HERÄTYS! Tärkeä periaate kaikille asahin ohjaajille ja harrastajille!

Tiedän, että on heinäkuu, ja että tällaisia postauksia ei nyt paljon lueta, mutta en pysty pidättelemään sisälläni tätä juttua pidempään. 

Koronavuosi on ollut omalaatuista aikaa varmaan meille kaikille. Itse olen elänyt täällä maalla aika lailla eristyksissä yli vuoden. Se on myös tarjonnut mahdollisuuden syventää ajatteluaan ja taitojaan. On hienoa huomata, että aina voi oppia uusia asioita. Tutustuin tässä kesällä erääseen japanilaiseen ajattelutapaan, joka avasi minulle heti myös uuden tavan ajatella asahia. Vaikka tämän ajattelun lähtökohta on kaupallisessa tuotekehittelyssä, markkinoinnissa ja valmistamisessa, se on helposti sovellettavissa mitä erilaisimmille alueille ja niin sitä sovelletaankin.  Asia, minkä opin, oli että kaikilla tuotteilla on tietty arvo ja itse asiassa tuotteen todellinen arvo määrittyy siitä, millaisen arvon asiakkaat kokevat saavan siitä itselleen. Tässä puhutaan siis arvoista. Toivon, että ette tässä vaiheessa lakkaa lukemasta, kun puhe kääntyy niinkin abstraktiin asiaan kuin arvot. Tämä liittyy keskeisesti myös asahiin!

Opin nopeasti ajattelemaan, että asahi-ohjaajat toimivat yhteisöissään hyvinvoinnin ja siihen liittyvien arvojen ja toimintojen edistäjinä. Voidaan ajatella, että asahin perusarvo ohjaajille on, että sen avulla he kykenevät tuottamaan hyvinvointia itselleen, läheisilleen, ryhmilleen ja ylipäätään yhteisöön, jossa he vaikuttavat.  Tämän myötä asahi lisää myös ohjaajien omaa arvoa. Asahi ei ole vain hyvinvoinnin arvoja tuottavaa toimintaa, vaan se tuo myös arvoa ohjaajille. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät arvot kulkevat käsi kädessä ylipäätään hyvään elämään tähtäävien arvojen kanssa. Samalla tavalla voidaan ajatella myös asahin harrastajista, jotka myös voivat toimia omissa yhteisöissään hyvinvoinnin ja sitä lisäävien toimintojen edistäjinä.

Tämän ajatustavan kautta avautuu toinen näkökulma. Tämä liittyy asahin laatuun. Voidaan kysyä, mitä on laatu asahin kaltaisessa kehomielimenetelmässä. Ohjaajan kannalta asahin laatu voidaan ajatella seuraavalla tavalla. Ohjaaja saa koulutuksessaan asahi-tuotteen, mikä on monipuolinen terveysliikunta-, somatiikka- ja kehomielimenetelmä. Tämän tuotteen laatu voidaan määritellä sen hyvinvoinnin ja elämän laadun lisäyksen määräksi, mitä ohjaaja tuottaa yhteisössään koko sinä aikana, kun hän toimii asahi-ohjaajana. Vaikka emme voikaan mitata tätä ja esittää täsmällisenä suureena, se voidaan kuitenkin ajatella karkeasti sellaisena.

Asahin laatu on siis yhteydessä ohjaajan taitoon, mutta myös hänen aktiivisuuteensa omissa yhteisöissään. Siihen liittyy myös se tapa, miten hän kannustaa omia ohjattaviaan olemaan myös aktiivisia omissa lähipiireissään. Käytännössähän ohjaajan taitoon liittyy se, miten laajasti hän opiskelee ja perehtyy asahin eri tasoihin, sen liikkeiden oikeaan tekotapaan, liikkeiden muunnelmiin, liikeperiaatteisiin jne., jotta hän pystyy siirtämään asahia mahdollisimman hyvin oppilailleen.  Tämä vaatii jatkuvaa opiskelua: omaa harjoittelua ja kouluttautumista. Ohjaajan taito on tietysti ensimmäinen hänen opettamansa asahin laatua määräävä seikka.

Jos ajattelee asiaa näin, siis laajasti yhteisöllisen hyvän tuottamisen kannalta, tästä seuraa monia asioita. Koulutuksissa on ohjaajille tietysti selitettävä tämä asahin laaja hyvinvoinnin malli, jotta ohjaajat kokevat itsensä arvokkaina hyvinvoinnin ja elämän laadun tuottajina. Kun pohdin tätä ajatusta, minulle myös valkeni hieno käytännöllinen periaate, jonka haluan heti opettaa kaikille asahi-ohjaajille ja toivon, että he vievät ajatusta eteenpäin ryhmissään ja yhteisöissään.  Periaatteen voi muotoilla esimerkiksi näin:

OPETA KOLME ASAHI-LIIKETTÄ KAVERILLE!

Tämä periaate konkretisoi kaiken, mistä edellä puhun. Jos haluamme levittää asahin avulla hyvinvointia yhteisöissämme, meidän on oikeasti opetettava sitä muille. Mutta kolme liikettä riittää! Kaikki voivat oikeasti oppia kolme liikettä ja saada siitä liikkeiden hyödyt. Ohjaajia kehoitan opettamaan kolme liikettä omille läheisilleen, perheelleen, kavereilleen jne.  Ryhmissään he tietysti opettavat asahia perusteellisemmin, myös kokonaisia liikesarjoja, mutta myös ryhmissä tulisi kehottaa kaikkia harrastajia opettamaan kolme liikettä kavereilleen. Kaikki harrastajat pystyvät tähän. Liikkeet voi valita kaverin tarpeiden mukaan. Jos hänellä on hartiaongelmia, kolme hartialiikettä on hyvä, tai kaksi ja hengitystä tasaava liike. Jos kaveri on stressaantunut, vaikkapa pari hengitysliikettä ja jokin muu liike on hyvä setti. Kaikki harrastajat pystyvät tähän.

Asahi-ohjaaja voi sisällyttää ajatuksen tuntiinsa keskittymällä välillä tällaisen helposti opetettavan kolmen liikkeen sarjan opettamiseen. Hän voi myös perustella, millaisiin ongelmiin tai tarpeisiin juuri nämä kolme liikettä olisivat hyvä apu. Tämä voisi olla yksi asahi-tunnin osio. Siihen voisi liittää myös vinkkejä harrastajille liikkeiden opettamisesta.

Tällainen toimintaa tuottaa sitä laatua, mistä alussa puhuin, kun totesin, että asahin laatu voidaan määritellä sen hyvinvoinnin määräksi, minkä opettajat yhteisöissään tuottavat. Jos he saavat oppilaansa myös aktiivisesti opettamaan vaikkapa vain kolme liikettä omissa yhteisöissään, se vaikuttaa sekä heidän itsensä, mutta myös heidän opettajansa ja ylipäätään asahin arvoon hyvinvointia tuottavina toimijoina ja menetelmänä.

Ja jos haluamme levittää asahin tuomaa hyvinvointia vielä enemmän, periaatteen voi muotoilla myös seuraavasti:

OPETA KOLME ASAHI-LIIKETTÄ KOLMELLE KAVERILLE!

Päätin, että otan itse käyttöön tämän ajatuksen kaikissa asahiin liittyvissä koulutuksissani. ”Opeta kolme liikettä kaverille, tai vaikka kolmelle!” tulee olemaan tästä lähtien motto, jota toistan kaikissa koulutuksissa ja ryhmissäni ja toivon, että kaikki asahin ohjaajat vievät tätä viestiä eteenpäin. Ryhtykäämme kaikki heti syksyn kursseilla toteuttamaan tätä ideaa. Jouluun mennessä olemme kaksinkertaistaneet asahin harrastajien määrän!!  Näin asahin arvo ja laatu pääsee toteutumaan täydessä potentiaalissaan.

Read Full Post »

Kolmas kerta toden sanoo: yiquania ja hypnoosia

Vielä teki mieli jatkaa tätä tarinaa yiquanin mielen (yi) käsitteestä länsimaisesta näkökulmasta. Olin nuorena tai oikeastaan jo lapsena (noin 15-vuotiaasta lähtien) kiinnostunut hypnoosista. Luin kaikki siihen aikaan saatavilla olevat hypnoosia käsittelevät kirjat, joita ei ollut paljon. Jarl Fahler oli julkaissut paksun kirjan ”Hypnoosi” (Tammi 1963), jonka luin läpi monta kertaa. Sen lisäksi hän oli julkaissut ohuen kirjasen ”Hypnoosin tekniikka” (Tammi 1968). Kolmas kirja oli Sidney Petrien ja Robert B. Stonen: ”Hypnoosi auttaa” (Gummerus 1973). Fahlerin hypnoosin tekniikka käsittelevä kirja tuli opeteltua aika lailla ulkoa, koska se kuvasi hypnoosin perustekniikat.

Koko ikäni kestänyt kiinnostukseni kehon ja mielen suhteeseen lähti varmaankin näistä kirjoista ja erilaisista suggestioon liittyvistä harjoituksista, joihin tuolloin tutustuin ja kokeilin. Pääsin sitten myöhemmin opiskelemaan Tampereen yliopistoon filosofiaa, mutta ajatukseni oli suuntautua psykologiaan ja sen kautta opiskella enemmän hypnoosiin ja suggestioon liittyviä ilmiöitä. Liityin alle kaksikymppisenä Suomen Hypnoosiyhdistykseenkin ja muistan, että kirjoitin Jarl Fahlerille, yhdistyksen puheenjohtajalle kirjeen, missä tiedustelin, miten tätä alaa voisi opiskella. Hän vastasi postikortilla ja kehotti suuntautumaan psykologiaan. Yritinkin sitä sitten yliopistossa, mutta törmäsin heti ensimmäisellä psykologian peruskurssilla taistolaiseen opettajaan, joka käytti koko peruskurssin marxilaisen heijastusteorian opettamiseen. Sellaista oli elämä 1970-luvulla Tampereen yliopistossa. Psykologian opintoni päättyivät valitettavasti siihen. Opiskeluajoilta on jäänyt mieleeni, että autoin erästä ystävääni, joka harrasti urheiluammuntaa, valmistautumaan kilpailutilanteisiin hypnoosin avulla. Sitä en muista, että oliko harjoituksistamme mitään hyötyä.

Tämä taustana sille, että kun sitten karaten yhteydessä ja myöhemmin taijin ja yiquanin yhteydessä törmäsin mielikuvaharjoitteluun, niin asia oli minulle hyvin tuttua. Hypnoosissa ja rentoustekniikoissa käytetään jatkuvasti erilaisia mielikuvia, joita kutsutaan suggestioiksi. Hypnoosissa ja rentoututustekniikoissa ihmisen mieltä ohjataan mielikuvien avulla. Suggestio tarkoittaa yhdenlaista verbaalista ehdotusta, millä luodaan mielikuva, jonka tarkoitus on muuttaa kohdehenkilön kokemusta. Kaikki yiquanin harjoituksessa käytetyt mielikuvat ovat suggestioita, joiden tarkoituksena on saada aikaan erilaisia aistimotorisia vaikutuksia.

En ollut koskaan kuullutkaan yiquanista, kun jo harjoittelin, miltä tuntuu, kun kuvittelet pallon kämmentesi väliin. En muista enää tarkasti, mutta harjoitus kuvattiin varmaankin jossakin Fahlerin kirjoista. Harjoitusohje kuului niin, että nosta kätesi rinnan eteen kämmenet vastakkain ja kuvittele, että käsiesi välissä on elastinen ilmapallo. Purista palloa kämmenillä ja aisti pallon elastisuutta. Voit kokeilla tätä heti ja huomata, miten mielikuva toimii ja luo sitä vastaavan aistimotorisen tuntemuksen. Tarkoitan tällä sitä, että puristavaan liikkeeseesi tulee todella ainakin hienovarainen elastisen vastuksen tuntu. Tee liike hyvin hitaasti ja herkällä otteella. Hypnoositutkimuksesta tiedämme, että mitä suggestioherkempi ihminen olet, sitä helpommin reagoit tällaisiin aistimotorisiin mielikuviin.

Kuvasin tuossa edellisessä blogissa tällaisia harjoituksia, joita käytetään suggestiotesteinä. Esimerkiksi sormusharjoitus on yksi tyypillinen sellainen. Toinen, mitä käytetään myös hypnoositekniikkana on sellainen, missä asetat kätesi esimerkiksi reidelle ja kuvittelet, että ranteeseesi on kiinnitetty vappupallo, joka nostaa sitä ylöspäin. Kun tähän liitetään sopivia verbaalisia suggestiota, kätesi lähtee nousemaan, ja ilmiötä voidaan käyttää perushypnoosimenetelmänä.

Myös kiinalaiset ovat tunteneet tämän ilmiön jo pitkään. Ajattelepa tuota edellä kuvaamaani palloharjoitusta. Esitieteellisessä maailmassa ilmiötä on kuvattu esitieteellisin käsittein. Kun kuvittelet pallon kämmentesi välissä ja tunnet sen vastuksen, vastus muodostuu tietysti voimasta, jonka synty voidaan kuvata. Tiedämme nykyään, että tällainen elastisuuden kokemus syntyy antagonististen lihasjännekalvoketjujen toiminnasta, jotka aktivoituvat mielikuvan seurauksena. Agonistiset lihakset puristavat palloa ja vastavaikuttajalihakset ottavat vastaan. Syntyy elastinen liikekokemus.  Pari tuhatta vuotta sitten eläneen kiinalaiset eivät tietenkään tunteneet tällaista selitystä. He tunsivat vain jonkin voiman, joka tuntui olevan kämmenten välissä. Se oli siis sitä samaa ”energiaa”, millä he selittivät kaikki muutkin voimaan liittyvät ympäristön ja maailmankaikkeuden ilmiöt. Sen nimi oli ”qi”. Voimme siis tuntea qin kämmentemme välissä.

Muistan, kuinka leikin tällä pallolla paljon joskus 15-vuotiaana ymmärtämättä sen kummemmin, mistä ilmiössä oli kysymys. Samaa lapsen hämmennystä tämän ilmiön äärellä näyttävät edelleen tuntevan monet aikuisetkin.

Kun annamme yiquanissa ohjeen, että kuvittele kannattelevasi palloa kämmenten välissä, tai kuvittele työntäväsi lankkua veden pinnalla, tai kuvittele vetäväsi sormistasi seinään ulottuvia jousia, annamme suggestion. Jos annamme sen itsellemme, sitä kutsutaan itsesuggestioksi. Niiden tarkoitus on edellä kuvatulla tavalla synnyttää erilaisia sensomotorisia ilmiöitä. Ehkä tärkein niistä on edellä kuvaamani vastuksen kokemus. Se auttaa koko kehon yhdistämistä tuottamaan liikevoimaa. Siksi tärkein yiquanin mielikuva on aistia ilman vastusta ympärillä tai liikkua kuin vedessä.

Tällaiset suggestiot näyttävät todella voimakkaalla ja mielenkiintoisella tavalla mielikuvan ja kehon yhteyden. Ne myös näyttävät, miten mielikuvia voi voimistaa ja elävöittää, ja sen kautta kasvattaa niiden vaikutusta. Kannattaa huomata, että koko ympäröivä yhteiskuntamme perustuu suggestioon eli mielikuvien kautta vaikuttamiseen. Kaikki mainonta on suoraan sitä. Mainos luo mahdollisimman vaikuttavan eli suggestiivisen mielikuvan. Se antaa ehdotuksen: osta tämä tuote. Ja niin me teemme. Politiikka on sitä. Itse asiassa kaikilla elämän alueilla elämme jatkuvien suggestioiden virrassa. Ja ne toimivat. Kehomme toteuttaa sen, mikä mieleemme on istutettu. Itse asiassa: kaikki ennakkoluulomme, ennakkokäsityksemme ovat myös suggestioita, jotka jo olemme omaksuneet toiminta- ja ajattelutavoiksemme.

Yiquanin mielikuvissa kyse on periaatteessa samasta asiasta: annamme mielikuvan ja uskomme, ajattelemme, toivomme sen toteutuvan. Ja niin käy, mutta hyvin konkreettisella tavalla. Ei tarvita kuin toistoa, tuhansia ja tuhansia toistoja ja mielikuva muuttuu lihaksi. Lopulta huomaamme, että mielessä tapahtuva ponnistus on sama asia kuin kehossa tapahtuva ponnistus. Intentio on sama asia kuin toiminta. Ei siis ole ihme, että markkinoinnin ammattilaiset käyttävät työpäivänsä aamusta iltaan kehitellen meille yhä uusia ja uusia mielikuvia, joita sitten innostuneina jahtaamme.

Read Full Post »