmärtämisessä. Luokittelussa on
tietysti aina se ongelma, että se on ajattelun väline ja kuvaa todellisuutta
vain suurpiirteisesti. Todellisuuden ilmiöt eivät ole yleensä kovin selkeästi
luokiteltavissa, mutta ilman tällaista käsitteellistä analyysia ilmiöitä on
vaikea ymmärtää. Eli sitten
luokitukseen. Näen nykyisessä mindfulness-ilmiössä selkeästi kolme eri
lähtökohdista motivoitunutta luokkaa, jotka ovat:

1. Kaupallinen mindfulness

Saa motivaationsa liiketoiminnasta. Tyyppillinen esimerkkin
nk. ”corporate mindfulness”. Tyyppillinen menetelmä MBSR. Yritykset järjestävät
mindfulness-kursseja työntekijöilleen. Harjoitusten tarkoituksena on poistaa
erilaisia stressioireita. Stressioireiden syytä ei kysytä. Yhteisöiden tai
yritysten stressiä aiheuttaviin rakenteellisiin ongelmiin ei puututa. Ne eivät
kuulu asiaan.

Liiketoiminta on ohjaajakoulutuksessa ja ”mindfulness-palveluja”
(ohjaajat) järjestävien yritysten liiketoimintamalleissa. Nykyään kummatkin
ovat nopeasti kasvavia ”hyvinvointibusineksen” alueita. Palveluja käyttävien
yritysten motiivi on myös oman liiketoiminnan ylläpitämisessä tai kasvussa.

Ohjaajakoulutuksen liiketoimintamallit perustuvat nopeaan
koulutukseen ja sen kautta suureen vaihtoon. Kyseessä on yksi muodiksi tulleen eräänlaisen
”life-coachauksen” osa-alue. Kuka tahansa voi kouluttautua ohjaajaksi. Mitään
pohjakoulutusta ei vaadita.

Ei pidä sisällään mitään jäsennettyä ihmiskäsitystä, paitsi
jos sellaiseksi lasketaan ”homo consumens”, ihminen markkinatalouden
kuluttajana ja kulutustarvikkeiden tuottajana. Ei ota kriittistä kantaa
yhteiskunnan ja markkinatalouden ihmistä esineellistäviin toimintatapoihin,
vaan jopa kannattelee niitä.

2. Terapeuttinen mindfulness

Saa motivaationsa, kuten muutkin terapeuttiset mallit,
ihmisen mieleen liittyvien kärsimysten käsittelystä. Päämääränä on ihmisen
eheyttäminen, jollain tapaa murtuneen mielen korjaaminen ja toimintakyvyn
palauttaminen. Tyypillinen menetelmä esimerkiksi MBCT.

Menetelmät toimivat muiden terapeuttisten menetelmien ohessa
tai apuna. Menetelmän käyttäjän näkökulmasta menetelmä ei synnytä uusia
liiketoiminnan muotoja, eikä toiminta lähtökohdiltaan ole
business-orientoitunutta. Tosin, menetelmäkoulutuksiin liittyy aina myös
liiketaloudellinen näkökulma.

Ohjaajat ovat peruskoulutukseltaan yleensä erilaisia
terapeutteja tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja
tietoisuustaito-opinnot täydentävät heidän aikaisempaa ammattitaitoaan.

Perustuu länsimaisen lääketieteen käsitykseen ihmisen
terveydestä ja sairaudesta. On yksi osa
terapiamenetelmien laajaa kirjoa. Kun toteaa näin, on samalla todettava, että
länsimainen lääketiede sisältää monia malleja mielen ongelmien syistä ja myös
monia erilaisia hoitomalleja.

3. Kontemplatiivinen mindfulness

Tällä tarkoitan perinteisiä kontemplatiivisia menetelmiä,
joiden ytimessä on mielen harjoittaminen. Saa motivaationsa ihmisen elämän
mielekkyyttä ja merkitystä koskevista kysymyksistä. Perinteisesti näitä
kysymyksiä käsittelevät erilaiset uskonnot ja filosofiat. Tyypillinen ”menetelmä”
on vaikkapa buddhalainen Vipassana perinne, jonka keskiössä on ”mindfulness”. Harjoitusten tarkoituksena on oppia
ymmärtämään mielen rakennetta ja toimintatapoja. Pyrkii tarjoamaan vastauksen
ihmisen eksistentiaalisen kärsimyksen ongelmaan.

Ei perustu minkäänlaisiin liiketoimintamalleihin. Opettajina
toimivat yleensä usean kymmenen vuoden kokemuksen omaavat harjoittajat.

Toiminta perustuu hyvin jäsenneltyyn ihmiskäsitykseen,
esimerkiksi buddhalaiseen filosofiaan/psykologiaan, joka on kehittynyt ja jota
on testattu tuhansien vuosien aikana.

Tähän kolmanteen luokkaan haluan sijoittaa myös nykyiset
menetelmät, jotka ovat eräänlaisia perinteisten kontemplatiivisten menetelmien
länsimaisia versioita. Näissä menetelmissä on säilytetty perinteen ydin, mutta
muokattu sitä enemmän länteen tai nykyaikaan soveltuvaksi. Tätä muokkaustyötä tapahtuu
esimerkisi zen-perinteen piirissä.

En kannata näkemystä, että kaupalliset tai terapeuttiset
menetelmät ovat nyt sitä, millaisia muotoja buddhalaisuus lännessä saa. On
olemassa näkemyksiä, joiden mukaan buddhalaisuus on aina muuttunut siirtyessään
Intiasta Kiinaan tai Kiinasta Japaniin ja nyt siirtyessään länteen, se ikään
kuin uudistuu ja sopeutuu länsimaisiin yhteiskuntiin, tuloksena kaupallinen ja
terapeuttinen mindfulness-ilmiö. En kannata tätä näkemystä, koska näissä
mindfulness-ilmiön muodoissa ei voida enää puhua lainkaan buddhalaisesta
ajattelusta. Buddhalaisuus ei ole stressin poistoa tai yksilöterapiaa, vaikka
viimeksi mainittu näkökulma onkin monimutkaisempi. Kyllä, buddhalaisuus on
siirtynyt länteen eri kanavia pitkin jo varmaan sadan vuoden ajan, mutta näen
länsimaisena buddhalaisuutena vain sellaiset menetelmät tai instituutiot, jotka
ovat säilyttäneet buddhalaisen ajattelun ytimen ja sen tavan, miten tässä
perinteessä vastataan ihmisen eksistentiaalisen kärsimyksen ongelmaan.

Read Full Post »