Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for toukokuu 2021

Olen tässä lueskellut erään kiinalaisen yiquan-opettajan Lian Huan blogia, jossa on valtavasti mielenkiintoisia artikkeleita yiquanista ja sen teoriasta. Eräässä blogissa, josta alla lyhyt referaatti, kuvataan Wang Xiangzhain yhtä yiquania kuvaavaa teoriaa, jonka voisi ehkä kääntää muotoon: ”Kannattele palloa oppiaksesi ytimen”. Tämä on todella mielenkiintoinen metafora. Alla siis lyhyt kuvaus teoriasta, johon sekoitan joitakin ajatuksiani. Ainakin omaa ymmärrystäni yiquanista se syvensi heti! Kyse on siis metaforasta, missä kuvataan sekä yiquanin harjoitusprosessia, mutta myös sen teknisiä ja kamppailuun liittyviä periaatteita kehän tai pallon ja sen ytimen, keskustan tai navan suhteella.

Ensinnäkin on hienoa, miten koko periaatteen voi piirtää kuvaksi, niin kuin WXZ on muualla tehnyt. Kuvana periaate on tämän näköinen:

Kuva 1. Kehän ja navan suhde.

Kuvassa A on koko juttu, mutta kuvassa B tarkemmin se, että kyse on keskustan ja kehän vuorovaikutuksesta. Artikkelissa kuvataan tätä periaatetta monella tasolla. Aluksi selitettään että se voidaan ymmärtää kahteen suuntaan: 1. Kehältä kohti keskustaa ja 2. keskustasta kohti kehää. Opettelemalla kehän, kannattelemalla palloa, opimme ytimen, keskustan merkityksen. Toisaalta hallitsemalla keskustaa, ydintä, hallitsemme periferiaa, kehää. Periaate toimii siis kumpaankin suuntaan yiquanin prosessissa.

Mihin kehällä ja ytimellä viitataan? Tämä näyttää metaforan monitasoisuuden. Kehä tarkoittaa ulkoista muotoa tai konkreettisesti muodon ulkopintaa, ydin tarkoittaa muodon keskustaa, sisäpuolta, juurta, mutta myös konkreettisesti akselia, jonka ympäri pyörä pyörii. Esimerkiksi jokainen nivel on tällainen akseli ja siihen kiinnittynyt luu ulkokehää kannatteleva pinna.

Ihmiseen liitettynä WXZ kuvaa tietoisuuden navaksi ja kaikki, mitä on sen ulkopuolella on kehää, jolloin metafora kuvaa yiquanin periaatetta: mieli ohjaa, keho seuraa; hallitsemalla ydintä hallitset kehää. Kehossa luuydin edustaa ydintä ja kaikki sen ulkopuolella, siis luun muu osa, lihakset, jänteet jne., edustavat kehää. Edelleen jos katsomme kehon mekaniikkaa, juuret ovat jaloissa, jolloin jalat edustavat ydintä, vartalo ja kädet kehää.

Nyrkkeilyvoiman kannalta, jos katsomme käsiä, lyönnissä ydin on selkäranka ja siitä eteenpäin hartian ja kyynärpään kautta kohti sormia kuljetaan kohti kehää. Jalan potkuvoimassa vatsa ja lantio edustavat ydintä ja siitä kohti jalkaterää kuljetaan kohti kehää.

Kehän ja keskustan suhde voidaan nähdä myös paikallisesti eri puolilla kehoa. Kirjoittaja antaa esimerkin iskusta sormenpäillä. Ojenna mieli sormien läpi keskustasta kohti kehää; voima on kuin vesi, joka suihkuaa letkusta; purista sormia pallon ympärille, jotta saat aikaan ristiriitavoiman: pyöristä sormiasi sisäänpäin ikään kuin luuytimen toimiessa jousina, joita taivutat; luuydin on keskusta, josta voima lähtee kohti kehää kiertyen kuin luoti; näin iskusi sormenpäillä on voimakas: ”kynnet tunkeutuvat luuhun”.

Edelleen nyrkkeilyvoimaan pätee, että jos haluat iskuvoiman ja liikkeen kehälle (nyrkkiin, kämmeneen, kyynärpäähän jne.) se lähtee ytimen voimasta ja liikkeestä: ”Jos haluat myrskyn ulos, tee juuresta myrskyinen.”  Tässä on erotettavissa kaksi ytimen liikettä suora (painopisteen liike) ja kierteinen (spiraalivoima).  Laita rautarengas babukeppiin ja pyöritä. Ydin pyrörii ja liikuttaa rengasta. Ydin liikkuu ensin ja voima tulee ulos kehältä. Tämä antaa metaforan ytimen ja kehän suhteesta. Yiquanille tyypillistä on kierteinen ja pyöreä spiraalivoima. Voima vapautetaan yleensä pyöreän liikkeen avulla ja se on kolmiulotteista. Jalan ja pään välinen jousi on ydin, juuri ja kaikki muu rengasta. Ytimen ravistus saa renkaat liikkumaan joka puolella kehoa. Jalat ovat voiman lähde, pää toimii sille vastavoimana ja antaa ristiriidan.

Kehän ja ytimen kielikuva pätee myös kahden kamppailijan suhteessa. Kummallakin on kehä ja ydin, jossa kehät kohtaavat. Muistan aina 1990-luvun taiji-leiriltä Sam Tamin neuvon: ”Voit antaa kontaktipisteen (siis kehän), mutta et keskustaa.” WXZ:n neuvo on sama. On hallittava keskustaa kontaktipisteen kautta. Oma keskusta on pidettävä piilossa ja iskettävä parin keskustaan. Pidetään kehä, isketään juureen kontrolloimalla vastustajan kehää.

Huomaa myös, että kehon joka kohdassa on oma pallonsa tai kehänsä ja sillä on ydin, jonka ympärillä se voi pyöriä. Jos saat tämän toimimaan, vastustajan kontakti kohtaa aina tyhjän ja täyden vaihtelun. Yiquanissa pyritään tämän periaatteen ajamiseen kehoon niin, että siitä tulee automaattista. Jokainen kehon kohta muuttuu silloin elastiseksi, jousimaiseksi ansaksi, joka pystyy vastaanottamaan vastustaja voiman ja vapauttamaan oman voimansa saman tien.  Periaatteen tietoisesta harjoittelusta pyritään siirtymään sen tiedostamattomaan toteutumiseen. Tietoisuus on ydin, jota harjoittamalla kehon ympärille muodostuu ikään kuin tiedostamattomasti toimiva rumpukalvo, joka neutraloi voiman ja heittää sen pois automaattisesti.  Tietoisuuden ytimessä on tiedostamaton (automaatio), josta lähtevä liike on liikkeen korkein taso ja yiquanin päämäärä.  Harjoitus etenee kehon ulkoisesta liikkeestä, siis kehältä, kohti tätä tiedostamatonta ydintä.

Tässä tuli kuvattua WXZ:n idea ”kehältä navalle, navalta kehälle” -periaatteen monta tasoa. Periaate on fysikaalinen, se on biologinen, mutta myös psykologinen. Kaikkien kappaleiden painopiste sijaitsee niiden ”keskustassa”. Jos haluamme, että kappale pysyy tasapainossa, tuemme sen tästä ”navasta”. Kun liikutamme sitä, mitä lähempää tätä napaa pystymme sen tukemaan, sitä helpompi sitä on liikuttaa. Biologisilla kappaleillakin aina solusta lähtein on keskusta ja ulkokuori. Jos katson ihmisen raajan poikkileikkausta, sen keskellä on luu ja sen keskellä luuydin. Jos katsot vartalon poikkileikkausta, sen keskellä on selkäranka (no ei aivan). Yiquanin harjoitusprosessiakin kuvataan kehän ja ytimen metaforalla. Kun aloitat zhan zhuang -harjoittelun, kehon tuntemukset sijoittuvat ensin iholle ja kehon pintaan. Voit ehkä tuntea muurahaisten ryömivän iholla, ihon tunnottomuutta jne. Hiljalleen tuntemukset voivat siirtyä syvemmälle kehoon. Pitkään harjoittaneet saattavat tuntea luunsa ja jopa luuytimensä, niin kuin harjoitusprosessia kuvataan. Ajatus kuvata yiquanin prosessia kehän ja ytimen metaforalla perustuu ehkä myös tähän kokemukselliseen puoleen. Samoin se perustuu siihen kehon harjoittamisen lainalaisuuteen, että aloittelija tekee liikkeet käsillään. Vie pitkän ajan, ennen kuin opitaan koko kehon liikemekaniikka, missä liike lähtee jaloista ja selkärangasta ja vasta ilmenee käsissä. Aloittelija liikkuu kehällä ja vasta pitkän harjoittelun jälkeen oppii ytimen merkityksen.

Lähde: 拳学真意——持环得枢原创张树新_意拳廉花_新浪博客 (sina.com.cn)

Ps. Huomaat varmaan, että lähde on kiinaksi. En osaa kiinaa, mutta nykyinen selainten vakiovarusteena oleva google-kääntäjä kääntää tekstin jo tarpeeksi hyvin, että varsinkin, jos tuntee, mistä puhutaan, tekstin ajatukset pystyy suurelta osin ymmärtämään. Se kääntää kiinasta suomeksikin, mutta itse käytän kiina-englanti -käännöstä, koska se on luultavasti kehittynein. Tämä käännösteknologia on käsittämätön ja avaa kokonaisia maailmoja. Kiinalaisten lajien harrastajille se on varsinainen aarreaitta. Se päästää sellaisille lähteille, joita ei koskaan käännetä länsimaisille kielille. Esimerkiksi tämä blogi, jota nyt luen, on 90-luvulla yiquanin harjoittamisen aloittanut neljännen sukupolven opettaja, joka on pitänyt blogia yiquanista kymmenkunta vuotta, ja materiaalia on kertynyt valtavasti. Kiinan kielen taidon puute ei enää estä lukemasta kiinalaisia tekstejä. Se on aika uskomatonta!  Sama tietysti sitten pätee myös tutumpiin kieliin.

Read Full Post »