Aivan asahin
alkuaikoina, kun kuvasin asahin perusasentoa, otin mukaan myös kuvauksen kielen
asennosta. Kuvaus kuului suurin piirtein näin. Anna pään olla hyvässä asennossa
selkärangan jatkeella. Aisti kevyt kohoava tunne päälaella. Rentouta
kasvolihakset. Anna suun olla kiinni. Aseta kieli kitalakea vasten ylähampaiden
taakse. Voit ikään kuin imaista suun tyhjäksi ilmasta, jolloin suuhun tulee
alipaine ja kieli tuntuu imeytyvät kitalakeen imukupin tavoin. Rentouta leuka
ja kaikki kasvolihakset. Älä purista hampaita yhteen. Hengitä rauhallisesti
nenän kautta.
Asahin
periaatteet, asennot ja liikkumisen tapa tulevat kiinalaisesta taijista ja qigongista
ja olin omaksunut tämänkin yksityiskohdan sieltä. Edellä kuvattu kielen asento
perustellaan kiinalaisissa lajeissa meridiaani-opin kautta ja kun asahissa emme
tukeudu tällaisiin kiinalaisen ajattelun malleihin, jätin hiljalleen tämän
kuvauksen pois, koska en oikein osannut perustella sitä länsimaisin termein.
Nyt osaan, kun vähän googlasin asiaa.
Edellä
kuvaamani kielen asento on kielen perustava lepoasento, jonka hallinta voi olla
monelta ihmiseltä hukassa. Jostain löysin maininnan, että 50 % ihmisistä
tekevät tämän asian virheellisesti. Virheet kielen lepoasennossa tuottavat
monenlaisia terveysongelmia. Ensinnäkin oikea kielen lepoasento mahdollistaa
esteettömän nenähengityksen. Erityisesti kasvuvaiheessa kielen lepoasento on
erityisen tärkeä. Jos pieni lapsi oppii pitämään kieltään alhaalla ja suutaan
auki, jolloin hän myös hengittää sen kautta, tällä on monia negatiivisia
terveysvaikutuksia.
Tässä yksi
luettelo virheellisen kielen asennon mahdollisista vaikutuksista, jonka on
koonnut yhdysvaltalainen hammaslääkäri Owen Mandanas kotisivuilleen:
nielemisvaikeudet, kuorsaus, uniapnea, näköongelmat, leukanivelten
toimintahäiriöt, hampaiden ahtaus, purentahäiriöt, vetäytynyt leuka, eteen
työntyvä pään asento, niska-hartiajännitys ja kipu, päänsäryt.
Kieli toimii
kasvojen kasvuvaiheessa ikään kuin kitalakea vasten painuneena muottina, jota
vasten kasvojen luut saavat muotonsa. Jos kieli puuttuu sieltä, on siis
alhaalla, tätä muottia ei ole ja kasvot muotoutuvat eri tavalla, poskipäät
eivät levene ja alaleuka voi vetäytyä taakse. Aikuinen ei enää voi oikealla
kielen asennolla ilmeisesti paljonkaan vaikuttaa enää kasvojensa muotoon, mutta
moniin muihin kielen väärästä asennosta johtuviin ongelmiin hän vielä voi
vaikuttaa.
Tämä asia on
monimutkainen, enkä ole tietenkään asiantuntija, mutta muutamalla google-haulla
tästä löytyy paljon materiaalia. Kun olen nyt tutustunut siihen, voin vain
ihmetellä, miten kiinalaisissa kehon harjoittamisen perinteissä tämäkin asia on
tunnettu jo tuhansia vuosia. Kielen asento on ihan olennainen asia kaikissa
taolaisissa harjoituksissa, koska kieli yhdistää kehon keskeltä kulkevat ”hallitsevan”
ja ”hedelmöittävän” kanavan yhdeksi kierroksi. Jos kieli lasketaan alas
kitalaesta, tämä kierto katkeaa. Monissa taolaisissa harjoituksissa ”keskikierron”
tai ”pienen taivaallisen kierron” harjoittaminen ja avaaminen on perusasia.
Opin tämän
asian jo vuosikymmeniä sitten myös zen-harjoituksissa. Yleensä kaikissa zazenin
(zen-meditaatio) ohjeissa neuvotaan, miten kieli asetetaan kitalakea vasten
imukupin tavoin. Huulet pidetään suljettuna ja hengitys tapahtuu nenän kautta.
Jos on tehnyt taolaisia harjoituksia tai zen-harjoituksia pitkään, ja
toteuttanut tätä kielen asentoa, voi tuntea voiman joka nousee kehosta kieleen
asti. Kieli ja koko kitalaen alue aina nenäonteloihin ja jopa otsaonteloihin
asti voi tuntua ikään kuin voiman pesältä, jota on vaikea kuvata sanoin.
Asahissa
meidän ei tarvitse miettiä kiinalaisia selityksiä tässä asiassa. Kitalakea
vasten asettuva kieli on kielen perustava lepoasento, jonka voi ottaa osaksi
asettautumista asahin perusasentoon. Se
mahdollistaa hyvän nenähengityksen ja auttaa koko pään ja hartiaseudun, itse
asiassa koko kehon hyvän linjauksen ottamisessa. Puhutaan myös ”kielen ryhdistä”. Kielen
ryhdillä on oma panoksensa koko kehon optimaaliseen asentoon ja sen hallintaan.
Muuten,
Buddhan hymyä selitetään usein myös tällä kielen asennolla (kuva alla).
Kehotan lukijaa
googlaamaan termillä ”tongue position” ja etsimään lisää. Koska juttuja löytyy
paljon, kannattaa keskittyä esim. hammaslääketieteeseen.
Marjo Rein: Hengitätkö nenän vai suun kautta? Lääkäri: ”Lapsilla suuhengitys voi aiheuttaa purentaongelmia” https://yle.fi/uutiset/3-10470568. 1.11.2018
Yli kuukausi sitten julkaisin Asahi-Akateminan FB-sivuilla
vanhan (5.12.2005) suunnitelmani siitä, millaisia jatkokoulutuksia asahi voisi
sisältää. Yksi teemoista oli ”Asahi ja itsesuojelu”. Kuvaus kuuluu näin:
”Itsestään huolehtimiseen kuuluu myös itsensä puolustaminen. Tämä olisi asahiin
perustuva itsepuolustusseminaari tavallisille ihmisille, joissa opetellaan
Asahin periaatteita itsensä suojelun kannalta.” Olen viime aikoina suunnitellut tähän teemaan
liittyvää koulutuspäivää. Koulutuksen nimi voisi olla ”Asahi ja arjen
turvallisuus”.
Viime aikoina olen pohtinut paljon asahin ja itsesuojelun
näkökulmaa. Miksi puhun ”itsesuojelusta” enkä ”itsepuolustuksesta”. Näin siksi,
että itsepuolustuksen käsite on suppeampi. Yleensä sillä tarkoitetaan toimintaa
väkivaltatilanteessa. Itsesuojelun tai turvallisuuden käsitteet ovat laajempia,
vaikka samalla pitää todeta, että itsepuolustuksen käsitettäkin käytetään myös
laajassa mielessä. Itsensä suojelemisessa on tärkeää estää turvattomat tai
vaaralliset tilanteet ennakolta. Hyvinvoinnin käsitekin saa tässä laajemman
merkityksen. Hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei tarkoita vain huolehtimista
siitä, että emme sairastu, vaan se tarkoittaa myös sitä, että pyrimme
välttämään tilanteita, missä hyvinvointimme voi vaarantua vaikkapa väkivallan tai
muun uhan seurauksena.
Tämä on myös vanha kiinalainen käsitys hyvinvoinnista. Siksi
kiinalaisessa perinteessä terveystaidot ja itsepuolustustaidot ovat kulkeneet
käsi kädessä. On tietysti itsestään selvää, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi,
seuraus voi olla, että sen jälkeen et enää ole terve. Terveydestään
huolehtiminen tarkoittaisi silloin, että et anna kenenkään satuttaa itseäsi.
Sama pätee läheisiisi. Heidän terveydestään huolehtiminen tarkoittaa, että et
anna satuttaa heitäkään. Tässä mielessä kiinalaiset ovat kauan yhdistäneet sekä
terveystaidot että itsepuolustustaidot. Taiji on hyvä esimerkki tästä. Siinä
sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot yhdistyvät samaan liikesarjaan.
Asahia voidaan tarkastella samasta näkökulmasta.
Uhka on suhdekäsite
Turvallisuusajattelu perustuu uhka-analyysiin. Nyt me elämme
aikaa, missä sairastumisen uhka on todellinen. Itsestään ja hyvinvoinnistaan
huolehtimista voidaan ja sitä pitää katsoa mahdollisimman laajasta
näkökulmasta. Käyn seuraavassa läpi erilaisten terveyteemme liittyvien uhkien
analyysin peruskäsitteitä ja ajatuksia. Turvallisuus ja uhkien ehkäiseminen on
äärimmäisen monimutkainen asiakokonaisuus ja tässä voi syventyä lyhyesti vain
aivan perusteisiin. Tällaisten
peruskäsitteiden ymmärrys voi olla kuitenkin aivan olennaista oman
hyvinvointimme suojaamisessa.
Aivan ensimmäiseksi on huomattava, että uhka on suhdekäsite, missä on kolme elementtiä. Niiden jokaisen tiedostaminen on uhkan toteutumisen ehkäisemisen perusta. Nämä kolme elementtiä ovat uhkan aiheuttaja, uhkan laatu ja uhkan kohde. Tämän lisäksi uhka toteutuu aina jossakin paikassa ja jonakin aikana (kuva alla). Jos haluamme suojella itseämme uhkilta, tavoitteena on tietysti aina uhkan toteutumisen ennaltaehkäiseminen. Uhkan ennaltaehkäisemisen perusta on ymmärtää ja tiedostaa nämä uhkan elementit ja muuttamalla niitä vaikuttaa niin, että uhka ei toteudu.
1. Uhkan aiheuttaja. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on monia
erilaisia uhkia ja niiden aiheuttajia. Henkilökohtaisellakin tasolla tapahtuva
turvallisuusajattelu perustuu niiden tiedostamiseen. Tavallisempia uhkia ovat
esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, väkivalta, mutta myös vakavat
sairaudet. Tässä puhun kohdasta kaksi, eli uhkan laadusta. Kun ymmärrämme uhkan
laadun, voimme tarkemmin tarkastella sen aiheuttajaa. Nykyisessä
pandemiatilanteessa uhkan aiheuttaja on covid-19 –virus.
2. Uhkan laatu viittaa uhkaan tapahtumana. Se tarkoittaa
silloin vakavaa sairastumista, auton alle jäämistä tai väkivaltaisen
hyökkäyksen kohteeksi joutumista. Tämä on se tapahtuma, joka pyritään estämään
toteutumasta.
3. Uhkan kohde voi myös vaihdella. Se voi olla yksittäinen
ihminen (minä), joukko (läheiseni), yhteiskunta tai jokin abstraktimpi asia,
kuten instituutio (terveydenhoitojärjestelmä) tai esimerkiksi demokratia.
Rakenna monitasoinen suoja uhkia vastaan
Voidaan ajatella, että itsensä suojaaminen uhkilta perustuu siihen, että uhkia tai tiedossa olevaa uhkaa vastaan rakennetaan ikään kuin monitasoinen suojamuuri, jonka jokaisen seinämän läpi uhka joutuu tunkeutumaan ennen kuin se pääsee ”iholle” ja oikeasti toteutumaan. Alla oleva kuva havainnollistaa tätä ajattelua. Tämä ajatustapa pätee sekä itsepuolustukseen, että itsensä suojelemiseen yleisemmin.
1. Tietoisuuden hallinta.
Ensimmäinen ja ehkä tärkein suoja on
tietoisuus. Turvallisuusajattelussa puhutaan tilannetietoisuudesta (situational
awareness). Kamppailutaidoissa asia
saatetaan ilmaista toteamalla, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, olet jo
tehnyt virheen. Harjoituksen tarkoituksena on luoda sellaista
tilannetietoisuutta, että väkivallan uhkat eivät saa mahdollisuutta
toteutua. Tietoisuudella viitataan tällä
tasolla moneen asiaan, joita seuraavassa lyhyesti ja luettelomaisesti.
1. Turvallisuusajattelun ottaminen mukaan omaan
maailmankuvaan. Tällä tarkoitan yleistä tilanteiden ja tapahtumien tarkastelua
ja tiedostamista turvallisuuden näkökulmasta. Jotta tämän pystyy toteuttamaan,
siihen on oltava motivaatio. Usein se löytyy vasta ikävien tapahtumien
seurauksena.
2. Tietoisuuden eri tarkkaavaisuusasteiden tai moodien
ymmärtäminen, harjoittelu ja käyttöönotto.
Yksi helppo ajatustapa on liikennevalojen värikoodit: vihreä, keltainen
ja punainen. Vihreä: ei uhkia; keltainen: uhkan mahdollisuus läsnä; punainen:
uhka toteutumassa.
Kaikkia näitä moodeja pitää sitten tutkia monesta
näkökulmasta, joita ovat ainakin filosofinen, psykologinen ja kehollinen. Mitä
tämä tarkoittaa? Esimerkki: uhka on väkivaltatilanne, missä olen
hengenvaarassa. On ennalta ajateltava, mitä olet valmis sellaisessa tilanteessa
tekemään. Tämä on tavallaan filosofinen kysymys, koska kyse on äärimmäisestä
tilanteesta, missä joku yrittää vahingoittaa sinua vakavasti ja selviäminen
vaatii sinulta myös samaa. Kyse on myös psykologinen. Miten voin ja voinko
ylipäätään valmistaa mieltäni tällaiseen tilanteeseen? Kysymys on tietysti myös
kehollinen ja tekninen: mitä kehollisia taitoja ja valmiuksia minulla on
selvitä tilanteen vaatimasta kamppailusta. Esimerkki näyttää uhkatilanteiden
äärimmäisen monimutkaisuuden ja samalla myös äärimmäisen vaikeuden.
3. Selviytymismoodin tiedostaminen (survival mode). Tällä
tarkoitan erikseen sitä mielentilaa, minkä selviytyminen vakavasta uhasta
vaatii. Tätä on vaikea harjoitella, mutta se on hyvä tiedostaa.
4. Liitän tietoisuuden kategoriaan myös tiedon suodattamisen
tärkeyden. On pyrittävä erottamaan uhkaan tai uhkiin liityvä misinformaatio
tutkitusta tiedosta. Misinformaatioon luottaminen saattaa johtaa vääriin
toimenpiteisiin ja turvallisuutesi vaarantumiseen. Esimerkki: ketä kuuntelet
pandemiatilanteessa, virologia vai diplomi-insinööriä? Ole siis tietoinen
erilaisista informaation lähteistä ja siitä, että ne eivät ole samanarvoisia.
Totesin edellä, että on järkevää rakentaa ikään kuin
monitasoinen suojamuuri uhkia vastaan. Tietoisuus on ensimmäinen, tärkein ja myös
kaikki muut tason lävistävä elementti.
2. Ympäristön hallinta.
Ympäristöllä tarkoitetaan tässä laajasti situaatiota, mihin liittyy fyysisen
ympäristön lisäksi myös tilanteen kulttuuriset ja muut abstraktit komponentit
(Ks. Lauri Rauhalan situaation analyysi.) Perustavaa ympäristön hallintaa on
tiedostaa uhkan paikka ja aika ja pysytellä niistä poissa. Tämä on ehkä tärkein
neuvo, mitä henkilökohtaisen uhkan torjumiseksi voi kenellekään antaa. Älä ole
läsnä siellä, missä uhka on mahdollinen tai jo toteutumassa. Epidemiaan
sovellettuna se tarkoittaa, että on pysyttävä poissa paikoista, joissa todennäköisesti
covid-19 virusta voi olla ilmassa.
Silloin voit välttää kaksinkertaisen uhan: et saa virusta itse ja
sinusta ei tule viruksen levittäjä. Matkustamisturvallisuuden kannalta tämä
kohta tarkoittaa esimerkiksi, että jos matkustat vieraaseen kaupunkiin, otat
ennalta selvää vieraan kaupungin vaarallisimmat kujat ja vältät niitä. Jotkut
paikat tulevat turvattomiksi vasta tiettyyn aikaan. Tiedosta nämä ajat.
Ympäristön hallintaan kuuluu myös paikan kulttuuristen
tapojen tuntemus. Niiden noudattaminen lisää turvallisuuttasi ja noudattamatta
jättäminen vähentää sitä.
Ympäristön hallintaan liittyy myös tiedostaa, mitä kannat
päälläsi tai taskuissasi ja se, mitä näet ympäristössäsi sellaista, mitä voit
käyttää uhkatilanteessa hyväksesi. Tähän liittyy myös kysymys ennalta varustautumisesta.
Esimerkki: voinko pukeutumisellani (suojamaskeilla ym.) suojata itseäni tai
muita? Kannanko mukanani taskulamppua, kun liikun syyspimeässä?
3.Kehon hallinta. Koska lähdin liikkeelle
asahista, niin haluan jakaa kehon hallinnan vielä kahteen kategoriaan, niin
kuin teemme asahissakin. Tämä jako on perusteltua myös itsesuojelun
näkökulmasta. Erotan kehon hallinnan yleisesti ja teknisen taidon erityisesti.
Kehon hallinnalla tarkoitan asahin periaatteita ja niiden hallintaa. Asahin
periaatteet ovat peräisin taijista ja siis kamppailutaidosta. Koko kehon
voimantuotto, hyvä tasapaino, keskilinjan hallinta, hengityksen hallinta jne.
ovat kaikki tärkeitä yleisiä taitoja myös itsensä puolustamisen tai
suojelemisen näkökulmasta. Kamppailutilanteessa on esimerkiksi tärkeää pysyä
pystyssä. Hyvä tasapaino ja kyky vajota ja juurtua auttavat tässä. On myös
tärkeää pystyä vapauttamaan voimaa nopeasti koko kehosta, jos tilanne sellaista
vaatii. Näin voidaan luoda se tila ja aika, mikä mahdollistaa juoksemisen pois
paikalta.
Asahissa harjoiteltava hyvä pystylinjaus, voimakas kehon
kannattelun taito, on myös tärkeä periaate itsesuojelun kannalta. Jos
kannattelemme itseämme hyvässä ja voimakkaassa asennossa, emme näyttäydy ulospäin
uhrilta. Voimme viestiä asennollamme ja liikkumisemme tavalla voimaa ja
päättäväisyyttä, mikä voi auttaa pitämään saalistajat loitolla.
4. Tekninen taito.
Teknisellä taidolla tarkoitan konkreettisia liikkeitä, joita voidaan soveltaa
itsepuolustustilanteessa. Asahin perusliikesarjoissa on monia tällaisia
liikkeitä. Ne voidaan nostaa sieltä esiin ja ottaa erikseen harjoittelun
kohteeksi. Olen käynyt läpi asahin perusliikesarjan ja suunnitellut sen
jokaiselle liikkeelle parin kanssa harjoiteltavan itsesuojelusovelluksen. Koko
sarja voidaan tehdä myös käyttämällä näiden sovelluksien mielikuvia. Sarjan
nimi on vielä työn alla, mutta aivan kuten olen Syvä-asahissa käyttänyt nimiä
Asahi Somatics tai Asahi Rentous, tästä sarjasta on tulossa ehkä Asahi
Itsesuojelu. Palaan koulutukseen tarkemmin sitten, kun tällaiset asiat taas
käyvät ajankohtaisiksi.
Esitin edellä neliportaisen suojan, jonka varassa voimme
opetella ymmärtämään itsesuojelun perusteita. Tämä on vasta alustavaa pohdintaa
ja se varmaan tarkentuu vielä. Jos vielä liitän nämä ajatukset meneillään
olevaan kriisiin, sen kannalta painottuvat kaksi ensimmäistä: tietoisuuden
hallinta ja ympäristön hallinta. Mutta samalla on tärkeää myös pitää huolta
kehostaan ja mielestään, kehomielestä. Asahi terveysliikuntana, somaattisena
menetelmänä ja kehomieliharjoituksena on vahva itsestähuolehtimisen väline
aivan samoin kuin monet muut joogan, taijin tai qigongin tapaiset
liikuntamuodot. Kannattaa myös muistaa, että reipas kävely, lenkkeily, samoilu
metsässä jne. ovat vähintään yhtä tärkeitä itsesuojelun keinoja erityisesti
näinä ikävinä aikoina.
Kävin läpi kaikki 34 asahiin liittyvää ammattikorkeakoulujen
lopputyötä ja etsin niistä ne, jotka liittyivät mielenterveystyöhön. Löydät
yhteenvedon kaikista 34:stä asahiin liittyvästä tutkielmasta Asahi-Akatemian
sivuilta, täältä: https://www.asahi.pro/terveysliikunta.
Katso linkki sivun lopussa.
Tässä lyhyt yhteenveto siitä, miten asahia oli niissä
käytetty ja millaisia kuvauksia ja johtopäätöksiä töistä saattoi löytää. Tämän
aihepiirin tutkielmia löytyi yhdeksän. Tämä tekee 26,4 % eli vähän yli neljäsosa
töistä liittyi mielenterveystyöhön. Tämä oli ensimmäinen tulos, joka kiinnitti
huomioni. Pitäisi tietenkin tutkia tarkemmin, missä terveydenhuollon
ammattilaiset asahia oikeasti käyttävät, mutta opiskelijoiden opinnäytetyöt
antavat asiasta ainakin jonkinlaista suuntaa.
Ajattelen, että jos asahia käytetään ylipäätään osana
mielenterveyspotilaiden kuntoutusta ja hyvinvoinnin edistämistä, se tarkoittaa,
että asahi nähdään kokonaisvaltaisena, koko ihmisen kehomieltä eheyttävänä
somaattisena ja kehomieli-menetelmänä. Saman voi päätellä siitä, minkälaisten
menetelmien tai lajien seuraan asahi näissä tutkielmissa asettuu. Asahin
rinnalla kulkevat monet erilaiset kehotietoisuutta syventävät lajit. Näissä
interventioissa ei siis asahia tarkastella pelkästään fyysisiä vaivoja
parantavana tai ennaltaehkäisevänä liikuntamuotona, vaan painopiste on asahin
somaattisessa ja kehomieliyhteyttä korostavassa ulottuvuudessa.
Liikuntaryhmiä, joissa asahi oli mukana, toteutettiin
useammassa mielenterveyskuntoutujien päivätoimintakeskuksessa, psykiatrisessa
vankimielisairaalassa, kidutuksen uhriksi joutuneiden maahanmuuttajien kanssa
sekä itsemurhan tehneen läheisten vertaistukiryhmässä. Yhdessä tutkielmassa
toimeksiantajat olivat fysioterapeutteja, jotka toimivat yliopistollisen
sairaalan psykiatrian palveluyksikössä ja halusivat kerätä yhteen
kehonkuvaharjoitteita, joita fysioterapeutit käyttivät masennus-,
ahdistuneisuushäiriö-, paniikkihäiriö-, syömishäiriö-, stressi- ja uupumus-,
kipupotilaiden sekä seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kanssa.
Yhdessä liikuntaryhmässä yhdistettiin asahi, jooga ja
mindfulness. Näistä muodostettiin mielenterveyskuntoutujille sopiva
kokonaisuus. Tutkielman kirjoittavat kertovat, että osallistujat kokivat asahin
ja joogan enimmäkseen toimivina keinona avata kehon lihasjäykkyyksiä. Jo yksi
harjoitus antoi tällaisia tuloksia. Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Schwecken
(2003, 123–125) mukaan liikunnallisten harjoituksien ja kehon
tietoisuusharjoituksien opettaminen kuntoutujille auttaa kuntoutujia
säätelemään stressiä. Suurin osa osallistujista mainitsikin kirjallisessa
palautteessa stressin vähentymisestä harjoituksien aikana. Myös suullisessa
palautteessa tuotiin esiin, että harjoitukset vähensivät stressin tuntemuksia.
Näiden palautteiden perusteella näyttää siltä, että asahi, jooga ja mindfulness
auttavat stressin säätelyssä.” Ja edelleen: ”Yllätyimme siitä, miten voimakkaan
positiivisina mielenterveyskuntoutujat kokivat asahin, joogan ja mindfulnessin
vaikutukset. Lajien terveysvaikutukset saivat vahvistusta osallistujien
kertomista kokemuksista. Asahi, jooga ja mindfulness vaikuttaisivat näiden
ohjauskertojen perusteella vaikuttavan pienissä määrinkin harjoiteltuna
suotuisalla tavalla hyvinvointiin.”
Toinen asahia hyödyntävä liikuntaryhmä toimi Eliaskartanon
kuntoutuskodissa. Siellä opiskelijat vetivät ryhmää, jonka sisältöön he
halusivat liitää ”flow-liikunnan, filosofisen liikunnan sekä elämysliikunnan.”
Tämän liikuntalajien luokituksen on esitellyt ”onnellisuusprofessori” Markku
Ojanen useissa kirjoituksissaan.[i]
Hän on tutkinut paljon liikunnan ja mielenterveyden yhteyttä. Tutkielman
tekijät kirjoittavat: ”Filosofinen liikunta auttaa hallitsemaan omaa kehoaan
(Mielenterveyden keskusliitto 2006, 12-13). Tätä harjoitusta Eljaskartanon
työntekijöiden mukaan kuntoutujat eniten tarvitsevat. Filosofiseen liikuntaan
valitsimme asahin, joka sopii hyvin liikuntaa aloittavalle ja
aktiiviliikkujalle ikään katsomatta.”
”Filosofinen liikunta” on mielenkiintoinen käsite. TEHY-lehden
haastattelussa Ojanen toteaa filosofisesta liikunnasta seuraavasti: ”Vanha
sanonta ’Terve sielu terveessä ruumiissa’ kertoo tästä pyrkimyksestä jotakin,
mutta tavoitteena on saavuttaa vielä enemmän, henkisen kasvun kohonnut tila tai
sisäinen uudistuminen. Jooga on hyvä esimerkki filosofisesta liikunnasta”.[ii]
Ojanen kirjoittaa aiheesta myös näin: ”Ihminen voi olla ehyt vain hoitaessaan
ruumista. Tämä tapahtuu noudattamalla ohjelmaa, jossa sekä sielu että ruumis
saavat oman osansa. Liikunta ei hoida vain ruumista, vaan myös sielua. Miten
tämä tapahtuu perustellaan siinä filosofiassa, jota liikkuja noudattaa.”[iii]
Itse nostin esiin neljä keskeistä liikunnan projektia, ja niiden päämäärät,
joita liikkujat tavoittelevat tutkimuksessani ”Liikunta tienä kohti varsinaista
itseä” (Tampereen yliopisto 1991). Näitä ovat voiton, terveyden, ilmaisun ja
itsen tutkimisen päämäärät. Itsen tutkiminen on filosofinen projekti ja
näyttäisi siltä, että Ojanen tavoittelee ”filosofisella liikunnalla” samaa tai
samankaltaista liikunnan kuvausta.
Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Filosofisena
liikuntalajina pidimme asahia, josta yleinen kuva oli positiivinen.
Osallistujat kokivat sen rentouttavan kehoa ja mieltä sekä helpottavan
lihasjännityksiä. Kuten aikaisemmin on tullut teoriassa ilmi, asahilla oli
rentouttava vaikutus, jota voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi
ahdistuneisuuden hallinnassa. Asahissa liikesarjat olivat yksinkertaisia,
yhdistettynä tehokkaaseen hengitystekniikkaan, minkä osallistujat kokivat
helpoksi. Ohjauksesta huolimatta asukkaat saivat suorittaa liikkeitä omaan
tahtiinsa ja näin kuulostella rauhassa omaa kehoaan. Asahin vaikutukset
tuntuivat heti, eikä se ollut osallistujien mielestä liian raskasta, mutta
kuitenkin tehokasta. Asahi oli osallistujille uusi laji, jota he tahtovat
kokeilla uudestaan siihen varatulla ajalla.”
Tästä tutkielmasta jäi itselleni erityisesti mieleen asahin
pitäminen ”filosofisena liikuntana”. Olen paljon pohtinut tätä teemaa ja
kirjoittanut siitä paljon eri näkökulmista (ja myös ”liikunnan filosofiasta”), mutta
tämä Ojasen käsite sai minut taas miettimään. Olen käyttänyt asahia kuvatessani
paljon tietoisuustaitojen ja somaattisten menetelmien käsitteistöä, mutta ”filosofinen
liikunta” terminä tuntuu jotenkin ”tavallisemmalta” tai helpommin
lähestyttävämmältä. Ehkä pitää vielä kerran palata tuonne 1990-luvun alun
tutkimuksiin, missä yritimme usean tutkijan voimin avata suomalaiseenkin
urheiluun ja liikuntaan filosofista näkökulmaa. Sieltä saattaa löytyä vielä
uutta ammennettavaa asahillekin.
Yksi tutkielmista oli kehittämistehtävä, missä tarkoituksena
oli selvittää, mitä menetelmiä fysioterapeuteilla on käytettävissä kidutuksen
uhriksi joutuneiden maahanmuuttajien kuntotuksessa. Työn näkökulma oli
psykofyysinen. Tutkielman kirjoittaja kirjoittaa: ”Klemolan (2014. 10),
Jalamon, Mähösen ja Mikkosen kehittämä Asahi on osoittautunut hyväksi
psykofyysiseksi harjoitteeksi kidutuksen uhriksi joutuneen kuntoutuksessa.
Asahin liikeperiaatteita ovat kehon pystylinjaus, koko kehon laajuinen liike,
liikkeen sisäinen kuuntelu ja kontrolli, hengityksen ja liikkeen yhteys sekä
liikkeen sisäinen ja ulkoinen laatu. Näiden periaatteiden avulla asiakas voi
oppia kehon optimaalista asentoa, hyvää pystylinjausta, hyvää ergonomiaa,
yleistä rentoutta, liikkeenhallintaa ja tasapainoa. (Klemola 2014. 91) Useimmat
asiakkaistani ovat ottaneet Asahin liikeharjoitukset hyvin vastaan ja osalla ne
ovat päivittäisinä harjoituksina. Asahin perusliikesarjassa on sopivan
monipuolisia ja haastavia liikkeitä niin, että ne tasapainottavat vireystilaa
ja vapauttavat lihasten jännityksiä.”
Lopuksi haluan nostaa esiin vielä yhden opinnäytetyön, missä
selvitettiin, miten toiminnallinen SomeBody®-menetelmä soveltui itsemurhan tehneiden
läheisten vertaistukiryhmän ohjausmenetelmäksi. Tavoitteena oli edistää
itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä ja heidän omia voimavarojaan
kehittämällä toimeksiantaja Surunauha ry:lle uusi toiminnallinen
vertaistukiryhmämalli. Asahia käytettiin tässä työssä osana kehitteillä olevaa
SomeBody-menetelmää. Tutkielman tekijä siteeraa omaa havaintopäiväkirjaansa
seuraavasti: ”Olen jo useasti kiitellyt
ryhmäläisiä aktiivisesta osallistumisesta ja sitoutumisesta ryhmään, niin
tänäänkin. Erityisesti asahi-harjoitus ja vatsapalleahengitys-harjoitus saivat
paljon positiivista palautetta ryhmässä. Harjoitukset koettiin vaikuttaviksi.
Ryhmäläisiltä tuli huomioita ja oivalluksia, miten liikunta ja liike muuttaa,
kun siihen liitetään mukaan hengitys.” Sekä edelleen: ”Hengitysharjoituksista ryhmäläisten sanallinen palaute: “Onnistuin
estämään paniikkikohtauksen hengitysharjoituksella.” “Voitaisiin paremmin, jos
hengitettäisiin kuin lapset.” “En pystynyt keskittymään.” “Uloshengitys,
mielikuva aalloista tuntui hyvältä.” Asahi harjoituksesta tykättiin “Tuntui
oikeasti hyvältä.” “Lähti veri kiertämään, tuli lämmin.” “Hengitys+liike tuntui
hyvältä.”
On aivan käsittämättömän upeaa, miten terveyden ja kuntoutusalan ammattilaiset ylipäätään soveltavat ja vievät asahia työhönsä. Suomalainen filosofi ja psykologi Lauri Rauhala on kirjoissaan avannut paljon sitä, miten ihmistä tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti oli sitten kyse hoitotyöstä, valmennuksesta tai mistä tahansa inhimillisestä toiminnasta. Lyhyesti voisi sanoa (tästä myöhemmin enemmän), että mielenterveystyössä (kuntoutuksessa, terapiassa jne.) on tärkeää, että ihmistä lähestytään sekä mielen että kehon kanavan kautta. Kielen ja siis puheen avulla voidaan ymmärtää sitä, miten merkitykset ovat syntyneet ja miten niitä voidaan muuttaa. Voidaan puhua merkitysten uudelleenorganisoitumisesta, jonka kautta tapahtuu eheytymistä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kuitenkin alettu enemmän ymmärtää myös sitä, että ihmistä tulee samalla lähestyä myös kehon kanavan kautta. Puhutaan jopa ”kehollisesta käänteestä” (tästäkin myöhemmin enemmän). Käsitteellisetkin merkitykset rakentuvat kehon esiymmärryksen varaan ja kehoa harjoittamalla voidaan tutkia ja avata näitä esikäsitteellisiä rakenteita. Myös keho voi ”uudelleenorganisoitua”. Kun tähän vielä liitetään ”situaation” eli ympäristön uudelleenorganisoiminen, lähestytään ihmistä kokonaisvaltaisesti, ”holistisesti” niin kuin Rauhala haluaa sanoa.
Ajattelen, että asahi voi olla etulinjassa tässä ”kehollisessa
käänteessä”, kun sitä opetellaan viemään esimerkiksi terapia- ja
mielenterveystyöhön. Itse pyrin jatkossakin kehittämään ja avaamaan tähän käänteeseen
liittyvää käsitteistöä, sen käytännöllisiä ja teoreettisia perusteita.