Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for marraskuu 2021

Yiquanin voimanlähteet, osa 6

Käsittelin jo sarjan neljännessä osassa kolmea WXZ:n 1920-luvun piirrosta. En palaa enää niihin. Jäljellä on kolmen piirroksen sarja (kuva 18 a, b ja c).

Kuva 18.

Kuvan 18A piirroksessa on kaksi osaa, joista toisen, kärjellään olevan neliön olen jo selittänyt. Siinä korostetaan kehon rakenteen voimaa, kolmiovoimia, jotka voidaan piirtää neliön muotoon. Myös neliön liike tuli jo selitettyä. Kuvassa 18 A neliö on siirtynyt toisen kuvan päälle. Toinen kuva esittää myös ylhäältäpäin piirrettyä tyyliteltyä kuvaa toisen kehosta. Kuva 19 näyttää ajatuksen.

Kuva 19

Kuva 18A näyttää, miten kolmiovoimaa käyttäen, siis kehon rakenteellisella voimalla hyökätään vastustajan keskilinjaa kohti. Yiquanissa keskeinen hyökkäyslinja on kohti vastustajan keskilinjaa. Painopiste ja vastustajan keskeisimmät haavoittuvat alueet ovat keskilinjalla. Tui shoussa tämä ajatus on aina läsnä. Kun pari pyrkii hyökkäämään keskilinjaani ja samalla siis painopistettäni kohti, ohjaan voiman sivuun ja pyrin tekemään hänelle saman. Kuvassa itse olen alhaalla ja pari seisoo edessäni, siis ylhäällä. Malliin on piirretty katkoviivoilla suora reitti kohti keskilinjaa, joka on piirretty kuvaan ympyrällä. Se voit tarkoittaa myös päätä ja puolikaari sen takana hartialinjaa. Samalla kun kuvaan on piirretty reitti kohti vastustajan keskilinjaa, samalla tulee piirrettyä myös ikään kuin käsien toimintasäteet, jotka piirtyvät luonnollisesti olkanivelistä eteenpäin.

Kuva 18 B näyttää tämän ajatuksen vielä selkeämmin, koska siihen on piirretty käsien spiraalimainen, ikään kuin poraava liike tui shoussa. Kädet tunkeutuvat vastustajan puolustukseen kuin poran terät. Jos katsot spiraaliliikettä ylhäältäpäin, se muistuttaa kuvan siksakviivaa. Kuva 20 näyttää, miten tämä piirros on ilmeisesti syntynyt.

Kuva 20

Yhdessä kuvien 18 A ja B:n ajatuksen voisi todeta lyhyesti: hyökkää rakenteellisella voimalla kohti vastustajan keskilinjaa ja jos et onnistu tässä, poraa itsesi läpi. WXZ selittää itse näitä kuvia Brennanin käännöksen mukaan seuraavasti ja tapansa mukaan hämärästi: ”Kun kätesi kohtaa vastustajan käytä nostamista ja painamista, syleilemistä ja tarttumista, poraamista ja kietomista; myötää hänen voimaansa jotta pääset etenemään hänen liikettään vastaan; käytä kulmikkuutta josta syntyy pyöreyttä.” Tässä WXZ selittää asiaa taas uudella luettelolla, jonka sisältöä hän ei avaa.

WXZ:n kuva 18C on mielenkiintoinen, koska se esiintyy sekä kiinalaisissa kirjoissa, että niiden englanninkielisisissä käännöksissä erilaisina versioina. Brennanin käännöksen kuvat ovat käsin piirrettyjä ja uskoisin, että hän ei ole piirtänyt niitä itse, vaan kopioinut ne suoraan mahdollisimman alkuperäisestä lähteestä. Voisi jopa kuvitella, vaikka mitään varmuutta asiasta ei ole, että ne ovat WXZ: omia alkuperäisiä piirroksiaan ja Brennanilla on siis ollut käytössään kirjan vanha kopio. Muissa englanninkielisissä käännöksissä kuvat on piirretty piirrosohjelmalla ja kuvan 18C piirros koostuu niissä yhtenäisistä ympyröistä. Brennanin kuvissa ympyrät ovat katkoviivaisia ja niissä on yhtenäisellä viivalla on korostettu ympyrän ristiin kulkevat osuudet.

WXZ:n oma kuvaus kuuluu näin: ”Koska pyöreä voima voi vetäytyä ja kohota ja neliömäinen voima voi kääntyä ja painaa, avautuminen ja sulkeutuminen näyttävät yhdistyvän kuin lukemattomat silkkinauhat, jotka kiertyvät ja kiertyvät ja saavat vastustajan hämmennyksen tilaan.” Tietysti myös tällaisen lauseen luettuaan lukijakin hämmentyy, eikä tiedä, mitä on tapahtumassa.

Kyse on kuitenkin voimien kuvauksesta ja tilanne on tui shou- tai kamppailutilanteen sisäänmenosta, niin kuin edellisissäkin kuvissa. Tätäkin kuvaa kannattaa katsoa ylhäältäpäin. Siinä on kolme kuvan 21 mukaista tilannetta, missä kädet pyörivät ympyröitä. Kuvista tunnistaa monia ideoita, jos on tehnyt paljon ympyröistä koostuvia shi li-harjoituksia. Kuva herättää myös minussa seuraavia ajatuksia.

Kuva 21

Kuvatessaan voiman käyttöä WXZ erottaa pyöreän ja lineaarisen tai suoran voiman (esim. Heikkilän käännös). Brennan kääntää suoran voiman neliömäiseksi voimaksi, jolloin hän tulee käännöksessään lähemmäksi WXZ:n piirroksia. ”Pyöreä voima” on kielikuva, joka voidaan tulkita monella tavalla. Usein pyöreä voima tulkitaan yiquanissa ”alkuperäiseksi voimaksi” (hunyanli), joka on ”pyöreää”, koska ajatellaan, että siinä voima suuntautuu keskustasta ulospäin joka suuntaan. Keho on kuin iso pallo, joka tässä voimassa koetaan laajenevan joka suuntaan, vaikka esimerkiksi iskun voima voi kohdistua vain kohteeseen, eli yhteen suuntaan. Pyöreys tässä kuvaa tapaa, miten koemme kehomme yhdistyvän ja laajenevan voiman taakse. Pyöreydellä tarkoitetaan voiman yhteydessä myös kykyä vapauttaa voimaa joka suuntaan kehon eri kohdista. Tässäkin mielessä voima on siis ”pyöreää”: voimme iskeä polvella eteen, olkapäällä sivulle, lavalla taakse jne.

WXZ kirjoittaa siis pyöreästä voimasta, mutta voisi ajatella, että monissa teksteissä kohdallisempi tulkinta onkin ehkä ympyrän voima, siis ympyräliikkeen voima. WXZ korosti itse paljon ympyröiden tekemistä shi li-harjoituksena. Kuvatessaan eräässä kirjoituksessaan yiquanin perusteita, WZX toteaa, että yiquanissa nivelet pidetään taipuneina, jotta niistä voi syntyä lukematon määrä ympyröitä.[i] Ympyrät ovat shi-li -harjoitusten perusta. Monipuolinen shi-li -harjoittelu tarkoittaa kaikkien mahdollisten vertikaalisen, horisontaalisen ja sagittaalisen tason ympyröiden tutkimista ja tekemistä. Tämä tehdään kädet pyörien sekä samaan että vastakkaisiin suuntiin. Näin tulee harjoiteltua kaikki mahdolliset voimat, joiden hallitseminen mahdollistaa periaatteen: ”jokainen ele on tekniikka”. Kaarevia liikkeitä tehdään myös edestakaisin.

Kun shi li -harjoittelussa edetään ympyräliikkeestä fa lihin, se tapahtuu niin, että pyöreästä liikkeestä tulee suora, voima etenee suoraan ympyrän tangentin suuntaan kuvan 22 mukaan.

Kuva 22.

Kirjoitin tästä yiquan-kirjassani sivulla 141-142. Kun WXZ puhuu pyöreän voiman muuttamisesta suoraksi voimaksi ja suoran voiman muuttamisesta pyöreäksi, hän tarkoittaakin ehkä sitä mitä sanoo eikä puhu kielikuvilla. Kyse olisi silloin siirtymisestä ympyräliikkeestä suoraan tangentin suuntaisesti ja päinvastoin. Niinhän yiquanin tui-shoussa jatkuvasti tapahtuu. Kun teemme falin tuishoussa käsien ympyrästä, ammumme sen suoraan ympyrän tangentilta johonkin suuntaan. Muutos on ympyräliikkeestä suoraan liikkeeseen. Kun otamme vastaan suoran voiman neutraloidaksemme sen, viemme sen ympyrän kaarelle. Suora muuttuu ympyräksi. Nämä pohdinnat antavat kuvan 21 ympyröille lisätulkintoja. Ilmeisesti kuvissa kädet pyörivät kuvan ympyröitä ja ympyrät menevät ristiin kuvan osoittamalla tavalla. Mutta jos korostamme ympyröiden yhtenäisen viivan kohtia, saamme myös edestakaisen liikkeen, missä kädet piirtävät vain kuvan edestakaiset, toisiaan risteävät kaaret. Tämä voidaan vielä tehdä kahdella tavalla. Joko niin että kummatkin kädet kulkevat yhtä aikaa eteen ja taakse tai niin, että toinen käsi kulkee toista kaarta eteen ja toinen käsi toista kaarta taakse. Näin muodostuu iso joukko kaarevia ja ympyräliikkeitä, joita vastusajan on vaikea seurata ja tulkita ja voi kuvitella, että hän todella joutuu ”hämmennyksen tilaan”. Jos tästä näkökulmasta katsomme esimerkiksi vähän vapaampaa liikettä, niin kuvan ympyrät ja kaaret saavat niissä hyvin konkreettisen tulkinnan. Tätä on vaikea selittää sanoin, joten tein asiasta lyhyen alla olevan videon.

Tähän päättyy tämä blogisarja. Kiitos jos olet jaksanut lukea tänne asti 🙂


[i] Wang Xiangzhai: Central Pivot of the Way of Fist. Translated from Chinese by Andrzej Kalisz.

Read Full Post »

Yiquanin voimanlähteet, osa 5

11. Kierteen voima, spiraalivoima. Tämä on myös yksi kamppailutaitojen tärkeimmistä voimista. Esimerkiksi lyönnissä nopeus ja voima saadaan maksimoitua, jos hartianivel työntyy lyönnin aikana mahdollisimman nopeasti ja voimakkaasti eteen. Yiquanissa tämä pyritään tekemään koko kehon maasta voimansa saavalla kiertoliikkeellä, jolloin kiertoliikkeeseen saadaan mukaan koko kehon voima (kuva 13). Kiertovoimaan voidaan yhdistää ja yleensä yhdistetäänkin koko kehon avautuva tai sulkeutuva voima riippuen tehtävästä tekniikasta. Kiertovoimaa käytetään käytännössä miltei kaikissa kamppailutekniikoissa tavalla tai toisella samoin kuin painopisteen liikevoimaa. Koko keho voi kiertyä joko yhdessä paketissa, kuten kuvassa, tai kierto voi edetä vartalossa aallon tavoin, jolloin kierre lähtee esimerkiksi jaloista ylös ja nousee vartalossa kohti päätä ja käsiä. Zhang zhuanissa harjoittelemme spiraalivoimaa seisten käsivarret ulko- tai sisäkierrossa.  Harjoitus pitää tehdä kaikilla kolmella peruskorkeudella: ylhäällä, keskellä ja alhaalla. Siirtyminen ulkokierteisestä asennosta sisäkierteiseen tai päinvastoin antaa asiaan liittyvän shi li-harjoituksen.

Wang Xiangzhain nyrkkeilyvoimien analyysista tulee väkisinkin mieleen amerikkalaisen nyrkkeilijän Jack Dempseyn kirja ”Championship Fighting” (1950). Kirjassa Dempsey kuvaa lyönnin takan olevia voimia näin: “On neljä tapaa laittaa kehon paino liikkeelle lyönnin taakse: 1. kaatuminen eteenpäin (kuuluisa ’falling step’), 2. hypähdys eteenpäin, 3. kiertämällä hartioita voimakkaiden selkälihasten avulla ja siirtämällä samalla paino jalalta toiselle ja 4. ponnistamalla ylöspäin kuten kohokoukussa. Jokainen lyönti yhdistää ainakin kaksi näistä liikkumisen tavoista.” Dempseyn suosikki oli ”falling stepistä” tehty lyönti, joka on voimakkain, koska siinä on mukana neljästä elementistä kolme: kaatuminen, ponnistus ja hartian kierto.

Kuva 13.

12. Vipuvarren voima. Koko ihmisen keho on yksi vipuvarsien kokoelma.  Vipuvarsia on kahdenlaisia. Kuvassa 14 A edustaa kaksivartista ja B yksivartista vipuvartta. Erityisesti tui shou-harjoituksissa on tärkeää ymmärtää vipuperiaatteeseen liittyviä voimia. Kun parien kädet kohtaavat ja niihin tuodaan voimaa, parin voimaan liittyvän paineen hallinta riippuu olennaisesti siitä, mikä on kontaktipisteiden sijainti käsivarsien vipuvarsissa. Mitä lähempänä kontaktipiste on olkaniveltä (käytännössä kyynärniveltä), sitä pienemmällä voimalla parin voima on hallittavissa. Ja päinvastoin, mitä kauempana kontaktipiste on olkaniveltä, sitä enemmän voimaa vaaditaan parin voiman hallintaan. Sama pätee minkä tahansa itseä kohti tulevan voiman hallinnassa, kun sitä siirretään pois oman keskilinjan suunnasta. Voimaa on helpompi käyttää vipuvarren tukipisteen lähellä kuin etäällä siitä. Sama pätee ympyrään. Voimaa on helpompi hallita ympyrän keskustan lähellä kuin etäällä siitä. Kuvan B yksivartinen vipuvarsi näyttää tilanteen. Kuvassa tukipisteen voi ajatella kyynärpäänä, parin voima suuntautuu kuorman kohtaan. Mitä lähempänä kuorma on tukipistettä, sitä pienempi voima vaaditaan sen nostamiseen ylös. Jos kuvan B varren antaa kiertyä tukipisteen ympäri, syntyy edellä kuvaamani ympyrään liittyvä tilanne.

Kuva 14.

13. Akselin voima. Akseli on pyörän eli pyörivän voiman tukipiste. Akseli pitää vakauttaa, jotta pyörivän liikkeen voima on hallinnassa (kuva 15). Tämä kohta voi olla kehossa monessa paikkaa. Monissa kamppailuvoimissa on mukana koko kehon keskilinjan ympäri pyörivä horisontaalinen liike. Keskilinja ja sen vakauttaminen pyörivässä liikkeessä on yksi keskeisiä kamppailutaitojen periaatteita. Koska jokainen nivel toimii myös akselina, on tärkeää tunnistaa ja vakauttaa nivelet, jotka toimivat voiman ympyröiden keskipisteenä.

KUva 15.

14. Taljan tai väkipyörän voima. Monet kehon nivelet toteuttavat taljan periaatetta, koska nivel oikenee niin, että lihasjännekalvorakenteet kulkevat sen yli niin kuin köysi kulkee taljan pyörän yli. Supistuva lihas antaa vetävän voiman pyöreän nivelen yli, jolloin nivel ojentuu. Tässä tilanteessa nivel toimii oikeastaan sekä vipuvarren että taljan tavoin.  Ojentava voima tulee kuin taljan köydestä, mutta itse raaja toteuttaa vipuvarren periaatteita, koska se on suora ja kiinteä kappale. Niinpä lihaksen on helpompi ojentaa raaja, jos siinä oleva taakka on lähempänä niveltä eli tukipistettä. On siis mekaanisesti helpompi nostaa paino ylös käsi koukussa kuin käsi suorana.

Myös vartalon kiertoliike keskilinjan ympäri noudattaa taljan periaatetta (kuva 16). Yiquanin lyöntitekniikassa pyritään tietoisesti vetämään toinen käsi taakse, kun toinen iskee eteenpäin. Vetäytyvä käsi torjuu, kun toinen käsi lyö. 

Kuva 16.

15. Kaltevan tason periaate. Tämä periaate on erityisen tärkeä tui shoussa. Ajatuksena on, että kohti tulevalle voimalle ei anneta siihen suorassa kulmassa olevaa pintaa, vaan voiman annetaan kohdistua mahdollisimman kaltevaan pintaan (kuva 17). Myös iskulle voi antaa viiston pinnan, jolloin sen lävistyskyky heikkenee. Tästä syystä sotilasajoneuvoissa suositaan viistoja pintoja. Viisto pinta heikentää ammuksen lävistysvoimaa ja se jopa kimpoaa siitä helposti pois.

Kva 17.

Tämä päättä Wang Xiangzhain viidentoista kamppailuvoiman esittelyn. Mutta vielä pitää käsitellä loppuun WXZ:n omat kamppailuvoimia kuvaavat piirrokset. Niistä seuraavassa blogissa.

Read Full Post »

Yiquanin voimanlähteet, osa 4

10. Kolmiovoima. Kolmiovoimalla Wang Xiangzhai tarkoittaa kolmion muotoista rakennetta ja sen avulla muodostuvaa voimaa. Kuvatessaan zhan zhuang -harjoitusta hän toteaa, että ”kaikkien suurten ja pienten nivelten tulee olla taipuneina, niin että ne muodostavat kolmiorakenteen, tasaisia pintoja ei ole, mitään kohtaa ei erityisesti korosteta, tuntemuksen pitäisi olla kevyt ja yhtenäinen pyöreys.”[i]

Ajatus perustuu siis kolmion geometriaan. Koska ihmisen keho koostuu luista, jotka ovat nivelillä kiinni toisissaan, kehosta voi nostaa esiin monia kolmioita ja niiden voimia (kuva 10). Kineettisen ketjun kolme perättäistä niveltä muodostavat aina yhden kolmion. Esimerkiksi polven, lonkkanivelen ja olkanivelen muodostama kolmio on yksi voimakkaammista kehon kolmioista ja muodostaakin koko kehon voiman tärkeimmän lähteen. Sama kolmio voidaan nähdä myös jousena ja jousimallia voidaan käyttää esimerkiksi lyöntivoimaa vapautettaessa.  Spiraalivoima muodostuu kehon kolmioiden kiertyessä ja muuttaessa muotoaan. Kolmion malli antaa myös kehon rakenteellisen voiman mallin. Kolmion kärki antaa myös kiilamaisen voiman, jota toteutetaan, kun mennään sisään vastustajan hyökkäykseen kehon rakenteen avulla.

Kuva 10.

Geometrinen ajatus kolmioista antaa myös avaimen Wang Xiangzhain omien voimia kuvaavien piirrosten tulkitsemiseen, jotka hän on piirtänyt 1920-luvun kirjaansa ”Yiquanin oikea polku”. Kirjassa on kuusi kuvaa, joista alla ensimmäiset kolme (kuva 11, otettu Brennanin käännöksestä).

Kuva 11.

Kuvat tosin ovat neliöitä, mutta neliönhän voi tulkita muodostuvan kahdesta kolmiosta. Näyttäisi siltä, että WXZ:n kuvat ovat piirroksia ylhäältäpäin katsotusta kehosta kuvan 12 idean mukaan.

Kuva 12.

Kuvaan 12 on piirretty ajatus, miten edessä kannatellut kädet muodostavat kaksi kolmiota. Kuvassa kolmion alin kärki ulottuu selkärankaan. Näin voi olla, mutta voi olla myös, että kolmion alin kärki on olkanivel, riippuen käsien asennosta. Joka tapauksessa, kun nämä kummankin käden kolmiot yhdistetään, pienellä tyylittelyllä kuvasta tulee kärjellään seisova neliö. Kun kuvaan on piirretty kaksi neliötä, niin on luonnollista, että kuvataan liikettä, missä neliö on siirtynyt paikasta toiseen, niin kuin itsekin olen omissa kuvissani kuvannut liikettä siirtämällä ympyrää paikasta toiseen. Alimmassa, vasemmassa kuvassa painopiste on siirtynyt eteenpäin. On siis menty sisään käyttäen kehon kolmiovoimien rakennetta. Tässä tavassa kädet toimivat kiilan tavoin. Ylimmässä kuvassa rakenne on pyörähtänyt. Jos tässä tilanteessa kädet ovat edessä, niin on tapahtunut isku kolmion toisella kärjellä: kyynärpäällä. Kolmiorakenne voi siis liikkua eteen (tai taakse) ja pyörähtää ja aina se vapauttaa voimaa.

WXZ:n oma selitys kuvista on monitulkintainen, niin kuin aina. Brennanin käännös kuuluu suunnilleen näin: ”Kamppailutaidoissa tehokkuus riippuu voimasta. Mitä voiman käyttöön tulee, on vain kovuus ja pehmeys, kulmikkuus (squareness) ja pyöreys. Kovuus tarkoittaa suoruutta (lineaarisuutta), pehmeys elävyyttä.  Suoruus ulottuu pitkälle ja sillä on puolustuksen ja hyökkäyksen voima. Pehmeydellä on lyhyempi ulottuvuus ja sen voima nopeaa ja elastista.”

Pehmeyden ja kovuuden yhteys näkyy hyvin vartalon kiertoliikkeen voimassa. Kun neliö pyörähtää, sen taakse kulkeva kärki voi ottaa voiman vastaan pehmeästi, mutta samalla sen vastakkaisen puolen kärki (esim. kyynärpää) iskee kovaa.

Alimmassa, oikean puoleisessa kuvassa on keskustasta lähtevät pienet viivat. Arvaukseni on, että se tarkoittaa yiquanin perusajatusta siitä, miten voima pyrkii aina laajentumaan. Yiquanin voima on kolmiulotteista. Kolmioidenkin sisällä on ”pyöreä”, kolmiulotteinen voima, niin kuin WXZ edellä sitaatissa toteaa: nivelet ovat taipuneina kolmiorakenteeseen, mutta tuntemus on voiman pyöreys. Tulkintaa myös tukee WXZ:n teksti kuvan yhteydessä, joka Bennanin mukaan kääntyy seuraavasti: ”Pehmeä voima on ulkoisesti kulmikasta (neliömäistä), mutta sisäisesti pyöreää.” Tässä siis yksi mahdollinen avain näiden WXZ:n piirrosten ymmärtämiseen.



[i] Wang Xiangzhai: Zhan Zhuang. Translated from Chinese by: Andrzej Kalisz. S. 16.

Read Full Post »

Yiquanin voimanlähteet, osa 3

5. Keskipako- ja keskihakuvoima. Nämä voimat kulkevat käsi kädessä (kuva 5). Kun kiinnität kiven narun päähän ja pyörität sitä, kivi pyrkii lentämään poispäin ympyrän keskustasta. Tämä on keskipakovoima. Kivi pyrkii keskeltä pakoon. Samalla joudut kädelläsi vetämään kohti ympyräliikkeen keskustaa, jotta kivi ei karkaa. Tämä on keskihakuvoima. Voima hakeutuu kohti keskustaa. Kyseessä on lingon periaate. Kun pyörität käsiäsi, tunnet helposti keskipakovoiman, kun kädet pyrkivät venymään. Kontrolloit liikettä kevyellä keskihakuvoimalla vetämällä käsiä kohti keskustaa. Näitä voimia käytetään paljon aikidon tapaisissa kamppailutaidoissa, missä pari liitetään oman kehon pyörivään liikkeeseen kontaktin kautta. Yiquanin tui shoussa on mahdollista tehdä samoin. Voimaa käytetään myös joissakin qinna-tekniikoissa.

Kuva 5.

6. Pitkä, viipyvä voima. Tällä voidaan viitata voiman käyttöön, missä tilanne kestää suhteellisen pitkään ja voimaa joudutaan käyttämään koko ajan (kuva 6). Esimerkiksi heitoissa voimaa käytetään huomattavasti pidempään kuin vaikkapa lyönneissä. Sama pätee qinna-tekniikoihin, joiden käyttö on tyypillistä kaikille kiinalaisille kamppailutaidoille. Yiquanissa niitä eri korosteta, mutta suurimmalle osalle kokeneista harrastajista ne ovat tuttuja. Esimerkiksi edellä kuvattua keskipakovoimaa käytettäessä kyseessä on pitkää, viipyvää voiman käyttöä. Liike tehdään yhdellä voiman virtauksella (esim.  aikido: yhdellä ”kin” virtauksella). Tyypillinen esimerkki voisi olla parin vieminen maahan kyynärlukolla (ikkyo).

Kuva 6.

7. Kannatteleva voima. Tällä voidaan tarkoittaa montaa voiman käytön tapaa, missä voima saa tukensa jostakin, mutta erityisesti maasta. Voima saa kannattelunsa suljetun kineettisen ketjun kautta. Kun joku työntää minua kohti tui shoussa, jos haluan juurtua maahan, minun on ikään kuin kannateltava hänen käsiään eli annettava niille ylös suuntautuvaa voimaa, joka saa tukensa omasta juurestani (kuva 7). Näin hän joutuu painamaan oman voimansa alas kohti suuntaa, mikä on minulle tukevin. Kevytkin kannatteleva voima riittää juurruttamaan oman asentoni ja voimani. Periaatetta voidaan käyttää myös esimerkiksi qinnassa, missä toinen käsi antaa vipuvarren tukipisteen ja kannattelee, kun toinen antaa vastakkaissuuntaisen voiman ja taivuttaa.

Kuva 7.

8. Syleilevä voima. Tällä voimalla ilmeisesti tarkoitetaan kahden käden puristavaa voimankäyttöä, jolloin vastustajan jokin kehon osa joutuu tällaisen ”syleilyn” kohteeksi.  Monet heitot, mutta myös kuristukset käyttävät tätä voimaa.

Kuva 8.

9. Liikkeen jatkuvuuden voima. Liikkeellä oleva kappale jatkaa matkaansa, jos siihen ei vaikuta jokin ulkoinen voima. Tämä on yksi kamppailutaitojen tärkeimmistä voiman lähteistä. Sitä kutsutaan usein painopisteen liikkeen voimaksi. Miltei kaiken kamppailutekniikan takana on oman koko kehon painopisteen liike siihen suuntaan, mihin voimaa tuotetaan. Kaikkien iskujen voima perustuu liikkeen jatkuvuuden lakiin.  Samaa periaatetta on jo käsitelty kohdissa kaksi ja kolme.  Massan ja nopeuden suhde liikkeessä saavat aikaan eri vaikutuksia, kuten edellä käsiteltiin. Kohtia kaksi ja kolme voidaan pitää tämän kohdan alakohtina. Yiquanissa voima vapautetaan yleensä siirtämällä paino jalalta toiselle, jolloin voiman vapauttamisen hetkellä ei olla ”kaksinkertaisesti painavia” (double weghting). Nk. ballistinen liike hyödyntää erityisesti liikkeen jatkuvuuden voimaa. Mahdollisimman rento ja nopea isku on sellaisesta tyyppiesimerkki. Kaikki yiquanin ympyräliikettä hyödyntävät iskut toteuttavat myös tätä periaatetta.

Kuva 9.

Read Full Post »

Yiquanin voimanlähteet, osa 2

Wang Xiangzhain 15 yiquanin perusvoimaa[i]

1. Keräytyvä tai varastoituva voima. Tällä viitataan voimaan, joka keräytyy esimerkiksi jouseen, kun se taivutetaan (Kuva 1 A ja B) tai jos kierrejousi painetaan kasaan.  Sillä voidaan myös tarkoittaa potentiaalista voimaa, joka on esineellä, kun se nostetaan irti maasta (Kuva 1 C). Voima vapautuu, kun se pudotetaan.  Kehon potentiaalinen voima on aina läsnä, kun seisomme. Sen hyödyntäminen tarkoittaa valmiutta pudottaa painopistettä. Se voidaan tehdä koska vain ja liittää monien erilaisten voimien tueksi. Usein fa li eli voiman vapauttaminen lähteekin painopisteen pudotuksesta. Tämä periaate ilmaistaan monissa kampailutaitoihin liittyvissä sanonnoissa, kuten ”jos haluat mennä ylös, mene ensin alas”. Tämä tarkoittaa painopisteen pudottamista alas, jotta siitä saadaan vastavoima ylöspäin suuntautuvalle ponnistukselle. Voimasta tullaan tietoiseksi tutkimalla maan vetovoiman suhdetta omaan painopisteeseen ja sen liikkeeseen. Tämä suhde on läsnä aina yiquanin liikkeessä. Tutkimme siinä aina maan vetovoiman konkreettista vastusta liikkeeseen ja mielikuvan avulla myös ympäröivän ilmakehän vastusta.

Jouseen kerääntyvää voimaa hyödynnetään yiquanissa myös jatkuvasti. Ajatus koko kehosta yhtenä isona ja elastisena jousena on yiquanissa aivan keskeistä. Koko kehon jousi ladataan sulkeutumalla ja voima vapautetaan avautumalla. Tämän ison voiman sisällä voi olla myös ikään kuin pienempiä jousivoimia. Yksi esimerkki on ranne-kyynärpää-olkapää -kolmio, joka muodostaa jousimaisen rakenteen. Kaikki kehon kolmiot ovat periaatteessa jousia. Tästä Wang Xiangzhailla on oma ”kolmiovoima” periaatteensa. Voima varastoituu kehon kolmioihin ja voidaan vapauttaa niistä koska tahansa. Yksi tärkeimmistä koko kehon voimaa tuottavista kolmioista on polvi-lonkka-olkanivel -kolmio, joka toimii myös jousen tavoin. Kun puhutaan kehon keskustasta lähtevästä voimasta, sillä tarkoitetaan usein tämän kolmion voimaa.

Kuva 1.

2. Iskevä voima, voiman impulssi. Kohdat kaksi ja kolme liittyvät yhteen.  Niitä voidaan pitää saman asian kahtena erilaisena versiona. Iskevä voima voi tarkoittaa voimaa, kuten iskua olkapäällä, jonka tarkoituksena on horjuttaa tai siirtää vastustajaa, ei lamauttaa häntä. Tämä ei tarvitse valtavaa nopeutta, vaan sopivaa massan ja nopeuden suhdetta. Jopa kohtuullisen hitaalla liikkeellä, kuten koko kehon painopisteen siirto aina on, voidaan viedä esimerkiksi vastustajan tasapaino. Alla oleva piirros (kuva 2) pyrkii kuvaamaan juuri sitä, miten tällainen voima siirtää, ei tuhoa.

Kuva 2.

3. Nopea voima. Tällä voidaan tarkoittaa iskevää voimaa, jonka nopeus on suuri, mutta massa voi olla pienempi, jolloin liike-energiasta tulee suuri. Jos edellisessä voimassa dominoi massa, tässä dominoi nopeus. Esimerkiksi luodissa ei ole paljon massaa, mutta sen tuhovoima on suuri. Yiquanissa nopea, räjähtävä lyönti toteuttaa tällaista voiman periaatetta. Jos edellinen voima siirtää, mutta ei tuhoa, tämä voima tuhoaa, mutta ei välttämättä siirrä. Kohdat 2 ja 3 olisivat siis oikeastaan samaa voimaa, mutta niiden massan ja nopeuden suhde on erilainen, jolloin vaikutus on myös erilainen. Kuvassa 3 kohde siis murtuu.

Kuva 3.

4. Avautuva ja sulkeutuva voima. Nämä voimat kuvaavat suljettua ja avointa liikeketjua. Ihmisen kehon voidaan ajatella olevan vipuvarsijärjestelmä, jonka nivelet avautuvat ja sulkeutuvat. Suljetussa ketjussa liikkeen tuki on maassa ja nivelet ojentuvat, jolloin koko järjestelmä vapauttaa voimaa. Suljettu liike tarkoittaa, että nivelet sulkeutuvat. Kuvassa 4  liike a:sta b:hen on avautuva, liike b:stä kohti a:ta on sulkeutuva. Työntö eteen ja ylös toteuttaa avautuvaa voimaa, veto taakse ja alas toteuttaa sulkeutuvaa voimaa. Sulkeutuminen on ”nielemistä”, avautuminen ”sylkemistä”. Yksi kiinalainen kamppailutaidoissa paljon käytetty kehon biomekaaninen malli on kehon kolme jousta: jalat, selkä ja kädet muodostavat nämä jouset. Kun ne kaikki ojentuvat, kyseessä on kehon avautuva liike, kun ne kaikki sulkeutuvat, kyseessä on kehon sulkeutuva liike. On kuitenkin mahdollista, että kehon jouset toimivat myös vastakkaisilla tavoilla vapauttaessaan voimaa. Jotkin jouset voivat avautua ja toiset samalla sulkeutua. Jos painan kädellä alas vartalon lähellä, jalkojen ja selän jouset sulkeutuvat, mutta käden avautuvat, koska käsi ojentuu. Kun siis puhutaan kehon avautumisen ja sulkeutumisen voimista, niitä tulee tarkastella aina myös kaikkien jousien näkökulmasta, missä tilanne voi olla siis monimutkaisempi. On myös huomattava, että kaikki jouset eivät aina avaudu ja sulkeudu yhtäaikaisesti. Jos esimerkiksi koko kehon avautuva liike on aaltomainen, se tarkoittaa että jouset avautuvat perätysten yleensä jaloista ylöspäin.  Avautuvan ja sulkeutuvan liikkeen mekaniikan tunnistaminen ja opetteleminen on yksi kamppailutaitojen liikemekaniikan tärkeimmistä perusteista.

Kuva 4.

[i] Voimien tulkintoihin ja erityisesti niiden takana olevien fysiikan lainalaisuuksien ymmärtämiseksi olen saanut paljon apua yiquan-kollegani Timo Tarvaisen kanssa käymistäni pitkistä ja perusteellisista keskusteluista.

Read Full Post »

Yiquanin voimanlähteet, osa 1

Aluksi

Yiquanista todetaan usein, että se perustuu tieteelliseen menetelmään. Wang Xiangzhai puhui itse ”nyrkkeilyn tieteestä”.[i] Yao Zongxunin kirjassa ”Yiquan, kiinalainen moderni kamppailutaito” pyritään selittämään yiquania länsimaisen tieteen termein.[ii] Yao kirjoittaa kirjassaan mm. Google-kääntäjän vapaasti tulkitsemana seuraavasti: ”Yiquan on ihmisen toimintaan liittyvä tiede. Siksi sen pitää pohjautua tieteellisiin teorioihin. Harjoitteleminen perustuu biomekaniikkaan, kehon anatomiaan, urheilufysiologiaan, psykologiaan jne. On hylättävä kaikki keskiaikaiset taikauskot.” Hän pyrkii kuvaamaan mm. lihaksien tuottamaa voimaa länsimaisen biologian termein. Hän kuvaa, miten mieli aktivoi hermoston, joka aktivoi enemmän lihaksen hermosoluja, jolloin lihaksen voima kasvaa. Hän myös kritisoi sellaisia kamppailutaidon opettajia, jotka uskovat nk. tyhjään voimaan (kong jing, empty force), voimaan ilman fyysistä kosketusta tai liikettä.

Monissa sekä Wang Xiangzhain että hänen oppilaidensa teksteissä luetellaan yiquanin voimantuoton erilaisia lähteitä. Välillä käytetyt termit ovat hyvin kiinalaisia, esimerkiksi kun puhutaan ”nielemisestä ja sylkemisestä”, välillä viitataan suoraan fysiikan lainalaisuuksiin. Puhutaan keskipakoisuus-  ja keskihakuisuus voimista, liikkeen jatkuvuuden voimasta tai esimerkiksi vipuvarren mekaniikasta. Näissä luetteloissa on vahvasti näkyvissä, miten ilmeisesti jo Wang Xiangzhai, mutta myös hänen oppilaansa pyrkivät käyttämään mahdollisimman paljon fysiikan ja mekaniikan käsitteitä, jotta yiquan ylipäätään ja erityisesti siihen liittyvät voiman käytön periaatteet tulisivat kuvattua nykyaikaisen tieteen käsittein.  Yaokin toteaa kirjassaan, että yiquania harjoittamalla opitaan fysiologiaa ja anatomiaa, mutta myös mekaniikkaa, kuten vipuvarsi, väkipyörä, kalteva taso, kolmiovoima, kitkavoima jne.

Yaon mukaan voima on kykyä tai taitoa jännittää lihasta. Mistä tämä taito koostuu? Yao kuvaa, miten asia liittyy sekä hermoston toimintaan, että muuhun fysiologiaan: 1. Mitä enemmän lihassoluja keskushermoston aktiviteetti saa liikkeelle, sitä enemmän myös voimaa tuotetaan. 2. Mitä parempi yhteistyö on aivojen liikettä säätelevien keskusten välillä, sitä enemmän myös voimaa syntyy. Toisaalta voima liittyy viiteen muuhun tekijään, joita ovat: 1. Lihaksen poikkipinta-ala; 2. lihaspituus ennen lihaksen supistumista; tietyissä fysiologisissa puitteissa, mitä pidempi lihaksen pituus ennen jännitystä, sitä suurempi voima; 3. lihasten verisuonten määrä; lisää veren, ravinteiden ja qin määrää; 4. energian eli ATP:n määrä lihaksessa ja 5. lihassolun paksuus.

Luettelo on mielenkiintoinen. Se osoittaa Yaon perehtyneen lihasvoiman tuoton fysiologiaan ja jopa kemiaan.  Kohta kaksi näyttäisi tarkoittavan, että hän kuvaa siinä eksentrisen voimantuoton periaatetta, missä voimaa haetaan pidentyvän lihaksen jännityksestä.  Kohta kolme sitten myös näyttää, että kuvauksessa ei kuitenkaan pyritä täysin eroon perinteisistä kiinalaisista käsitteistä kuiten qi. Veri ja qi kulkevat kiinalaisessa perinteisessä ajattelussa yhdessä.

Voiman tuotto

Ihmiskehon voimantuotto ja sen analyysi on kovin monimutkainen asia. Siinä toteutuvat sekä ulkoiset fysikaaliset voimat, kuten kehon painopiste ja sen liike, mutta myös kehon sisäiset, lihasjännekalvoketjujen supistumisen aiheuttamat voimat. Länsimainen biomekaniikka pyrkii ottamaan nämä kaikki huomioon laskuissaan. Yiquanin voiman lähteiden luetteloissa ei tehdä näin tarkkoja eroja. Niissä sekä ulkoiset että sisäiset voimat kulkevat usein käsi kädessä.

Löysin eräästä kiinalaisesta blogista[iii] Wang Xiangzhain lyhyen luettelon keskeisistä yiquanin voimista, joita tämän mukaan ovat: 1. painopisteen liikkeen jatkuvuuden voima, 2. spiraalivoima, 3. vipuvarren voima, 4. keskihakuvoima, 5. jousivoima ja 6. räjähtävä voima. Samasta blogista löytyi myös Wang Xiangzhain viidentoista perusvoiman luettelo, sama mikä löytyy mm. Wang Xuanjien englanninkielisestä kirjasta  Dachengquan.[iv] Nämä Wang Xiangzhain luettelemat viisitoista yiquanin perusvoimaa ovat: 1. Varastoituva voima, 2. iskevä voima, 3. nopea voima, 4. avautuva ja sulkeutuva voima, 5. keskihaku- ja keskipakovoimat, 6. pitkä voima, 7. kannatteleva voima, 8. syleilevä voima, 9. liikkeen jatkuvuuden voima, 10. kolmiovoima, 11. spiraalivoima, 12. vipuvarren voima, 13. akselin voima, 14. taljan voima ja 15. kaltevan tason voima.

Wang Xiangzhai korostaa, että on harjoiteltava niin, että voima vapautuu luonnollisella tavalla ilman suunnittelua. Tekniikat on osattava niin hyvin, että mitään ajattelua ei tarvita. Yiquanissa tätä kuvataan toteamalla, että mitään tekniikkaa ei ole tai sanomalla, että muoto on muodottomuutta. Wang Xiangzhai kirjoitti samasta asiasta myös, että ei ole mitään toimintaa, mikä ei ole myös menetelmä. Mutta samalla kaiken pitää tapahtua ilman ajattelua.  Muodosta ja voimasta pitää tulla yksi ja mieli ei saa paljastaa voimaa etukäteen.  Kaikissa voimissa, joita voidaan eritellä, on läsnä aina koko kehon ”pyöreä voima”. Tämä tarkoittaa koko kehon kolmiulotteista, joka suuntaan avautuvaa voimaa, joka on kaiken voimankäytön perusta, ja joka kehitetään zhan zhuang-harjoittelulla ja saatetaan liikkeelle shi li-harjoituksen avulla.[v]

Kaikissa teksteissä, mihin olen törmännyt, nämä Wang Xiangzhain kuvaamat voimat esiintyvät vain luetteloina, jolloin niiden merkitys ja sovellukset jäävät ilmaan, koska esimerkkejä ei esitetä. Olen seuraavassa pyrkinyt tarkemmin avaamaan ja tulkitsemaan näitä voimia niin kuin niitä nyt ymmärrän. Kuvaan voiman periaatteen ja anna siihen esimerkin. Olen myös piirtänyt jokaisesta voimasta kuvan. Tässä on viittaus Wang Xiangzhain omiin piirroksiin yiquanin voimista vuoden 1928 kirjassa ”Yiquanin oikea polku”.

Yiquanin opiskelulle on tyypillistä, että oppilaan pitää aina itse pystyä näkemään periaatteessa ja esimerkissä kaikki sen ulottuvuudet. On osattava nähdä yhdessä kymmenen ja kymmenessä sata. Näin taito yiquanissa edistyy. On siis itse tutkittava kaikki tällaiset voimat aluksi omassa kehossa ja sen liikkeessä ja sitten parin kanssa erilaisiin monipuolisiin kamppailutilanteisiin ja tekniikoihin soveltaen. On myös muistettava, että vaikka voimia käsitellään erillisinä, ne eivät ole irrallisia toisistaan, vaan käytännössä ne kaikki sekoittuvat keskenään sovelluksista riippuen. Tuskin mitään voimista käytetään vain yksinään. Kun koko kehon yhdistetty voima toteutuu, niin erilaiset voimat sulautuvat yhdeksi.


[i] Ks. esim. Wang Xiangzhai: Central Pivot of the Way of Fist. Translated from Chinese by Andrzej Kalisz.

[ii] Yao Zongxun: Yquan, Chinese modern combat (Kiinalainen moderni kamppailutaito) Julkaissut Hong Kongin Yiquan Yhdistys 2002. Kiinankielinen.

[iii] Zhang, Shuxin (张树新): 【真言】谈龙虎等十五大类的拳术劲 (Lohikäärme, tiikeri ja viisitoista muuta nyrkkeilyvoimaa.) Täältä löytyy mielenkiintoinen kirjoittajan oma luokittelu, missä hän yhdistää voimat yiquanin eläimiin. Tästä pitää kirjoittaa erikseen oma juttunsa.

[iv] Wang, Xuanjie: Dachengquan. Hai Feng Publishing. Hong Kong  1988. S. 19.

[v] Ks. esim: Wang,  Xiangzhai: The Correct Path of Yiquan. Brennan translation: https://brennantranslation.wordpress.com/2016/08/31/the-correct-path-of-yiquan/

Read Full Post »