Asahi ja kielen asento

Aivan asahin alkuaikoina, kun kuvasin asahin perusasentoa, otin mukaan myös kuvauksen kielen asennosta. Kuvaus kuului suurin piirtein näin. Anna pään olla hyvässä asennossa selkärangan jatkeella. Aisti kevyt kohoava tunne päälaella. Rentouta kasvolihakset. Anna suun olla kiinni. Aseta kieli kitalakea vasten ylähampaiden taakse. Voit ikään kuin imaista suun tyhjäksi ilmasta, jolloin suuhun tulee alipaine ja kieli tuntuu imeytyvät kitalakeen imukupin tavoin. Rentouta leuka ja kaikki kasvolihakset. Älä purista hampaita yhteen. Hengitä rauhallisesti nenän kautta.

Asahin periaatteet, asennot ja liikkumisen tapa tulevat kiinalaisesta taijista ja qigongista ja olin omaksunut tämänkin yksityiskohdan sieltä. Edellä kuvattu kielen asento perustellaan kiinalaisissa lajeissa meridiaani-opin kautta ja kun asahissa emme tukeudu tällaisiin kiinalaisen ajattelun malleihin, jätin hiljalleen tämän kuvauksen pois, koska en oikein osannut perustella sitä länsimaisin termein. Nyt osaan, kun vähän googlasin asiaa.

Edellä kuvaamani kielen asento on kielen perustava lepoasento, jonka hallinta voi olla monelta ihmiseltä hukassa. Jostain löysin maininnan, että 50 % ihmisistä tekevät tämän asian virheellisesti. Virheet kielen lepoasennossa tuottavat monenlaisia terveysongelmia. Ensinnäkin oikea kielen lepoasento mahdollistaa esteettömän nenähengityksen. Erityisesti kasvuvaiheessa kielen lepoasento on erityisen tärkeä. Jos pieni lapsi oppii pitämään kieltään alhaalla ja suutaan auki, jolloin hän myös hengittää sen kautta, tällä on monia negatiivisia terveysvaikutuksia.

Tässä yksi luettelo virheellisen kielen asennon mahdollisista vaikutuksista, jonka on koonnut yhdysvaltalainen hammaslääkäri Owen Mandanas kotisivuilleen: nielemisvaikeudet, kuorsaus, uniapnea, näköongelmat, leukanivelten toimintahäiriöt, hampaiden ahtaus, purentahäiriöt, vetäytynyt leuka, eteen työntyvä pään asento, niska-hartiajännitys ja kipu, päänsäryt.

Kieli toimii kasvojen kasvuvaiheessa ikään kuin kitalakea vasten painuneena muottina, jota vasten kasvojen luut saavat muotonsa. Jos kieli puuttuu sieltä, on siis alhaalla, tätä muottia ei ole ja kasvot muotoutuvat eri tavalla, poskipäät eivät levene ja alaleuka voi vetäytyä taakse. Aikuinen ei enää voi oikealla kielen asennolla ilmeisesti paljonkaan vaikuttaa enää kasvojensa muotoon, mutta moniin muihin kielen väärästä asennosta johtuviin ongelmiin hän vielä voi vaikuttaa.

Tämä asia on monimutkainen, enkä ole tietenkään asiantuntija, mutta muutamalla google-haulla tästä löytyy paljon materiaalia. Kun olen nyt tutustunut siihen, voin vain ihmetellä, miten kiinalaisissa kehon harjoittamisen perinteissä tämäkin asia on tunnettu jo tuhansia vuosia. Kielen asento on ihan olennainen asia kaikissa taolaisissa harjoituksissa, koska kieli yhdistää kehon keskeltä kulkevat ”hallitsevan” ja ”hedelmöittävän” kanavan yhdeksi kierroksi. Jos kieli lasketaan alas kitalaesta, tämä kierto katkeaa. Monissa taolaisissa harjoituksissa ”keskikierron” tai ”pienen taivaallisen kierron” harjoittaminen ja avaaminen on perusasia.

Opin tämän asian jo vuosikymmeniä sitten myös zen-harjoituksissa. Yleensä kaikissa zazenin (zen-meditaatio) ohjeissa neuvotaan, miten kieli asetetaan kitalakea vasten imukupin tavoin. Huulet pidetään suljettuna ja hengitys tapahtuu nenän kautta. Jos on tehnyt taolaisia harjoituksia tai zen-harjoituksia pitkään, ja toteuttanut tätä kielen asentoa, voi tuntea voiman joka nousee kehosta kieleen asti. Kieli ja koko kitalaen alue aina nenäonteloihin ja jopa otsaonteloihin asti voi tuntua ikään kuin voiman pesältä, jota on vaikea kuvata sanoin.

Asahissa meidän ei tarvitse miettiä kiinalaisia selityksiä tässä asiassa. Kitalakea vasten asettuva kieli on kielen perustava lepoasento, jonka voi ottaa osaksi asettautumista asahin perusasentoon.  Se mahdollistaa hyvän nenähengityksen ja auttaa koko pään ja hartiaseudun, itse asiassa koko kehon hyvän linjauksen ottamisessa.  Puhutaan myös ”kielen ryhdistä”. Kielen ryhdillä on oma panoksensa koko kehon optimaaliseen asentoon ja sen hallintaan.

Muuten, Buddhan hymyä selitetään usein myös tällä kielen asennolla (kuva alla).

Kehotan lukijaa googlaamaan termillä ”tongue position” ja etsimään lisää. Koska juttuja löytyy paljon, kannattaa keskittyä esim. hammaslääketieteeseen.

Tässä pari:

Owen Mandanasin kotisivut: https://ladydentistanchorage.com/tongue-positioning-what-it-is-and-how-it-helps/

Marjo Rein: Hengitätkö nenän vai suun kautta? Lääkäri: ”Lapsilla suuhengitys voi aiheuttaa purentaongelmia” https://yle.fi/uutiset/3-10470568.  1.11.2018

Read Full Post »

Asahi ja arjen turvallisuus

Yli kuukausi sitten julkaisin Asahi-Akateminan FB-sivuilla vanhan (5.12.2005) suunnitelmani siitä, millaisia jatkokoulutuksia asahi voisi sisältää. Yksi teemoista oli ”Asahi ja itsesuojelu”. Kuvaus kuuluu näin: ”Itsestään huolehtimiseen kuuluu myös itsensä puolustaminen. Tämä olisi asahiin perustuva itsepuolustusseminaari tavallisille ihmisille, joissa opetellaan Asahin periaatteita itsensä suojelun kannalta.”  Olen viime aikoina suunnitellut tähän teemaan liittyvää koulutuspäivää. Koulutuksen nimi voisi olla ”Asahi ja arjen turvallisuus”.

Viime aikoina olen pohtinut paljon asahin ja itsesuojelun näkökulmaa. Miksi puhun ”itsesuojelusta” enkä ”itsepuolustuksesta”. Näin siksi, että itsepuolustuksen käsite on suppeampi. Yleensä sillä tarkoitetaan toimintaa väkivaltatilanteessa. Itsesuojelun tai turvallisuuden käsitteet ovat laajempia, vaikka samalla pitää todeta, että itsepuolustuksen käsitettäkin käytetään myös laajassa mielessä. Itsensä suojelemisessa on tärkeää estää turvattomat tai vaaralliset tilanteet ennakolta. Hyvinvoinnin käsitekin saa tässä laajemman merkityksen. Hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei tarkoita vain huolehtimista siitä, että emme sairastu, vaan se tarkoittaa myös sitä, että pyrimme välttämään tilanteita, missä hyvinvointimme voi vaarantua vaikkapa väkivallan tai muun uhan seurauksena.

Tämä on myös vanha kiinalainen käsitys hyvinvoinnista. Siksi kiinalaisessa perinteessä terveystaidot ja itsepuolustustaidot ovat kulkeneet käsi kädessä. On tietysti itsestään selvää, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, seuraus voi olla, että sen jälkeen et enää ole terve. Terveydestään huolehtiminen tarkoittaisi silloin, että et anna kenenkään satuttaa itseäsi. Sama pätee läheisiisi. Heidän terveydestään huolehtiminen tarkoittaa, että et anna satuttaa heitäkään. Tässä mielessä kiinalaiset ovat kauan yhdistäneet sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot. Taiji on hyvä esimerkki tästä. Siinä sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot yhdistyvät samaan liikesarjaan. Asahia voidaan tarkastella samasta näkökulmasta.

Uhka on suhdekäsite

Turvallisuusajattelu perustuu uhka-analyysiin. Nyt me elämme aikaa, missä sairastumisen uhka on todellinen. Itsestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimista voidaan ja sitä pitää katsoa mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Käyn seuraavassa läpi erilaisten terveyteemme liittyvien uhkien analyysin peruskäsitteitä ja ajatuksia. Turvallisuus ja uhkien ehkäiseminen on äärimmäisen monimutkainen asiakokonaisuus ja tässä voi syventyä lyhyesti vain aivan perusteisiin.  Tällaisten peruskäsitteiden ymmärrys voi olla kuitenkin aivan olennaista oman hyvinvointimme suojaamisessa.

Aivan ensimmäiseksi on huomattava, että uhka on suhdekäsite, missä on kolme elementtiä. Niiden jokaisen tiedostaminen on uhkan toteutumisen ehkäisemisen perusta. Nämä kolme elementtiä ovat uhkan aiheuttaja, uhkan laatu ja uhkan kohde.  Tämän lisäksi uhka toteutuu aina jossakin paikassa ja jonakin aikana (kuva alla). Jos haluamme suojella itseämme uhkilta, tavoitteena on tietysti aina uhkan toteutumisen ennaltaehkäiseminen.  Uhkan ennaltaehkäisemisen perusta on ymmärtää ja tiedostaa nämä uhkan elementit ja muuttamalla niitä vaikuttaa niin, että uhka ei toteudu.

1. Uhkan aiheuttaja. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on monia erilaisia uhkia ja niiden aiheuttajia. Henkilökohtaisellakin tasolla tapahtuva turvallisuusajattelu perustuu niiden tiedostamiseen. Tavallisempia uhkia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, väkivalta, mutta myös vakavat sairaudet. Tässä puhun kohdasta kaksi, eli uhkan laadusta. Kun ymmärrämme uhkan laadun, voimme tarkemmin tarkastella sen aiheuttajaa. Nykyisessä pandemiatilanteessa uhkan aiheuttaja on covid-19 –virus.

2. Uhkan laatu viittaa uhkaan tapahtumana. Se tarkoittaa silloin vakavaa sairastumista, auton alle jäämistä tai väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutumista. Tämä on se tapahtuma, joka pyritään estämään toteutumasta.

3. Uhkan kohde voi myös vaihdella. Se voi olla yksittäinen ihminen (minä), joukko (läheiseni), yhteiskunta tai jokin abstraktimpi asia, kuten instituutio (terveydenhoitojärjestelmä) tai esimerkiksi demokratia.

Rakenna monitasoinen suoja uhkia vastaan

Voidaan ajatella, että itsensä suojaaminen uhkilta perustuu siihen, että uhkia tai tiedossa olevaa uhkaa vastaan rakennetaan ikään kuin monitasoinen suojamuuri, jonka jokaisen seinämän läpi uhka joutuu tunkeutumaan ennen kuin se pääsee ”iholle” ja oikeasti toteutumaan. Alla oleva kuva havainnollistaa tätä ajattelua. Tämä ajatustapa pätee sekä itsepuolustukseen, että itsensä suojelemiseen yleisemmin.

1. Tietoisuuden hallinta.  Ensimmäinen ja ehkä tärkein suoja on tietoisuus. Turvallisuusajattelussa puhutaan tilannetietoisuudesta (situational awareness).  Kamppailutaidoissa asia saatetaan ilmaista toteamalla, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, olet jo tehnyt virheen. Harjoituksen tarkoituksena on luoda sellaista tilannetietoisuutta, että väkivallan uhkat eivät saa mahdollisuutta toteutua.  Tietoisuudella viitataan tällä tasolla moneen asiaan, joita seuraavassa lyhyesti ja luettelomaisesti.

1. Turvallisuusajattelun ottaminen mukaan omaan maailmankuvaan. Tällä tarkoitan yleistä tilanteiden ja tapahtumien tarkastelua ja tiedostamista turvallisuuden näkökulmasta. Jotta tämän pystyy toteuttamaan, siihen on oltava motivaatio. Usein se löytyy vasta ikävien tapahtumien seurauksena.

2. Tietoisuuden eri tarkkaavaisuusasteiden tai moodien ymmärtäminen, harjoittelu ja käyttöönotto.  Yksi helppo ajatustapa on liikennevalojen värikoodit: vihreä, keltainen ja punainen. Vihreä: ei uhkia; keltainen: uhkan mahdollisuus läsnä; punainen: uhka toteutumassa.  

Kaikkia näitä moodeja pitää sitten tutkia monesta näkökulmasta, joita ovat ainakin filosofinen, psykologinen ja kehollinen. Mitä tämä tarkoittaa? Esimerkki: uhka on väkivaltatilanne, missä olen hengenvaarassa. On ennalta ajateltava, mitä olet valmis sellaisessa tilanteessa tekemään. Tämä on tavallaan filosofinen kysymys, koska kyse on äärimmäisestä tilanteesta, missä joku yrittää vahingoittaa sinua vakavasti ja selviäminen vaatii sinulta myös samaa. Kyse on myös psykologinen. Miten voin ja voinko ylipäätään valmistaa mieltäni tällaiseen tilanteeseen? Kysymys on tietysti myös kehollinen ja tekninen: mitä kehollisia taitoja ja valmiuksia minulla on selvitä tilanteen vaatimasta kamppailusta. Esimerkki näyttää uhkatilanteiden äärimmäisen monimutkaisuuden ja samalla myös äärimmäisen vaikeuden.

3. Selviytymismoodin tiedostaminen (survival mode). Tällä tarkoitan erikseen sitä mielentilaa, minkä selviytyminen vakavasta uhasta vaatii. Tätä on vaikea harjoitella, mutta se on hyvä tiedostaa.

4. Liitän tietoisuuden kategoriaan myös tiedon suodattamisen tärkeyden. On pyrittävä erottamaan uhkaan tai uhkiin liityvä misinformaatio tutkitusta tiedosta. Misinformaatioon luottaminen saattaa johtaa vääriin toimenpiteisiin ja turvallisuutesi vaarantumiseen. Esimerkki: ketä kuuntelet pandemiatilanteessa, virologia vai diplomi-insinööriä? Ole siis tietoinen erilaisista informaation lähteistä ja siitä, että ne eivät ole samanarvoisia.

Totesin edellä, että on järkevää rakentaa ikään kuin monitasoinen suojamuuri uhkia vastaan. Tietoisuus on ensimmäinen, tärkein ja myös kaikki muut tason lävistävä elementti.

2. Ympäristön hallinta. Ympäristöllä tarkoitetaan tässä laajasti situaatiota, mihin liittyy fyysisen ympäristön lisäksi myös tilanteen kulttuuriset ja muut abstraktit komponentit (Ks. Lauri Rauhalan situaation analyysi.) Perustavaa ympäristön hallintaa on tiedostaa uhkan paikka ja aika ja pysytellä niistä poissa. Tämä on ehkä tärkein neuvo, mitä henkilökohtaisen uhkan torjumiseksi voi kenellekään antaa. Älä ole läsnä siellä, missä uhka on mahdollinen tai jo toteutumassa. Epidemiaan sovellettuna se tarkoittaa, että on pysyttävä poissa paikoista, joissa todennäköisesti covid-19 virusta voi olla ilmassa.  Silloin voit välttää kaksinkertaisen uhan: et saa virusta itse ja sinusta ei tule viruksen levittäjä. Matkustamisturvallisuuden kannalta tämä kohta tarkoittaa esimerkiksi, että jos matkustat vieraaseen kaupunkiin, otat ennalta selvää vieraan kaupungin vaarallisimmat kujat ja vältät niitä. Jotkut paikat tulevat turvattomiksi vasta tiettyyn aikaan. Tiedosta nämä ajat.

Ympäristön hallintaan kuuluu myös paikan kulttuuristen tapojen tuntemus. Niiden noudattaminen lisää turvallisuuttasi ja noudattamatta jättäminen vähentää sitä.

Ympäristön hallintaan liittyy myös tiedostaa, mitä kannat päälläsi tai taskuissasi ja se, mitä näet ympäristössäsi sellaista, mitä voit käyttää uhkatilanteessa hyväksesi. Tähän liittyy myös kysymys ennalta varustautumisesta. Esimerkki: voinko pukeutumisellani (suojamaskeilla ym.) suojata itseäni tai muita? Kannanko mukanani taskulamppua, kun liikun syyspimeässä?

3. Kehon hallinta. Koska lähdin liikkeelle asahista, niin haluan jakaa kehon hallinnan vielä kahteen kategoriaan, niin kuin teemme asahissakin. Tämä jako on perusteltua myös itsesuojelun näkökulmasta. Erotan kehon hallinnan yleisesti ja teknisen taidon erityisesti. Kehon hallinnalla tarkoitan asahin periaatteita ja niiden hallintaa. Asahin periaatteet ovat peräisin taijista ja siis kamppailutaidosta. Koko kehon voimantuotto, hyvä tasapaino, keskilinjan hallinta, hengityksen hallinta jne. ovat kaikki tärkeitä yleisiä taitoja myös itsensä puolustamisen tai suojelemisen näkökulmasta. Kamppailutilanteessa on esimerkiksi tärkeää pysyä pystyssä. Hyvä tasapaino ja kyky vajota ja juurtua auttavat tässä. On myös tärkeää pystyä vapauttamaan voimaa nopeasti koko kehosta, jos tilanne sellaista vaatii. Näin voidaan luoda se tila ja aika, mikä mahdollistaa juoksemisen pois paikalta.

Asahissa harjoiteltava hyvä pystylinjaus, voimakas kehon kannattelun taito, on myös tärkeä periaate itsesuojelun kannalta. Jos kannattelemme itseämme hyvässä ja voimakkaassa asennossa, emme näyttäydy ulospäin uhrilta. Voimme viestiä asennollamme ja liikkumisemme tavalla voimaa ja päättäväisyyttä, mikä voi auttaa pitämään saalistajat loitolla.

4. Tekninen taito. Teknisellä taidolla tarkoitan konkreettisia liikkeitä, joita voidaan soveltaa itsepuolustustilanteessa. Asahin perusliikesarjoissa on monia tällaisia liikkeitä. Ne voidaan nostaa sieltä esiin ja ottaa erikseen harjoittelun kohteeksi. Olen käynyt läpi asahin perusliikesarjan ja suunnitellut sen jokaiselle liikkeelle parin kanssa harjoiteltavan itsesuojelusovelluksen. Koko sarja voidaan tehdä myös käyttämällä näiden sovelluksien mielikuvia. Sarjan nimi on vielä työn alla, mutta aivan kuten olen Syvä-asahissa käyttänyt nimiä Asahi Somatics tai Asahi Rentous, tästä sarjasta on tulossa ehkä Asahi Itsesuojelu. Palaan koulutukseen tarkemmin sitten, kun tällaiset asiat taas käyvät ajankohtaisiksi.

Esitin edellä neliportaisen suojan, jonka varassa voimme opetella ymmärtämään itsesuojelun perusteita. Tämä on vasta alustavaa pohdintaa ja se varmaan tarkentuu vielä. Jos vielä liitän nämä ajatukset meneillään olevaan kriisiin, sen kannalta painottuvat kaksi ensimmäistä: tietoisuuden hallinta ja ympäristön hallinta. Mutta samalla on tärkeää myös pitää huolta kehostaan ja mielestään, kehomielestä. Asahi terveysliikuntana, somaattisena menetelmänä ja kehomieliharjoituksena on vahva itsestähuolehtimisen väline aivan samoin kuin monet muut joogan, taijin tai qigongin tapaiset liikuntamuodot. Kannattaa myös muistaa, että reipas kävely, lenkkeily, samoilu metsässä jne. ovat vähintään yhtä tärkeitä itsesuojelun keinoja erityisesti näinä ikävinä aikoina.

Read Full Post »

Asahi mielenterveystyössä

Kävin läpi kaikki 34 asahiin liittyvää ammattikorkeakoulujen lopputyötä ja etsin niistä ne, jotka liittyivät mielenterveystyöhön. Löydät yhteenvedon kaikista 34:stä asahiin liittyvästä tutkielmasta Asahi-Akatemian sivuilta, täältä: https://www.asahi.pro/terveysliikunta. Katso linkki sivun lopussa.

Tässä lyhyt yhteenveto siitä, miten asahia oli niissä käytetty ja millaisia kuvauksia ja johtopäätöksiä töistä saattoi löytää. Tämän aihepiirin tutkielmia löytyi yhdeksän. Tämä tekee 26,4 % eli vähän yli neljäsosa töistä liittyi mielenterveystyöhön. Tämä oli ensimmäinen tulos, joka kiinnitti huomioni. Pitäisi tietenkin tutkia tarkemmin, missä terveydenhuollon ammattilaiset asahia oikeasti käyttävät, mutta opiskelijoiden opinnäytetyöt antavat asiasta ainakin jonkinlaista suuntaa.

Ajattelen, että jos asahia käytetään ylipäätään osana mielenterveyspotilaiden kuntoutusta ja hyvinvoinnin edistämistä, se tarkoittaa, että asahi nähdään kokonaisvaltaisena, koko ihmisen kehomieltä eheyttävänä somaattisena ja kehomieli-menetelmänä. Saman voi päätellä siitä, minkälaisten menetelmien tai lajien seuraan asahi näissä tutkielmissa asettuu. Asahin rinnalla kulkevat monet erilaiset kehotietoisuutta syventävät lajit. Näissä interventioissa ei siis asahia tarkastella pelkästään fyysisiä vaivoja parantavana tai ennaltaehkäisevänä liikuntamuotona, vaan painopiste on asahin somaattisessa ja kehomieliyhteyttä korostavassa ulottuvuudessa.

Liikuntaryhmiä, joissa asahi oli mukana, toteutettiin useammassa mielenterveyskuntoutujien päivätoimintakeskuksessa, psykiatrisessa vankimielisairaalassa, kidutuksen uhriksi joutuneiden maahanmuuttajien kanssa sekä itsemurhan tehneen läheisten vertaistukiryhmässä. Yhdessä tutkielmassa toimeksiantajat olivat fysioterapeutteja, jotka toimivat yliopistollisen sairaalan psykiatrian palveluyksikössä ja halusivat kerätä yhteen kehonkuvaharjoitteita, joita fysioterapeutit käyttivät masennus-, ahdistuneisuushäiriö-, paniikkihäiriö-, syömishäiriö-, stressi- ja uupumus-, kipupotilaiden sekä seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kanssa.

Yhdessä liikuntaryhmässä yhdistettiin asahi, jooga ja mindfulness. Näistä muodostettiin mielenterveyskuntoutujille sopiva kokonaisuus. Tutkielman kirjoittavat kertovat, että osallistujat kokivat asahin ja joogan enimmäkseen toimivina keinona avata kehon lihasjäykkyyksiä. Jo yksi harjoitus antoi tällaisia tuloksia. Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Schwecken (2003, 123–125) mukaan liikunnallisten harjoituksien ja kehon tietoisuusharjoituksien opettaminen kuntoutujille auttaa kuntoutujia säätelemään stressiä. Suurin osa osallistujista mainitsikin kirjallisessa palautteessa stressin vähentymisestä harjoituksien aikana. Myös suullisessa palautteessa tuotiin esiin, että harjoitukset vähensivät stressin tuntemuksia. Näiden palautteiden perusteella näyttää siltä, että asahi, jooga ja mindfulness auttavat stressin säätelyssä.” Ja edelleen: ”Yllätyimme siitä, miten voimakkaan positiivisina mielenterveyskuntoutujat kokivat asahin, joogan ja mindfulnessin vaikutukset. Lajien terveysvaikutukset saivat vahvistusta osallistujien kertomista kokemuksista. Asahi, jooga ja mindfulness vaikuttaisivat näiden ohjauskertojen perusteella vaikuttavan pienissä määrinkin harjoiteltuna suotuisalla tavalla hyvinvointiin.”

Toinen asahia hyödyntävä liikuntaryhmä toimi Eliaskartanon kuntoutuskodissa. Siellä opiskelijat vetivät ryhmää, jonka sisältöön he halusivat liitää ”flow-liikunnan, filosofisen liikunnan sekä elämysliikunnan.” Tämän liikuntalajien luokituksen on esitellyt ”onnellisuusprofessori” Markku Ojanen useissa kirjoituksissaan.[i] Hän on tutkinut paljon liikunnan ja mielenterveyden yhteyttä. Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Filosofinen liikunta auttaa hallitsemaan omaa kehoaan (Mielenterveyden keskusliitto 2006, 12-13). Tätä harjoitusta Eljaskartanon työntekijöiden mukaan kuntoutujat eniten tarvitsevat. Filosofiseen liikuntaan valitsimme asahin, joka sopii hyvin liikuntaa aloittavalle ja aktiiviliikkujalle ikään katsomatta.”

”Filosofinen liikunta” on mielenkiintoinen käsite. TEHY-lehden haastattelussa Ojanen toteaa filosofisesta liikunnasta seuraavasti: ”Vanha sanonta ’Terve sielu terveessä ruumiissa’ kertoo tästä pyrkimyksestä jotakin, mutta tavoitteena on saavuttaa vielä enemmän, henkisen kasvun kohonnut tila tai sisäinen uudistuminen. Jooga on hyvä esimerkki filosofisesta liikunnasta”.[ii] Ojanen kirjoittaa aiheesta myös näin: ”Ihminen voi olla ehyt vain hoitaessaan ruumista. Tämä tapahtuu noudattamalla ohjelmaa, jossa sekä sielu että ruumis saavat oman osansa. Liikunta ei hoida vain ruumista, vaan myös sielua. Miten tämä tapahtuu perustellaan siinä filosofiassa, jota liikkuja noudattaa.”[iii] Itse nostin esiin neljä keskeistä liikunnan projektia, ja niiden päämäärät, joita liikkujat tavoittelevat tutkimuksessani ”Liikunta tienä kohti varsinaista itseä” (Tampereen yliopisto 1991). Näitä ovat voiton, terveyden, ilmaisun ja itsen tutkimisen päämäärät. Itsen tutkiminen on filosofinen projekti ja näyttäisi siltä, että Ojanen tavoittelee ”filosofisella liikunnalla” samaa tai samankaltaista liikunnan kuvausta.

Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Filosofisena liikuntalajina pidimme asahia, josta yleinen kuva oli positiivinen. Osallistujat kokivat sen rentouttavan kehoa ja mieltä sekä helpottavan lihasjännityksiä. Kuten aikaisemmin on tullut teoriassa ilmi, asahilla oli rentouttava vaikutus, jota voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi ahdistuneisuuden hallinnassa. Asahissa liikesarjat olivat yksinkertaisia, yhdistettynä tehokkaaseen hengitystekniikkaan, minkä osallistujat kokivat helpoksi. Ohjauksesta huolimatta asukkaat saivat suorittaa liikkeitä omaan tahtiinsa ja näin kuulostella rauhassa omaa kehoaan. Asahin vaikutukset tuntuivat heti, eikä se ollut osallistujien mielestä liian raskasta, mutta kuitenkin tehokasta. Asahi oli osallistujille uusi laji, jota he tahtovat kokeilla uudestaan siihen varatulla ajalla.”

Tästä tutkielmasta jäi itselleni erityisesti mieleen asahin pitäminen ”filosofisena liikuntana”. Olen paljon pohtinut tätä teemaa ja kirjoittanut siitä paljon eri näkökulmista (ja myös ”liikunnan filosofiasta”), mutta tämä Ojasen käsite sai minut taas miettimään. Olen käyttänyt asahia kuvatessani paljon tietoisuustaitojen ja somaattisten menetelmien käsitteistöä, mutta ”filosofinen liikunta” terminä tuntuu jotenkin ”tavallisemmalta” tai helpommin lähestyttävämmältä. Ehkä pitää vielä kerran palata tuonne 1990-luvun alun tutkimuksiin, missä yritimme usean tutkijan voimin avata suomalaiseenkin urheiluun ja liikuntaan filosofista näkökulmaa. Sieltä saattaa löytyä vielä uutta ammennettavaa asahillekin.

Yksi tutkielmista oli kehittämistehtävä, missä tarkoituksena oli selvittää, mitä menetelmiä fysioterapeuteilla on käytettävissä kidutuksen uhriksi joutuneiden maahanmuuttajien kuntotuksessa. Työn näkökulma oli psykofyysinen. Tutkielman kirjoittaja kirjoittaa: ”Klemolan (2014. 10), Jalamon, Mähösen ja Mikkosen kehittämä Asahi on osoittautunut hyväksi psykofyysiseksi harjoitteeksi kidutuksen uhriksi joutuneen kuntoutuksessa. Asahin liikeperiaatteita ovat kehon pystylinjaus, koko kehon laajuinen liike, liikkeen sisäinen kuuntelu ja kontrolli, hengityksen ja liikkeen yhteys sekä liikkeen sisäinen ja ulkoinen laatu. Näiden periaatteiden avulla asiakas voi oppia kehon optimaalista asentoa, hyvää pystylinjausta, hyvää ergonomiaa, yleistä rentoutta, liikkeenhallintaa ja tasapainoa. (Klemola 2014. 91) Useimmat asiakkaistani ovat ottaneet Asahin liikeharjoitukset hyvin vastaan ja osalla ne ovat päivittäisinä harjoituksina. Asahin perusliikesarjassa on sopivan monipuolisia ja haastavia liikkeitä niin, että ne tasapainottavat vireystilaa ja vapauttavat lihasten jännityksiä.”

Lopuksi haluan nostaa esiin vielä yhden opinnäytetyön, missä selvitettiin, miten toiminnallinen SomeBody®-menetelmä soveltui itsemurhan tehneiden läheisten vertaistukiryhmän ohjausmenetelmäksi. Tavoitteena oli edistää itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä ja heidän omia voimavarojaan kehittämällä toimeksiantaja Surunauha ry:lle uusi toiminnallinen vertaistukiryhmämalli. Asahia käytettiin tässä työssä osana kehitteillä olevaa SomeBody-menetelmää. Tutkielman tekijä siteeraa omaa havaintopäiväkirjaansa seuraavasti: ”Olen jo useasti kiitellyt ryhmäläisiä aktiivisesta osallistumisesta ja sitoutumisesta ryhmään, niin tänäänkin. Erityisesti asahi-harjoitus ja vatsapalleahengitys-harjoitus saivat paljon positiivista palautetta ryhmässä. Harjoitukset koettiin vaikuttaviksi. Ryhmäläisiltä tuli huomioita ja oivalluksia, miten liikunta ja liike muuttaa, kun siihen liitetään mukaan hengitys.”  Sekä edelleen: ”Hengitysharjoituksista ryhmäläisten sanallinen palaute: “Onnistuin estämään paniikkikohtauksen hengitysharjoituksella.” “Voitaisiin paremmin, jos hengitettäisiin kuin lapset.” “En pystynyt keskittymään.” “Uloshengitys, mielikuva aalloista tuntui hyvältä.” Asahi harjoituksesta tykättiin “Tuntui oikeasti hyvältä.” “Lähti veri kiertämään, tuli lämmin.” “Hengitys+liike tuntui hyvältä.”

On aivan käsittämättömän upeaa, miten terveyden ja kuntoutusalan ammattilaiset ylipäätään soveltavat ja vievät asahia työhönsä. Suomalainen filosofi ja psykologi Lauri Rauhala on kirjoissaan avannut paljon sitä, miten ihmistä tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti oli sitten kyse hoitotyöstä, valmennuksesta tai mistä tahansa inhimillisestä toiminnasta. Lyhyesti voisi sanoa (tästä myöhemmin enemmän), että mielenterveystyössä (kuntoutuksessa, terapiassa jne.) on tärkeää, että ihmistä lähestytään sekä mielen että kehon kanavan kautta. Kielen ja siis puheen avulla voidaan ymmärtää sitä, miten merkitykset ovat syntyneet ja miten niitä voidaan muuttaa. Voidaan puhua merkitysten uudelleenorganisoitumisesta, jonka kautta tapahtuu eheytymistä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kuitenkin alettu enemmän ymmärtää myös sitä, että ihmistä tulee samalla lähestyä myös kehon kanavan kautta. Puhutaan jopa ”kehollisesta käänteestä” (tästäkin myöhemmin enemmän). Käsitteellisetkin merkitykset rakentuvat kehon esiymmärryksen varaan ja kehoa harjoittamalla voidaan tutkia ja avata näitä esikäsitteellisiä rakenteita. Myös keho voi ”uudelleenorganisoitua”. Kun tähän vielä liitetään ”situaation” eli ympäristön uudelleenorganisoiminen, lähestytään ihmistä kokonaisvaltaisesti, ”holistisesti” niin kuin Rauhala haluaa sanoa.

Ajattelen, että asahi voi olla etulinjassa tässä ”kehollisessa käänteessä”, kun sitä opetellaan viemään esimerkiksi terapia- ja mielenterveystyöhön. Itse pyrin jatkossakin kehittämään ja avaamaan tähän käänteeseen liittyvää käsitteistöä, sen käytännöllisiä ja teoreettisia perusteita.

---

[i] Käsite löytyy esimerkiksi täältä: https://www.markkuojanen.com/luokka/psykologia/liikunta/. Ks. myös tämä: https://www.markkuojanen.com/julkaisut/liikunta-tiede/

[ii] https://www.markkuojanen.com/luokka/psykologia/liikunta/

[iii] Sama kuin edellä.

Read Full Post »