Feeds:
Artikkelit
Kommentit

II Tiikerin tyyli

1. Tyylin piirteet ja voimantuotto

Kuvasin jo edellä, miten WXZ:n antama nimi tälle tyylille on ”suitsukevalas pyörremyrskyssä”. Koska tyyli perustuu käsien pysty-ympyrään, se on sama kuin tiikerin tyyli, jonka jo olen kuvannut edellä. Myös siis tyylin piirteet ja voimantuotto ovat samat. WXZ kertoo tämän tyylin olevan hunyuan-zhuang -seisonnan laajennus. Hunyuan-seisonnalla tarkoitetaan perusasentoa, missä kannatellaan palloa rinnan edessä. Kun katsomme tätä asentoa samalla tavalla kuin katsoimme käärmeen tyylin kohdalla jijizhuang-asentoa, voidaan myös nähdä jatkumo:  asento – shili – sovellus.  Jos seisot pallo rinnan edessä ja lasket siitä vain kätesi alas, olet jo piirtänyt osan pysty-ympyrästä. Pysty-ympyrä on siis tämän asennon luonnollinen jatke. Tyylin sovellukset ovat sitten tämän shili-harjoituksen sovelluksia. WXZ kuvaa kirjassaan vain kaksi sovellusta, mitkä nousevat suoraan tästä pysty-ympyrästä.  Kaikki aikaisemmin tiikerin yhteydessä kuvaamani sovellukset sopivat myös tänne.

Kun lukee tarkemmin WXZ kuvausta tyylin voimantuotosta, hän korostaa että siihen liittyy ”kolmion muotoinen spiraalivoima”.  Kädet liikkuvat eteenpäin kiertyen ja liike syntyy vyötärön ja selän pyörimisliikkeen kannattelemana. Käsi on kolmio, joka vapauttaa voimaa kiertyen vaakatasossa. Kun siis isket kämmentyvillä eteenpäin kierrä samalla kädet ulkokiertoon, jolloin käden ”kolmiot” kiertyvät vaakatasossa. Edelleen hän kehottaa liikkumaan eteen ja taakse kuin aallot, vajoten ja kohoten, missä vaakasuora pyörimisvoima muutetaan pystysuoraksi törmäysvoimaksi. Ymmärrän tämän kuvan 1 mukaisena voiman tuottona, missä lantiokorin ja rinnan korin pyörät pyörähtävä vaakasuoran akselinsa ympäri ja ohjaavat niin jaloista nousevan voiman kohti käsiä. Jalkojen ulospäin kiertyvä spiraalivoima nostaa voiman ylös selästä ja se etenee aaltomaisesti kohti käsiä, missä kädet myös kiertyvät ulospäin.  WXZ kuvaus on, että tyylin salaisuus on sen kolmion muotoinen spiraalivoima ja koko keho sekä kädet ja jalat liikkuvat tämän kolmion muotoisen spiraalivoiman lain mukaan.

Kuva 1.

WXZ kuvaa tätä menetelmää yiquanin perustaidoksi. Se on voiman käytön tapa, mistä voidaan johtaa useita kamppailumenetelmiä, joista WXZ kuvaa kaksi seuraavaa.

2. Tiikerin tyylin esimerkkimenetelmät

Menetelmä 1 (9): Voimakas tiikeri astuu ulos luolasta

Kun vastustaja tulee kohti minua kahdella kädellä, astun sisään ja isken kummallakin kädellä hänen käsivartensa ylöspäin, mistä jatkan liikkeen suoraan iskuksi tai työnnöksi kahdella kädellä. Käsien yhtenäistä voimaa voi tukea asettamalla sormet päällekkäin ja sitomalla kädet näin yhtenäiseksi ympyräksi. Jos ajattelet tiikerin tyyppiliikettä, siis vartalon edessä pyörivää pysty-ympyrää, sillä voi torjua vastustajan liikkeen kahdessa kohtaa: joko niin että kädet torjuvat liikkeen mennessään ylös tai ne torjuvat sen mennessään alas. WXZ esittää nämä kaksi perustapaa näissä kahdessa menetelmässä.  Kun hyökkäykseen vastataan tällä tavalla kahdella symmetrisellä kädellä, menetelmällä voi ottaa vastaan monia erilaisia hyökkäyksen muotoja. Kuvauksessa hyökkäys on kahdella kädellä, mutta menetelmää voi käyttää myös yhden käden lyöntiin. Sisään voi mennä, niin kuin tässä, suoraan edestä, mutta toinen tapa on astua sivuun ja mennä sisään diagonaalia pitkin. Tässä tekniikassa polvi tulee miltei automaattisesti mukaan. Katso isoa kissaeläintä ja miten se kohottaa päänsä ja venyttää kaulansa. Tässä menetelmässä käytämme samaa voimaa. WXZ kehottaa venyttämään pään ja jalat vastakkaisiin suuntiin, eli on toteutettava koko kehon ylös ja alas suuntautuvaa ristiriitavoimaa. Voima käsien nostavaan liikkeeseen tulee jaloista ja maan reaktiovoimasta. Näin tiikerikin käyttää voimaa, kun se ponnistaa ylös kuopasta.

Menetelmä 2 (10): Salama iskee maahan

Tässä menetelmässä käytetään torjuntavaiheessa käsien putoavaa liikettä. Vastustaja lyö voimakkaan lyönnin vatsaani. Vetäydyn toisella jalalla hieman, vedän vatsan sisään, vien kädet yhteen ja isken ylhäältä hänen käsivarteensa. Jos vastustaja pitää kiinni rinnastani, voin tällä tavalla katkaista hänen otteensa. Liike jatkuu suoraan lohikäärmenyrkin iskuksi vastustajan kasvoihin ja rintaan, kun samalla ponnistan eteenpäin puoli askelta. WXZ kirjoittaa, että liikkeen idea on käyttää liikkeessä hyväksi maan reaktiovoimaa ja että liike on kuin pomppu. Perääntymisvaiheessa koko keho on kuin jousi, joka menee kasaan, kun voima putoaa takajalkaa pitkin maahan. Tämä on se salama, jonka menetelmän nimi mainitsee. Mutta salama iskee maahan ja palaa saman tien takaisin. Samalla tavalla käytän maasta heijastuvaa elastista voimaa iskuni tukena. WXZ kirjoittaa, että tässä menetelmässä voima on kuin ukkonen ja se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Huomaa, miten koko kehon painopiste tekee edestakaisen liikkeen, joka synnyttää vartalon törmäävän voiman eteenpäin. Kyse ei ole iskusta vain käsillä, vaan koko vartalon törmäyksestä, mikä ohjataan lohikäärmekäsien muotoon.

3.  Huomioita tiikerin tyylistä

Tiikerin tärkeydestä yiquanissa olen jo moneen kertaan huomauttanut. WXZ toteaa myös, että tämän menetelmän hallinta on yiquanin perustaitoa. On mielenkiintoista, miten se myös perustuu käytännössä ensimmäiseen asentoon, minkä harrastaja yiquanissa opettelee ja minkä parissa hän viettää eniten aikaansa. Ensimmäinen asento sisältää siis yiquanin itsepuolustuksen perusmenetelmän. Vartaloa pallomaisesti suojaavat kädet ja niihin liittyvä kehon voimakas rakenne antaa periaatteessa yksinkertaisimmillaan kaiken, mitä itsepuolustuksen perusteet vaativat. Sitä vaan pitää opetella käyttämään. Itsepuolustuksen perustilanteeseen, missä hyökkäys tulee suoraan edestä joko yhdellä tai kahdella kädellä ja joko ylös tai alas suuntautuen, nämä menetelmät antavat riittävän vastauksen.  Ja antavat riittävän vastauksen myös moniin muihinkin tilanteisiin.

Kuvasin edellä, miten tällaisessa yllättävässä tilanteessa ei tietystikään seisota missään erityisessä asennossa, mutta voidaan seistä niin, että kädet on nostettu vartalon eteen antamaan viestiä, että hyökkääjän tulee pysähtyä. Tällaisesta vapaasta asennosta, mikä on itse asiassa hyvin lähellä hunyuan-seisontaa, voi helposti lähteä toteuttamaan edellä kuvattuja kumpaakin menetelmää, mutta myös aikaisemmin jo tiikerin yhteydessä kuvattuja menetelmiä. Kun alat viedä yiquan-harjoitteluasi itsepuolustuksen suuntaan, kannattaa lähteä liikkeelle tästä tyylistä.

Menetelmä 7: Raivokas tiikeri etsii tietä vuorelle

Nimi antaa ymmärtää, että tiikeri on pelästytetty ulos piilostaan metsässä ja etsii tietä vuorelle. Sen aistit ovat valppaina ja välillä se pysähtyy kuuntelemaan ympäristön ääniä. Menetelmässä luotetaan kuulo- ja kosketusaistiin ja toimitaan niiden antaman tiedon mukaan.

Menetelmässä opetellaan nopea pyörähdys, kun hyökkäys tulee takaa. WXZ toteaa, että tässä menetelmässä toimitaan automaattisesti pyörremyrskyn tavoin. Ei pidä välittää siitä, miten vastustaja hyökkää. Jos hyökkäyshetkellä vasen jalkani on edessä, lähden kiertymään oikealle. Oikea käteni on ylempänä, vasen hitsautuu yhteen oikean kyynärpään kanssa, kämmenet ovat ulospäin. Koska jalat eivät liiku, tulee etujalasta uuden asennon takajalka ja päinvastoin. Pyörähdän paikallani siis 180 astetta. Rakenteeni kolmiovoima murtaa ensin vastustajan hyökkäyksen ja vapautuu sitten suorana voimana eteenpäin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi vertikaalisella lohikäärmenyrkillä, mihin liitetään kaatuva askel.

WXZ toteaa menetelmän kauneuden olevan kuulemisessa ja ihon kosketuksessa. On luotettava kuuloon ja aistittava vastustajan hyökkäys takaa. Menetelmän avain on, että vartalo ja kädet ovat kuin yhteen hitsattuja. Ei ole väliä, millaisen voiman ne kohtaavat, ne eivät väisty. Näin voidaan suojata koko vartalo päästä alavatsaan. Ei pidä huolehtia tavasta, miten vastustaja hyökkää, tämä menetelmä pysäyttää kaiken. Henki on kuin tiikerillä, joka kuulostelee ympäristöään.

Menetelmän kuvaama pitkä kiertoliike voi lähteä luonnollisella tavalla erilaisista käsien kiertoliikkeistä, myös käärmeen perusliikkeestä. Ehkä vielä helpommin se lähtee, jos käännät käärmeen liikkeessä käsien sunnan, jolloin liikkeestä tulee alligaattorin tyyppiliike.

Menetelmä 8:  Vene karahtaa rantaan

Nimi koostuu merkeistä maa, soutaa ja vene.[i]  Nimen siis voisi kääntää ”maalle soudettu vene”, mutta ilmeisesti nimi viittaa asiaan, mitä tapahtuu, kun soudan veneen kohti rantaa ja se karahtaa rantaviivaan. Tämä kielikuva toimii hyvin törmäyksen tapahtumisen kuvauksena ja siitä tässä menetelmässä juuri on kyse.

WXZ kuvaa, että menetelmässä lyödään ja törmätään vastustajaan vertikaalisella liikkeellä. Olen jo moneen kertaan kuvannut nk. vertikaalisen lohikäärmeen nyrkin, jonka perusmenetelmä tämä on.  Se on erityisesti xinyiquanin perustekniikoita. Viittessä[i] esimerkki xinyi-mestari Zhangin demosta, missä hän selittää tätä tekniikkaa. Siitä on sekä vertikaalinen että horisontaalinen muotonsa. Menetelmissä neljä ja viisi voidaan käyttää horisontaalista lohikäärmenyrkkiä.  Yiquanissa tämä liike syntyy kahden käden pysty-ympyrästä, niin kuin viitteessä olevasta videostakin voi nähdä. Tämä shili-harjoitus voidaan nähdä esimerkiksi ”pyhä kilpikonna nousee vedestä” -harjoituksen variaationa, missä sivuttainen pysty-ympyrä korvataan eteen ja taakse kulkevalla pysty-ympyrällä.

WXZ toteaa, että vaikka menetelmää voidaan käyttää sekä voiman vastaanottamiseen että sen vapauttamiseen, se sopii parhaiten voiman vapauttamiseen. Hän kuvaa liikkeen niin, että siinä mennään sisään vastustajaan sivusta nk. kolmioaskeleella.  Jos seison oikea jalka edessä ja haluan mennä sisään vastustajaan hänen minusta katsoen oikeasta sivuovesta, teen sen kahdella askeleella. Ensin astun oikealla jalalla etuoikealle diagonaaliin ja vedän takajalan kiinni oikeaan jalkaan (kanan askel). Siitä astun vasemmalla jalalla sisään etuvasemmalle diagonaaliin ja vedän oikean jalan sisään. Samalla vapautan voiman hänen keskilinjalleen vertikaalisella lohikäärmenyrkillä. Ensimmäisen askeleen aikana varastoin voiman ja toisen askeleen aikana vapautan sen, josta vastustaja lentää taaksepäin. Kyse on koko keholla tehtävästä törmäävästä tai taklaavasta liikkeestä, missä voima kohdistuu kuitenkin pystykäsivarteen ja nyrkkiin.

Tämäkin menetelmä on helppo yhdistää käärmeen perusympyröiksi jatkuvaksi liikkeeksi, missä mennään vastustajaan sisään vuorotellen oikealta ja vasemmalta.

4. Huomioita käärmeen tyylistä

Tekniikoiden 7 ja 8 paikan voisi vaihtaa. Menetelmän seitsemän kierto taakse on vähän oma kokonaisuutensa.  Näyttäisi siltä, että tyyli esitellään tässä kahdesta näkökulmasta. Ensimmäiset kolme ovat nopeita jijizhuangista miltei automaattisesti putoavia vastauksia hyökkäykseen. Tässä asennossa voit iskeä lujaa kohti tulevaa kättä etu- tai takakädellä, joka toimii yhtäaikaisena iskuna ja torjuntana. Toinen käsi jää silloin vapaaksi toiseen iskuun. Ensimmäisessä etukäsi putoaa, takakäsi lyö, toisessa takakäsi putoaa, etukäsi lyö, kolmannessa etukäsi putoaa ja kietoo ja takakäsi lyö.  Ainakin kaksi ensimmäistä voi tehdä sekä reaktiivisella, yhtäaikaisella ja myös ennakoivalla ajoituksella. Voisi ajatella myös kahtena tai yhtenä hyökkäysaaltona. 

Menetelmät 4-8 lähestyvät ehkä enemmän ennakoivaa, rajua ja suoraa sisäänmenoa vartalon törmäyksellä. Käytössä on lohikäärmenyrkki, joka on myös suoraan jijizhuan-asennon jatko hieman käsien asentoa muuttaen intentiosta riippuen.  Harjoittele kaksoisnyrkin sisäänmenoa jiji-asennosta ponnahtaen siitä suoraan eteen, kiertäen kätesi ulkokiertoon, laittamalla ne nyrkkiin ja sulkeutumalla. Vartalo sulkeutuu, mutta myös käsien asento hieman sulkeutuu kaksoisnyrkiksi. Käytä sitten kaatuvaa askelta, niin voit toistaa falin perätysten monta kertaa siirtyen sisään koko ajan. Tee kaatuva askel nostamalla vain etujalan polvea ylös. Muu tapahtuu itsestään.


[i] https://haokan.baidu.com/v?pd=wisenatural&vid=7538397238999419148


[i] Tämän menetelmän käännösidea on myös Timo Tarvaiselta.

Menetelmä 5: Pelästynyt käärme kääntyy takaisin

Tämän menetelmän nimessä ovat merkit pelästyä, käärme, kiemurrella ja kääntyä.  Tekniikka on hyvin samankaltainen kuin edellä, missä liikkeen suunta nopeasti vaihtuu. Käsi on kuin käärme, joka pelästyy ja vaihtaa suuntaa.

Edellisessä menetelmässä voima oli enemmän sivulle kiertävä, mistä tuli heitto tai kaato. Tässä menetelmässä voima kulkee enemmän taakse ja eteen. Ilman valokuvia liikettä ei ole aivan helppo tulkita, mutta WXZ:n kuvaus etenee suunnilleen näin. Kun vastustaja nostaa oikean kätensä lyöntiin, mutta ennen kuin liike edes kunnolla ehtii alkamaan, astun sisään vasemmalla jalallani ja torjun hänen iskunsa vasemmalla kädellä ohjaamalla sen sivuun (taijin ”roll back”, ks. kuva 1). Samalla nielaisen voiman sulkeutumalla ja siirtämällä painon takajalalle. Ponnistan sieltä takajalan jousella eteenpäin ja isken vastustajaa vasemmalla nyrkillä tai käsivarrella rintaan (tai kaulaan tai kasvoihin).  Oikean käden voi tuoda auttamaan vasemman käden iskussa. Jos tuntee taijin ”linnunpyrstöön tarttumisen”, niin kuvaus vastaa sen ”rullaamista ja painamista ranteella” (kuvat 1 ja 2).  Voimista WXZ toteaa, että liike on edestakainen ja voima tulee aallosta. Edellisessä menetelmässä käytettiin enemmän kiertovoimaa, tässä voiman suunta on enemmän ylöspäin. Edelleen hän toteaa, että avain on muuttaa maan vetovoiman potentiaalinen energia liike-energiaksi ja että menetelmässä aaltovoima on tärkein. Tämä on luonnollista ymmärtää niin, että siinä kuvataan, miten keho siirtyessään taakse pudottaa painonsa takajalan varaan ja ponnistaa sieltä synnyttäen koko kehon läpi menevän aaltovoiman, jolla kädet iskevät vastustajaan.

Kuvat 1 ja 2. Yang Chengfun rullaus ja painaminen ranteesta.

Menetelmä 6: Pysäytä hevonen rotkon reunalle ja kuuntele tuulta

Nimi viittaa johonkin vanhaan kiinalaiseen tarinaan, missä henkilö pysäyttää hevosen rotkon reunalle ja kuuntelee tuulta.

Liikkeen kuvaus muistuttaa paljon edellistä tekniikka ja näyttääkin siltä, että menetelmät 4‐6 ovat yhden idean muunnelmia. Vastustajan hyökkäys rintaan tai vatsaan torjutaan jälleen alas suuntautuvalla rullaavalla (taiji) liikkeellä, mutta nyt sisään mennään koko kehon painavalla törmäyksellä käyttäen vertikaalista lohikäärmenyrkkiä eli kaksoisnyrkkiä. Näin tehtynä siitä tulee erittäin voimakas tekniikka, joka suunnataan vastustajan keskilinjalle. Iskut osuvat kummallakin kädellä yhtä aikaa sekä kasvoihin, että rintaan/palleaan/alavatsaan. WZX korostaa liikkessä, miten koko kehon, vyötärön ja selän pyörimisen keskipakovoima osuu vastustajaan kun kaadun eteenpäin. Koko paino pudotetaan sitten etujalalle, jolloin saadaan mukaan maan reaktiovoima. WXZ myös toteaa, että koska voima on iso ja hengenvaarallinen, sitä ei pidä käyttää kevyesti. Ylipäätään on kasvatettava itsessään suvaitsevaisuuden henkeä.

Menetelmä 3: Liekki kohoaa maasta

Menetelmän nimessä ovat merkit istua, maa, syttyä liekkeihin. Koska menetelmässä on alhaalta ylös suuntautuva poraava isku (zuan quan), sen voiman voi kuvitella olevan kuin liekin voiman, joka kohoaa maasta.

Vasen käsi käyttää tässä menetelmässä käärmeelle tyypillistä kiertymistä vastustajan käden ympäri ja sen kautta sen voiman haltuunottoa. Kun vastustaja lyö vatsaani oikealla kädellä, pudotan vasemman käden käsivarren poikittain sen päälle ja jatkan liikkeen ympyräksi, jolloin käsi kiertyy ja tarttuu vastustajan käsivarteen. Syntyy qinna-tilanne, missä vastustaja joutuu kumartumaan eteenpäin. Kumarrus avaa tien takakäteni koukkulyönnille kohti hänen sydänalaansa. WXZ kuvaa, että menetelmässä käytetään kanan sorminyrkkiä, joka kuvaa kanan terävää nokkaa. Sen voi tehdä työntämällä keskisormen toisen nivelen sopivasti nyrkin kärjeksi. Edelleen WXZ kuvaa, että koska tämä lyödään voimakkaasti kierteisellä voimalla, se on erittäin vaarallinen ja sitä tulisi käyttää varoen.

Tämäkin menetelmä nousee luonnollisella tavalla käärmeen pyörivistä liikkeistä, josta on helppo synnyttää menetelmän vaatima kietomisen voima.

Menetelmä 4: Katso vinoa sadetta ikkunasta

Tämän menetelmän nimi paljastaa WXZ:n mielenkiintoisen ja runollisen tavan kuvata yiquanin menetelmiä. Hän kuvaa, mitä tapahtuu kun ulkona sataa, taivas on tummien pilvien peittämä. Haluan avata ikkunan ja katsoa ulos. Kun avaan ikkunan, tuuli ja sade iskee kasvoilleni. Vetäydyn vaistomaisesti taakse ja suljen sen. Nimi tulee tästä reaktiosta, välttää vahinko vetäytymällä nopeasti taakse.

WXZ toteaa tämän menetelmän tulevan xingyiquanista, mutta se esiintyy samankaltaisena mm. taijissa, missä sitä kutsutaan ”hevosen harjan jakamiseksi” (kuva 1).  Ajoitus on nopea. Vastustaja aikoo lyödä, mutta on ehtinyt vasta nostaa oikean kätensä eteen, missä se on taipuneena, ei vielä ojentuneena. Vasen käteni tekee halkaisevan iskun hänen kätensä kyynärtaipeeseen ja menee samalla poikittain hänen rintansa eteen.  Tämä on sulkeva ja ”nielaiseva” voima. Vaihdan sitten nopeasti liikkeen suunnan vasemmalle ulos ja otan siihen voimaa astumalla samalla vasemmalla jalalla vasemmalle. WXZ toteaa, että tässä vaiheessa voit ottaa oikean käden avuksi ja pehmentää sillä vastustajan kaatumista.

Tapansa mukaan WXZ pyrkii kuvaamaan tarkasti menetelmän käyttämiä voimia kuvaamalla, miten energia kulkee edestakaisin, kun kehon jousi ensin varastoi, sitten vapauttaa.  Vastustajan käsi menettää toimintafunktionsa ja toimintapisteensä, kun käytän omaa jousivoimaani ja käden ristikkäistä liikettä. Edelleen hän toteaa, että tämä menetelmä käyttää kehon horisontaalista ja vertikaalista rakennetta, kääntyy kuin meren aallot, vyötärö kiertyy ja keskipakoisvoima tunkeutuu raajoihin ja työntää vastustajan kumoon.  Lopuksi hän vielä palaa menetelmän nimeen toteamalla, että on hyödynnettävä yön pimeyttä, hiljaista sadetta ja sivutuulta. Menetelmän ensimmäinen liike, halkaiseva isku, lähtee luonnollisella tavalla käärmeen ympyröistä.

3. Käärmeen esimerkkimenetelmät

Menetelmä 1: Vaienna kello koskettamalla

Menetelmien kiinalaiset nimet ovat samalla tavalla hankalia kuin kuvasin edellä tyylien nimien olevan. Tässä nimessä ovat merkit pyyhkiä, kello, ei ääntä. Jos pyyhin kumisevaa kelloa, niin kyllähän sen ääni vaikenee. Nimessä lienee vaikeasti ymmärrettävää WXZ:n huumorintajua. Joka tapauksessa menetelmä on tyly ja murtaa vastustajan hyökkäysvoiman ja vaientaa hänet kyllä.

Ensimmäinen liike on ”halkaiseva nyrkki”. Se on yhtä aikaa sekä puolustava että hyökkäävä liike, millä isketään vastustajan kohti tulevaa kättä ylhäältä kirveen tai miekan tavoin. Kuvasin halkaisevan nyrkin jo edellä WXZ:n viiden nyrkin yhteydessä. Tässä se tehdään yhdellä kädellä ylhäältä alas kuin miekalla.  Tavallaan jokainen kättä kohottava liike tai ele ja sitä laskeva liike tai ele on halkaisu. Yiquanissa halkaisua harjoitellaan useasti niin, että toinen käsi nousee ja toinen laskee yhtäaikaisesti. Tämä on yksi perustava shili-harjoitus. Näin liikettä tehdään yleensä, kun sitä harjoitellaan ”viiden nyrkin” yhteydessä. Halkaisu on yksi perustapa vastustajan hyökkäyksen torjumiseksi tai katkaisemiseksi.  Käden voimakas nostaminen tai laskeminen toimii iskuihin, työntöihin, tarttumisiin, kuristuksiin jne.

Halkaiseva liike, millä isku torjutaan, on itsekin isku. Jos se tehdään täydellä koko kehon voimalla, se voi murtaa hyökkääjän käden. Tämä on myös yksi yiquanin keskeisistä periaatteista: ensimmäinen liike on sellainen, että se lopettaa kamppailun. Vastustaja menettää kamppailuhalunsa tai loukkaantuu niin, että ei pysty jatkamaan.

Menetelmässä halkaisun jälkeen toinen käsi lyö ylhäältä alas suuntautuvan iskun vastustajan kasvoihin. Sen takana on koko kehon painopisteen putoava ja vartalon sulkeutuva voima. Ylhäältä alas tuleva isku voi olla myös raapaisu kasvoihin tai silmiin. Käden asento ratkaisee tekniikan luonteen ja voiman käytön tavan. Voit lyödä alas nyrkin takaosalla ja tähdätä vastustajan nenänvarteen tai mennä kämmen ja sormet edessä silmiin tilanteesta riippuen.

Menetelmä 2: Lohikäärme nostaa päätään

Nimessä on myös ajatus talviunesta, jolloin koko käännös olisi ”talviunesta heräävä lohikäärme nostaa päänsä esiin”. Nimi viitannee kaarevaan lyöntiin, joka nousee ylös sivulta kohti vastustajan päätä.

WXZ viittaa tämän menetelmän kuvauksessaan, että se on myös yiquanin seisonta-asento. Jos jijizhuang-asennossa viet kädet puolinyrkkiin ja työnnät siinä etusormen toisen nivelen eteen, saat asennon, mikä antaa tälle menetelmälle hyvän rakenteen. WXZ antaa edelleen tekniikalle jatkon, jos vastustaja lyö samalla kädellä uudelleen. Siinä tilanteessa voin vaihtaa käsien rooli, väistää vasemmalle ja torjua iskun vasemmalla kämmenellä oikealle ja iskeä vastaiskun oikean käden sisäpuolelta tulevalla nyrkillä tai sormilla.

Tämä liike syntyy myös hyvin käärmeen tanssista, kun kädet pyörivät sisään suuntautuvia ympyröitä.  Jos tilanteessa oikea jalkani on edessä, oikean käden ympyrä jatkuu torjunnaksi sisään ja vasemman käden ympyrä jatkuu kaarevaksi ja nousevaksi vastaiskuksi, siis kuten menetelmän nimi sanoo: lohikäärmeen nousevaksi pääksi.

Harjoittele menetelmä paikallaan, sitten yhdistettynä jatkuvaksi käärmeen liikkeeksi ja tee vielä vapain askelin kuvitellen tilanne mielessäsi. WXZ kehottaa harjoittelemaan kaikki menetelmät sekä oikealta että vasemmalta puolen ja sekä edeten että perääntyen. Kun tyhjä jalka koskettaa maata, hyökkää maan reaktiovoiman avulla välittömästi, WXZ toteaa. WXZ vielä huomauttaa, että menetelmä on raju ja sitä ei pidä käyttää kevyin perustein, sillä se satuttaa vastustajaa. 

Koska liikkeitä on hankala ymmärtää pelkän sanallisen kuvauksen perusteella, yritän tehdä näihin aina myös pienen videonpätkän. Alla edellä kuvatut kaksi ensimmäistä menetelmää. Videossa myös näkyy ajatus, mitä kuvasin edellisessä blogissa, että tekniikat ovat luonnollisia käärmeen liikkeen jatkoja. Nyt en pysty tekemään videoita parin kanssa, mutta kyllä tästäkin selvän saa.

5. Viisi tyyliä, tarkempi kuvaus

I Käärmeen tyyli

1. Tyylin piirteet ja voimantuotto

Tyylin alkuperäinen nimi, kuten edellä kuvasin, viittaa pelästyneen käärmeen nopeaan iskuun. Tyylin lähtökohta on jiji zhuang eli kamppailuasento. WXZ toteaa sen olevan potentiaalinen duan shoun valmiusasento. Sen jälkeen hän kuvaa kamppailuasennon tarkemmin.  Hän kuvaa, miten tässä asennossa kehon voimaa varastoivat kolmiot ovat esijännitystilassa, paino on alhaalla, vyötärö on vakaa ja paino on jakaantunut 30/70 etu- ja takajalan suhteen. Mieli tai tahto on suuntautunut suoraan eteenpäin. Asennossa ollaan siis henkisesti valmis vapauttamaan voimaa suoraan mahdollista hyökkäävää vastustajaa kohti.  Edelleen hän kuvaa asennon muistuttavan länsimaisen nyrkkeilyn valmiusasentoa. Mieli on kuitenkin tyhjä ja valmis väkivaltaiseen toimintaan. Tätä mielen asennetta hän kuvaa kahdella vanhalla tarinalla. Toisessa tarinassa Wu Han ilmeisesti murhasi vaimonsa ja toisessa tarinassa Jing Ken yritti murhata kuningas Zhengin.  Vaikka mieli on valmis vaikka mihin, ulkoisesti kasvot ovat rauhalliset ja hymyilevät, niin kuin niihin puhaltaisi kevättuuli.

Edelleen WXZ muistuttaa, että kamppailun aikana rakenne ei saa sortua, mutta myös mieli ei saa sortua. Kamppailussa ensisijaista on säilyä hengissä. Kaikki muu palvelee sitä. Jokainen liike tähtää siihen, jokaisen voiman vapautuksen on perustuttava tähän periaatteeseen. Yhteenvetona tyylin voimantuotosta WXZ siis korostaa, miten jijizhuang antaa tyyliin vahvan rakenteen, mikä tulee säilyttää liikkeessä. Rakennetta hän kuvaa esijännittyneiden kolmioiden avulla. Sen lisäksi hän korostaa henkeä, jonka pitää olla valmis taistelemaan loppuun asti.

Kun WXZ on kuvannut kehon asennon ja asenteen, hän toteaa että keho pitää sitten saattaa jatkuvaan liikkeeseen, jolloin voidaan hyödyntää massan liikkeestä syntyviä voimia. On päästävä jatkuvan liikkeen tilaan, jossa on mahdollista taistella tehokkaasti. Toiminnassa lihasten tulee toimia kuin kehon sisällä olisi myrsky. Tätä jatkuvaa liikettä kuvatessaan hän toteaa, että koko keho on kuin iso ilmapallo, jota tuuli vie ja kädet toimivat kuin juoksisit kummallakin kädellä.

Tässä WXZ kuvaa yhden tärkeän yiquanin kamppailuun liittyvän periaatteen, missä keho on jatkuvassa liikkeessä. Jos tätä yiquanin jatkuvaa kamppailua eteenpäin vievää liikettä vertaa vaikkapa nyrkkeilyn vastaavaan, niin se on erilaista. Yiquanissa liike on vaikkapa käsien erilaisia pieniä tai isompiakin vartalon edessä tehtäviä ympyröitä, joita koko keho ja jalkojen liike kannattelee. Jos tämä asia ei ole tuttu, tässä Li Quanyoun esimerkki, missä hän tekee ”lohikäärmeen tanssia”[ https://www.youtube.com/watch?v=-p3p62Tcvzo]. Huomatkaa, miten kädet pyörivät vuoroittaisia vertikaaliympyröitä.

Erilaiset puolustavat ja hyökkäävät tekniikat ikään kuin sinkoutuvat näistä hämäävistä liikkeistä. Tällä liikkumistavalla on ainakin kolme merkitystä.  Se on toimiva hämäys, mihin liikkeen lähtöhetki on helppo piilottaa ja toisaalta se antaa WXZ:n kuvaaman edun, missä massa on jo liikkeessä, kun se suunnataan vastustajaa kohti. Lähtö ei tapahdu silloin ikään kuin paikaltaan ponnistaen, mikä olisi hitaampaa ja se olisi helpommin myös vastustajan havaittavissa. Kolmanneksi jatkuva liike suojaa paremmin kehon eri osia kuin paikallaan pysyvä asento.[i]

Miksi sitten tämän tyylin nimi on juuri käärmetyyli. Kaksi perustetta tulee mieleeni. Luulen, että se ei johdu vain tuosta käärmeen luonteenomaisesta nopeudesta vaan ensinnäkin siitä, että tässä tyylissä kamppailua ylläpitävä liike on käärmeen liikettä samalla tavalla kuin edellä olevassa Li Quanyoun tanssissa. Lohikäärmeen ja käärmeen ero on tässä liikkumisen tavassa pieni tai olematon, kun kummatkin ovat käärmeitä.  Jos katsoo tarkemmin WXZ:n käärmeen tyylin tekniikkaesimerkkejä, niin ne näyttävät kaikki nousevan luonnollisesti juuri tällaisesta liikkeestä, kädet tosin pyörivät toisinpäin kuten tuishoussa käytetyssä käärmeessä. Toisaalta jos katsomme jiji zhuang -asentoa, mihin tyylin sanotaan perustuvan, käärmeen liike on sille luonteva ”laajennus”, sana mitä WXZ käyttää. Tarkoitan tällä sitä, että jos seisot jiji zhuang -asennossa, ja annat siitä vain toisen käden pudota ja toisen kohota, pysty-ympyrät lähtevät siitä pyörimään.  Voit tehdä tämän myös hyvin sisäisenä, jolloin liike ei tule ulos kuin vähän, mutta sisällä voima jo pyörii kuin käärmeellä (tämä kuvaa jo ”tanssia”, mistä kohta).

WXZ:n kuvaama tyyli muodostaisi siis jatkumon: 1. seisonta-asento: 2. sen laajeneminen shiliksi ja 3. shilin laajeneminen sovellukseksi.  Jos muistelet, miten kuvasin edellä yiquanin metodia yleisemmin ja myös eläimiä, niin kaava on sama. Periaatteessa shili-harjoitukset ovat seisonta-asentojen yhdistelmiä, näyttävät niiden dynamiikan; eläimet antavat shili-harjoituksille tyyppiliikkeiden muodon; tyyppiliikkeet avautuvat itsepuolustussovelluksiksi.

Yiquanissa puhutaan ”tanssista”, kun kuvataan sen periaatteiden ja menetelmien vapaata toteuttamista yksin tehtävässä tanssin omaisessa liikkeessä. Erotetaan toisistaan terveystanssi ja kamppailutanssi. Ero terveystanssin ja kamppailutanssin välillä on juuri edellä kuvattu periaate. Terveystanssissa tanssitaan yksin ja annetaan yiquanin periaatteiden nousta liikkeestä luovasti esiin. Kamppailutanssissa on mukana mielessä kamppailun skenaarioita, joihin tanssi mukautuu. Duan shoussa kamppailua ylläpitävä liike, mitä edellä kuvasin, on siis tanssia, mille tyylin eläin antaa tyyppiliikkeen ja ideoita. Tästä esimerkkinä edellä Li Quanyoun liike. Tässä mielessä duan shou ja yiquanin kamppailutanssi liittyvät kiinteästi yhteen. Yiquanissa kamppailutilanne ja siihen liittyvä tyyli on ”tanssityyli”. Niitä WXZ haluaa duan shouta käsittelevässä kirjassaan erottaa viisi, joista ensimmäinen on käärmeen tyyli.  Tässä vielä esimerkki Zhang Changwangin kamppailutanssista: https://youtu.be/Sz_jjVRjdrc.

Ajattelen, että jos nopeassa itsepuolustustilanteessa oikeasti pystyn toteuttamaan jotain tyylin ideaa, sen on oltava läsnä minussa jo jollain tapaa. Se ei voi olla läsnä mielessä suunnitelmana, miten vastata vastustajan hyökkäykseen. Tätä WXZ korostaa monessa kohtaa. On kamppailtava tyhjällä mielellä. Missä se voi olla läsnä? Se voi olla läsnä kehollisella tasolla, missä ei ole suunnitelmia tai merkityksiä. Se voi olla kehon hyvin harjoitellussa ja automaattisessa ”tanssissa”, mistä tyyli nousee sitten luonnollisella tavalla. Tanssi silloin ”laajenee” menetelmiksi, mitkä tilanne antaa ja vaatii.

2. Harjoittelun progressio

Yiquanin perusharjoittelussa on monta tasoa, joissa edetään progressiivisesti. Niin kannattaa tehdä myös yiquanin itsepuolustusmenetelmien harjoittelussa. Seuraavassa ehdotus harjoituksen jakamisesta ainakin seuraaville neljälle tasolle, joissa kannattaa viipyä niin kauan, että taso on hyvin sisäistetty. Perusperiaate liikkeiden harjoittelussa tietysti on, että mitä enemmän toistoja, sitä lähemmäksi pääsemme refleksinomaista, automaattista tilanteesta nousevaa liikettä.  Tässä pitää myös todeta, että näihin harjoituksiin ei kannata edetä, jos perusharjoittelu ei ole sillä tasolla, että ylipäätään pystyy tekemään kamppailuskenaarioiden vaatimat liikkeet sujuvasti niin, että niihin pystyy keskittämään koko kehon voiman.

Vaihe 1. Kuvittele annettu itsepuolustusskenaario ja tee menetelmä hitaina shili-harjoituksina.  Pelkää kamppailuskenaariota kannattaa tietysti harjoitella jo zhan zhuangin yhteydessä. Käytän tässä WXZ:n käyttämää ”menetelmä” sanaa, joka on vähän laajempi kuin tekniikka ja kuvaa paremmin sitä, mistä on kyse.

Vaihe 2. Tee menetelmän voimaa vapauttavat kohdat pistehanskoihin, jotta tunnet, onko voimasi todellista. Voit harjoitella liikkeitä myös säkkiin tai vastaavaan, mutta parin pitämät pistarit on helppo asettaa oikeisiin kohtiin ja kallistuskulmiin.

Vaihe 3. Harjoittele tilanne hitaasti parin kanssa paikallaan, sitten vapaasti liikkuen. Lähde liikkeelle hitaasti etsien oikeat etäisyydet ja ajoitukset ja lisää sitten hiljalleen nopeutta. Iskut kontrolloidaan ja niitä ei viedä perille asti.

Vaihe 4. Ota mukaan vapaa käärmeen liike (tanssi)  ja harjoittele skenaario parin kanssa isommalla, mutta sopivalla paineella. Harjoitus siis viedään lähemmäksi todellisuutta säädellen kuitenkin sitä, millaisella voimalla ja nopeudella pari hyökkää. On aina muistettava turvallisuus ja kontrolloida iskut. Jos niin halutaan ja suojuksia on käytössä, harjoitus voidaan viedä niiden avulla vielä realistisempaan suuntaan.

Seuraavassa WXZ:n kuvaamat käärmeen tyyliä edustavat menetelmät. Pitää muistaa WXZ:n kirjan alussa tekemä huomautus, että kirjassa kuvatut menetelmät ovat vain esimerkkejä, joista lukijan pitää päätellä loput. Kirjan viidestä tyylistä käärmeen tyyli lienee ollut WXZ:n suosikki, koska tästä tyylistä hän antaa kahdeksan esimerkkiä, muista kahdesta viiteen.


[i] Kiitos tästä ajatuksesta taas yiquan-kollegalleni Timo Tarvaiselle.

3. Duan shoun viisi perustyyliä WXZ:n mukaan

Kirjansa ensimmäisissä viidessä luvussa WXZ kuvaa yiquanin ja kamppailun kuusi tärkeää periaatetta, jotka kävin läpi jo edellä blogeissa 14-17. Periaatteet ovat samat, mitkä Zhang Changwang kuvaa uudessa kirjassaan ”Yiquan – Internal art of power, speed and change” sivuilla 184-191.

Kirjan luku 6 sisältää duan shoun viiden tyylin kuvauksen ja niille esimerkkitekniikat.  WXZ:n kuvaamat tyylien ja tekniikoiden nimet ovat kiinalaiseen tapaan symbolisia ja runollisia ja sisältävät viittauksia, joita kaikkia ei voi niin vain ymmärtää oli lukija kiinalainen tai ei. Seuraavassa luettelo WXZ:n kuvaamista tyyleistä ja sitten vähän selitystä. Tyylit ovat:

1. Iskevä käärme yllättää

2. Suitsukevalas pyörremyrskyssä

3. Pyhä kilpikonna nousee vedestä

4. Feng-täti lennättää kotkaa

5. Tengjiao pyörii aalloissa

Kiinalaiset kuvamerkit kääntyvät monella tapaa, jolloin joutuu aina tekemään tulkintaa. Esimerkiksi ensimmäisen tyylin nimessä ovat merkit henki, käärme, pelästyä, muutos. Yksi mahdollinen käännös voisi olla vaikkapa ”henkikäärme pelästyy ja iskee”. Kiinassa monista eläimistä on myös erilaisia myyttisiä ja siis henkisiä muotoja. Omia tulkintojani olen hakenut kirjaimellisen käännöksen ja toisaalta yiquanin kokemukseni yhdistäen, jos on tuntunut, että sille on käyttöä.  Esimerkiksi tässä tapauksessa ajattelen, että WXZ haluaa kuvata tässä käärmeen henkeä, sitä miten käärme toimii. Kun astun käärmeen päälle, se pelästyy ja sen ”henki” ilmenee salamannopeassa liikkeessä. Pelästyminen tai yllättyminen voi tietysti tarkoittaa myös henkilöä, joka astuu käärmeen päälle. Käärmeen isku varmasti yllättää.  Kaikki nämä ajatukset ovat relevantteja kamppailutyylin kannalta. Käärmeeseen liittyvistä tekniikoista tiedämme, että ne ovat salamannopeita iskuja sormilla suoraan vastustajan silmiin. Tällaisten pohdintojen tuloksena voisi syntyä esimerkiksi käännös ”yllätetty käärme iskee” tai toisinpäin ”iskevä käärme yllättää”. Ja tietysti myös tuo alun ”henkikäärme pelästyy ja iskee”. Olen päätynyt nimeen ”iskevä käärme yllättää”. Mutta kun WXZ:n tyylien nimien ymmärtäminen on tällä tavalla monimutkaista ja niiden kaikkien vivahteiden ymmärtäminen mahdotonta, päädyin lopulta lyhentämään nimet selkeimmiksi.  Kutsun tätä WXZ:n ensimmäistä tyyliä pelkästään nimellä ”käärmeen tyyli”. Tässä on samalla viittaus jo käsittelemiini eläimiin, jotka olivat luultavasti myös WXZ:n mielessä, kun hän näitä nimiä tyyleille antoi.

Toinen tyyli, ”suitsukevalas pyörremyrskyssä”, on vielä vaikeampi.  Merkit ovat suitsuke, valas, uida ja pyöriä. Pyörremyrsky on selvä, mutta mikä ihme on tuo suitsukevalas. Tutkiessani asiaa lopulta löysin valaan muotoisia suitsukeastioita, joihin siis suitsuke kiinnitetään. Kun laitat tällaisen uimaan aallokkoon, niin kyllähän se pyörii aaltojen mukana. Kun katsoo WXZ:n antamat pari esimerkkiä tästä tyylistä, sille on luonteenomaista eteen ja taakse kulkeva pysty-ympyrä, siis tiikerin tyyppiliike. Siksi puhun tästä tyylistä tiikerin tyylinä, koska se on sama, minkä olen jo kuvannut. WXZ:n antamat esimerkit ovat itse asiassa tiikerin pysty-ympyrän perussovellukset.

Kolmas tyyli, ”pyhä kilpikonna nousee vedestä” on myös jo meille tuttu tyyli eläinten yhteydessä. Kilpikonnan liike on yksi lohikäärmeen tyyppiliikkeistä. Siksi kutsun tätä tyyliä lohikäärmeen tyyliksi.

Neljäs tyyli ”Feng-täti lennättää kotkaa”, on myös tuttu.  Kuka on Feng-täti, jäi minulle epäselväksi, mutta kotka on selvä. WXZ:n tekniikkaesimerkit kuvaavat kotkan siipien tyyppiliikettä. Kutsun tätä tyyliä siis kotkan tyyliksi.

Viides ja viimeinen ”tengjiao pyörii  aalloissa” on myös hankala ymmärtää , koska tengjiao viittaa ilmeisesti jonkinlaiseen lohikäärmeen muotoiseen jokien jumaluuteen, joka sitten nimessä pyörii aalloissa. WXZ antaa tästä tyylistä kaksi esimerkkiä, missä käytetään hyväksi vartalon pyörimisliikkeestä syntyvää keskipakoisuusvoimaa. Siksi tengjiao pyörii. Liike on vähän kuin tornado, pyörremyrsky.  Kutsun tätä tyyliä pyörremyrskyn tyyliksi.  Näin tyylien nimet ovat helpommin ymmärrettävissä ja jo pelkkä nimi näyttää, mistä tyylissä on kyse.  Tyylit ovat siis:

1. Käärmeen tyyli

2. Tiikerin tyyli

3. Lohikäärmeen tyyli

4. Kotkan tyyli

5. Pyörremyrskyn tyyli

Jos tunnemme yiquanin eläinten ominaisuudet ja tyyppiliikkeet, tyylit alkavat näyttää tutuilta.

4. WXZ:n viisi tyyliä perustuvat viiteen asentoon

Ensimmäinen mielenkiintoinen näkökulma, joka nousee esiin WXZ:n duan shoun tyylien kuvauksesta on, että ne perustuvat viiteen seisonta-asentoon.  Jokainen tyyli laajenee asennon sovelluksiksi. Tähän liittyy monta asiaa, ensinnäkin, että asento on pysäytyskuva liikkeestä. Tämä periaate, mitä olen toistanut jo monta kertaa, saa näissä tyyleissä ja niiden asennoissa konkreettisen sisällön. Taulukossa 1. yhteenveto WXZ:n viiteen tyyliin liittyvistä asennoista.

Taulukko 1. WXZ:n tyylit ja seisonnat, mihin ne perustuvat.

Ajatus, että kamppailutyyli on asennon eräänlainen laajennus kamppailutekniikan suuntaan on monella tavalla mielenkiintoinen. Se herättää monia kysymyksiä, mihin WXZ ei tarjoa selkeitä vastauksia, joten on pakko jonkin verran spekuloida.  Kun katsoo taulukon 1 asentojen riviä, voi huomata, että se lähtee kamppailuasennosta ja päätyy terveysseisontaan.  Toinen asento on ensimmäisen muunnelma tai päinvastoin. Kaksi seuraavaa ovat hyvin paljon toisiaan muistuttavia laajoja asentoja.  Kaksi ensimmäistä korostavat rakennetta, kaksi seuraavaa dynaamista liikettä, viimeinen on rauhallinen asento, mikä ei edes näyttäisi liittyvän kamppailuun.

Rivistä voi lukea myös seuraavan tarinan. Ensimmäinen asento on tietoisesti kamppailuun valmistava asento, missä otetaan tilanteen vaatima optimaalinen asento ja rakenne ja ollaan valmiina ottamaan vastaan mikä tahansa aggressio. Kamppailutilanne on siis jo päällä ja vastustaja on jo selkeästi ilmaissut hyökkäysaikomuksensa nostamalla omat kätensä jonkinlaiseen nyrkkeilyasentoon tai hänen liikkeensä on jo alkanut. Toinen asento näyttää saman tilanteen tasaseisonnassa, missä kädet on nostettu ylös, mistä niillä on helppo toteuttaa mitä vain tilanteen vaatimaa tekniikkaa. Asento ei siis tarkoita, että se olisi kamppailuasento, missä seistään ja odotetaan vastustajan liikettä vaan se on taas pysäytyskuva liikkeestä. Oikeassa itsepuolustustilanteessa kädet on ehkä nostettu ylös rinnan eteen kämmenet eteenpäin ikään kuin ”stop”-merkiksi samalla, kun verbaalisesti pyritään vaikuttamaan siihen, että tilanne ratkeaisi rauhallisella tavalla. Asento antaa rakenteen ja potentiaalin liikkua.

Kolmas asento on mielenkiintoinen, koska se ei ole asento ollenkaan vaan se on oikeasti pysäytyskuva ”pyhä kilpikonna nousee vedestä” liikkeestä. Käsittelemällä tätä liikettä ikään kuin asentona muiden asentojen joukossa, WXZ ymmärtääkseni haluaa nimenomaan näyttää tuon teesin: asennot eivät ole mitään itsenäisiä kokonaisuuksia vaan ne ovat osa jotakin liikekokonaisuutta, siis pysäytyskuvia liikkeestä.  Lohikäärmeen tyyli rakennetaan tämän liikkeen varaan. Samalla tavalla itse asiassa muutkin tyylit rakennetaan asennoista lähtevien liikkeiden varaan, joita olen kutsunut eläinten yhteydessä niiden tyyppiliikkeiksi. Palaan tähän myöhemmin tarkemmin.

Neljäs asento on hyvin dynaaminen asento, joka on pysäytyskuva kotkan siipien laajasta liikkeestä, millä on lukemattomia sovelluksia. Kolmas ja neljäs asento viittaavat suoraan dynaamiseen kamppailutilanteeseen, missä eläimen tyyppiliikkeitä sovelletaan tilanteiden mukaan.

Viimeinen asento on terveysseisonta. Mihin varsinaiseen terveysseisontaan siinä viitataan, jää tekstissä avoimeksi. Valitsin kuvaan vanha asennon, missä keskitytään kehon keskustaan.  Yksi mahdollisuus voisi olla asento, missä kannatellaan palloa vatsan edessä ja toinen myös, että vain seistään kädet alhaalla perusasennossa, joka on myös yleinen terveysasento (wu-chi-asento). Kamppailun kannalta se voisi tarkoittaa valmiutta toimintaan, missä vain asennossa, missä hyökkäys ei ole edes odotettavissa. Tyyli, mihin WXZ tällä asennolla viittaa, perustuu nopeaan kiertoliikkeeseen keskilinjan ympäri, missä väistetään vastustajan liike ja tehdään tämän kiertävän liikkeen voimistava vastahyökkäys. Idea on sama kuin Morihei Ueshiban aikidossa, missä koko tyyli perustuu vartalon pyörremyrskymäiseen kiertoliikkeeseen (taisabaki). Seuraavassa tarkempi kuvaus WXZ:n viidestä tyylistä ja niiden tekniikkaesimerkeistä.

2. Duan shoun käsitteestä ja yleisistä periaatteista

Yao Zongxun toteaa kirjansa ”Yiquan, kiinalainen moderni kamppailutaito” kamppailua käsittelevässä luvussa, että otteluharjoitusta kutsutaan Kiinassa monella nimellä kuten san shou, duan shou ja sanda. Periaatteessa näillä tarkoitetaan samaa asiaa eli sitä, miten kamppailua harjoitellaan parin kanssa. Tavat kuitenkin vaihtelevat siinä suhteessa, millaisia sääntöjä noudatetaan. Yiquanin Yao näkee kamppailutaidoksi ilman sääntöjä. Hän vertaa yiquania muiden kulttuureiden kamppailutaitoihin ja toteaa, miten eri kulttuureissa ihmiset ovat taistelleet eloonjäämisestään ja kehittäneet siihen erilaisia tapoja ja tekniikoita. Nykyään niitä kutsutaan sellaisilla nimillä kuten karate, muay thai, hapkido, Kiinassa sana on wushu. Yaon mielestä niillä voi olla eri nimiä, mutta niiden olemus on sama. Kiinalaiset ajattelevat, että näissä taidoissa ei ole kyse vain itsepuolustuksesta tai selviämisestä vaan niihin liittyy myös laajempi terveyden ja jopa elämäntaidon näkökulma. WXZ piti yiquania elämäntaidon opiskeluna. Hän piti tärkeänä sen kamppailupuolta, mutta myös terveyspuolta ja moraalisia näkökohtia. Hänen mielestään oli tärkeää pyrkiä myös ymmärtämään ja kehittämään itsessään perinteisiä kiinalaisia hyveitä kuten oikeudenmukaisuus, lojaalisuus ja viisaus.

Yao luettelee kuusi keskeistä periaatetta, mitkä ovat tärkeitä yiquanissa ja sen kautta myös yiquan-kamppailussa. Ne ovat: 1. Henkinen voima; 2. koko kehon käyttö; 3. puolustuksen ja hyökkäyksen ykseys; 4. keskustan hallinta; 5. nyrkkeilyn sisäisyys ja 6. kaikkensa antaminen. Käsittelen nämä seuraavassa lyhyesti yksitellen.

1. Henkinen voima

Kamppailussa voi pärjätä vain, jos on rohkea ja peloton. On uskottava, että on voittamaton, mistä syntyy päättäväisyys viedä kamppailu loppuun ja voittoon.  Ensimmäinen ja tärkein tekijä on siis psykologinen. On kehitettävä henkistä voimaansa eri tavoin ja yiquan antaa siihen välineitä heti zhan zhuang -harjoittelun alusta asti. WXZ:n perusmenetelmä, jota hän Yaon mukaan kehitteli jo 1920-luvulla on ”itsensä suurentamisen” menetelmä. Käytännössä se tarkoittaa, että seisoessa voidaan kuvitella, että ollaan jättiläisiä, joiden rinnalla vuoretkin näyttävät vain hiekkakasoilta.  Yao kertoo, että amerikkalaiset urheilupsykologit testasivat tätä menetelmää 1970-luvulla uimariensa kanssa ja totesivat, että se toimii. Kyse on psykologisesta perusharjoituksesta.  Kun kuvittelemme onnistumisen uudelleen ja uudelleen, se lisää onnistumisen mahdollisuuksia. Sama toimii voiman suhteen. Kun kuvittelemme olevamme todella voimakkaita, se lisää oikeasti myös voimaamme. Mielikuvan voima on suuri ja yiquanissa luotamme siihen.

WXZ opetti myös harjoittelemaan kamppailuasentoa niin, että kuvitellaan ympärille pelottomia, jättiläisen kokoisia sotilaita keihäineen ja kirveineen hyökkäämässä kimppuumme. Voidaan myös kuvitella, että ollaan nälkäisten villieläinten ja myrkkykäärmeitten ympäröimänä ja valmiina koska tahansa ottamaan vastaan niiden raivoisa hyökkäys. Kaikki tällaiset mielikuvat nostavat vireystilamme ja henkemme korkealle ja siirrymme yhdenlaiseen taistelumoodiin.

Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Amy Cuddy on kehittänyt vastaavaa menetelmää, joka liittyy nk. ”voima-asentoihin”. Jos avaat kehon isoksi, otat nk. voima-asennon ja kuvittelet olevasi voimakas, niin tulet voimakkaaksi. Pelkkä voima-asentokin riittää. Cuddy kuvaa periaatetta myös lauseella: ”Fake it and you’ll make it”.[i]

2. Koko kehon käyttö

Tämä on jo tuttua teemaa. Yao kuvaa, miten kamppailutaidoissa harjoitellaan 18, 36 ja 71 muodon sarjoja, mutta yiquanissa on vain yksi muoto: yksi yhtenäinen ja voimakas keho. Se saavutetaan seisomisharjoittelulla, ja siitä seuraa koko kehosta lähtevä yhtenäinen voima ja koordinoitu liike. Koko keho toimii yhtenä orgaanisena kokonaisuutena. Yiquanissa viljellään tätä koko kehon elastista, ”pyöreää” tai ”kuusisuuntaista” voimaa, jota kutsutaan nimellä hunyuan li.  Se antaa sekä puolustuksen että hyökkäyksen rakenteellisen voiman. Yiquan on siis nyrkkeilyä, missä ei aloiteta nyrkistä, mikä olisi aloittamista osittaisesta voimasta.  Kamppailussa tämä koko kehon voima keskitetään kontaktipisteeseen. Kontaktipisteen idea ja kontaktin ottoa kehitetään tui shoussa, mistä se laajennetaan vapaaseen otteluun.

3. Puolustus ja hyökkäys ovat yhtä

Vaikka meillä on käytössä kaksi termiä, puolustus ja hyökkäys, Yaon mielestä niitä ei pitäisi erottaa toisistaan. Toisen korostaminen toisen kustannuksella on yksipuolista. Kyse on saman ristiriidan eri puolista ja perimmältään ne ovat yhtä.  Yiquanissa on tärkeää heti alussa opetella tämän eron luonne. Heti ensimmäisessä seisonta-asennossa annetaan pyöreä perusrakenne, joka on sekä puolustuksen että hyökkäyksen peruselementti.  Sillä voidaan hyökätä suoraan, siitä voidaan lyödä niin että se ei katoa, sillä voidaan ottaa vastaan hyökkäys eikä se katoa. Heti yiquanin perusrakenteessa puolustus ja hyökkäys ovat yhtä.

4. Pidä keskusta ja käytä keskustaa

Tämä on periaate, johon tutustutaan tui shoussa. On suojattava oma keskusta ja keskilinja ja hyökättävä kohti vastustajan keskustaa ja keskilinjaa. Jos haluaa hallita vastustajaa, on hallittava hänen painopistettään. Jos haluaa, että vastustaja ei saa hallittua itseä, niin oma painopiste pitää pitää piilossa. Kiertämällä vartaloni keskilinjan ympäri voin antaa vastustajalle viiston pinnan, jolloin hänen on vaikeampaa tavoittaa keskustani.  Periaate pitää sisällään myös ajatuksen, missä sijaitsevat vastustajan tärkeimmät hyökkäyskohteet: keskilinjalla jalkovälistä päälakeen asti.

5. Nyrkkeily ei ole ulkoisia muotoja

Yiquanissa korostetaan henkeä, aikomusta (yi) ja luonnollista voimaa. Yiquanin olemus on siis jotain sisäistä eikä ulkoisia muotoja. Yiquanin merkitystä on etsittävä sisältä, ei ulkoa. Harjoitus vaatii paljon kärsivällistä työtä ja se on mahdollista vain, jos tuomme harjoituksen osaksi arkea. On istuttava, seistävä, käveltävä ja maattava yiquania.  Taidosta tulee lopulta luonnollista ja automaattista vain jatkuvan toistamisen avulla. Yaokin puhuu ehdollisten refleksien vahvistamisesta. Edelleen hän korostaa, että yiquanin opiskelu ei kuitenkaan ole mekaanista toistamista, vaan se vaatii myös ajattelua ja opiskelua vaiheittain, jolloin taidossa edetään tasolta toiselle.

6. Laita kaikki peliin

Jos haluat selvitä kamppailutilanteesta, siihen ei voi suhtautua kevyesti. Se ei ole leikkiä tai kamppailu-urheilua. Yao toteaa, että yiquanin iskulla murretaan kerralla vastustajan kamppailuvoima. Ei ole väliä mihin isku osuu, jos siinä on kaikki pelissä, koko kehon yhtenäinen voima, se murtaa hänet. Tämä on yiquanin voiman merkitys. Tämä on erotettava kilpailuotteluista, missä käytetään hanskoja ja suojia. Niissä pelin henki on toinen. Yiquanin duan shoussa, siis itsepuolustuksessa, ajatus on tämä. Se vaatii tietysti varovaisuutta, kun tekniikkaa harjoitellaan parin kanssa.

Ja vielä

Jos etsii Yaon kirjasta kuvauksia yiquanin kamppailusovelluksista, niitä ei sieltä löydy. Kuvatessaan san shouta hän käy läpi kamppailuasennon; perustavan askeltyöskentelyn, missä hän kuvaa askeleet eteen ja taakse ja väistön sivulle; hän kuvaa kolme perusnyrkkiä: suoran, alakoukun ja iskun ylhäältä alas; potkuista hän kuvaa potkun eteen sääreen ja alas polkevan potkun jalkapöydällä tai jalan sivulla polveen. Näiden lisäksi löytyy oma silmien harjoittelulle omistettu kappaleensa, missä kuvataan, miten silmiä harjoitetaan katsomalla eri suuntiin ja pyörittämällä niitä ja seuraamalla hyönteisten tai lintujen lentoa.  Lopuksi hän kuvaa lyhyesti hiekkasäkin käyttöä, josta hän varoittaa, että se on kuollut vastustaja eikä koskaan korvaa perusharjoittelua eikä parin kanssa harjoittelua, vaikka sen avulla voikin harjoittaa iskuvoimaansa.

Varsinaiset duan shoun esimerkkityylit ja tekniikat löytyvät WXZ:n vuoden 1959 kirjasta, jota alan tarkastella seuraavaksi. Tosin pitää todeta, että jo eläinten yhteydessä käsittelemäni esimerkkisovellukset ovat samaa tavaraa, joten mitään varsinaisesti radikaalisti uutta WXZ:n kirja ei enää tämän sarjan lukijalle tarjoa. Hän nostaa esiin kirjassaan viisi tyyliä ja kuvaa niihin liittyen 21 tekniikkaa, joista seuraavaksi.

Yao Zongxun

 [i] Tässä linkki Amy Cuddyn TED-puheeseen aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=RVmMeMcGc0Y

VII Yiquanin duan shou

1. Aluksi

Lähestyn seuraavaksi yiquanin duan shouta pääasiassa Wang Xiangzhain vuonna 1959 kirjoittaman kirjan ”Yhteenveto yiquanin duan shousta” kautta, mutta käytän myös muita lähteitä, erityisesti Yao Zongxunin kirjaa. Niistä saamme hyvän kuvan, mitä Wang Xiangzhai tarkoittaa duan shoulla, mitkä ovat sen perusideat ja miten sitä harjoitellaan. Olen jo aikaisemmin todennut, että nykyään duan shou ja san shou näyttävät ainakin jossain määrin sekoittuvan keskenään, jolloin WXZ:n alkuperäinen ajatus san shousta voi hämärtyä. Tämä on myös yksi syy, miksi itse päätin kirjoittaa tästä teemasta. Pidän tärkeänä vanhan yiquanin säilymistä enkä ajattele, että muutos on aina muutosta parempaan. Luulen, että ainakin jotakin samankaltaista on pyörinyt Wang Xiangzhain mielessä vuonna 1959, kun hän on kirjoittanut tätä kirjaa. Tuohon aikaan ei voinut vapaasti harjoitella yiquaninkaan kamppailupuolta. WXZ joutui painottamaan yiquanin terveysnäkökulmaa, että ylipäätään saattoi harjoittaa ja opettaa taitoaan. Hän näki, mitä tapahtui hänen ympärillään muille kamppailutaidoille. Taijista kehitettiin terveysliikuntamuoto, ja sen kamppailupuoli miltei kuihtui pois. WXZ ilmeisesti pelkäsi, että näin käy myös yiquanille. Näen kirjan hänen jo vanhana miehenä kirjoittamanaan testamenttina tuleville yiquanin harrastajille, missä hän korostaa yiquania kamppailutaitona. Käsikirjoitus jäi hänen tyttärelleen Wang Yufangille, joka vasta vuonna 2002 antoi sen julkaistavaksi WXZ:n koottuihin teoksiin.  Kirja on sitten synnyttänyt ilmeisesti kohua kiinalaisissa yiquan-piireissä, koska netistä löytyy myös keskustelua siitä, että käsikirjoitus ei olisi aito. Samaa keskustelua on tosin käyty muistakin hänen käsikirjoituksistaan ja kirjoistaan. Ilmeisesti kirja on ollut jonkinlainen shokki joissakin yiquan-piireissä, missä on painotettu periaatetta, että yiquanissa ei olisi mitään tekniikoita.  Mitä tekstin aitouteen tulee, ainakin itselleni sen aitouden takuuksi riittää, että hänen tyttärensä ja myös ikänsä isänsä perinnettä jatkanut Wang Yufang pitää sitä aitona, ja miksi ei pitäisi.

Pitkäaikaiselle yiquanin harrastajalle kirjassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä ja uutta. Sama pätee tilanteessa, missä itselläsi on vuosikymmenten kokemus jostakin muusta kamppailutaidosta. Kamppailutaidot ovat ytimeltään samaa, vain niiden muodot vaihtelevat, mutta myös pysyvät samoina. Ihmisen rakenne määrittelee, mitä hän voi käsillään ja jaloillaan tehdä. Erilaiset kamppailutilanteet nostavat sieltä esiin erilaista materiaalia, mikä tulee sitten luokitelluksi erilaisiin teknisiin, taktisiin ja strategisiin luokkiin. Toiset taidot erikoistuvat toisiin luokkiin ja niiden tekniikoihin, toiset toisiin. Wang Xiangzhai tutki tätä kuviota hyvin monipuolisesti eri taitojen näkökulmista ja päätti yiquanissa nostaa esiin sen kaikille kamppailutaidoille yhteisen tason, mikä tulee ennen tätä luokitusta: mitkä ovat kehomme kamppailuominaisuudet: voima, nopeus, liikkuvuus ja miten niitä harjoitellaan. Ne ovat kuitenkin kaiken tekniikan taustalla ja lopulta määräävät niiden tehokkuuden. Näin hän kehitti yiquanin perusmenetelmän, jonka avulla harjoitellaan kamppailun kannalta olennaisia ominaisuuksia. Tähän liittyi erityisesti myös hengen tai asenteen harjoittaminen, mitä myös jotkut kiinalaiset taidot olivat jo aiemminkin korostaneet.  WXZ nosti kamppailuhengen taitonsa keskiöön. Ilman oikeaa henkistä asennetta, oli tekniikka tai voima mitä vain, ei voinut pärjätä todellisessa kamppailussa. Näin yiquan tuli sisältämään harjoituksen tasot, jotka asettuivat tekniikoiden ”yläpuolelle”. Tämä ei tarkoita, että tekniikka ei olisi yiquanissa tärkeää, vaan se tarkoittaa, että on harjoituksen taso, joka määrittelee myös sen, miten tekniikka toimii.

Kirjan johdannossa on viisi ajatusta, joita WXZ pitää keskeisinä yiquanille kamppailutaitona. (1) Ensinnäkin hän toteaa, että yiquan on voiman käytön menetelmä, missä opetellaan koko kehon pyöreää voimaa (hunyuan li). Hän puhuu myös kolmiovoimasta, millä viitataan kehon rakenteelliseen voimaan, joka varastoituu kehon kolmioihin. Tämä periaate kulkee läpi koko yiquanin harjoitusprosessin. Yiquan on koko kehon voiman harjoittamista seisomalla ja sen liikkeelle saattamista muiden harjoitustasojen avulla. Voima, nopeus, räjähtävyys ja tietysti myös henkinen asenne ovat kamppailutilanteessa ratkaisevia tekijöitä.

Tämä periaate pitää sisällään toisen WXZ:n ajatuksen, minkä hän nostaa esiin, että (2) yiquanissa emme keskity yksittäisten tekniikoiden harjoittamiseen. Tämän hän kuvaa yiquanin ja muiden kamppailutaitojen eroksi. Hän toteaa, että tämä on oma panokseni yiquaniin, muut koulut ovat erilaisia. Muut keskittyvät tekniikkaan, yiquan voimaan.

Kolmas ajatus, minkä WXZ haluaa heti nostaa esiin, on yiquanin (3) voiman laatu. Sitä hän kuvaa ihmisen vaistomaiseksi voimantuoton tavaksi, jota hän kehottaa harjoittelemaan arjessa päivittäin. Edelleen hän kuvaa tätä voimantuoton tapaa paluuksi siihen, mikä on synnynnäistä. Aivan kuin jokaisella eläimellä on oma vaistonvarainen voimansa, jota ei tarvitse sen kummemmin kasvattaa tietoisesti, ihmiselläkin sellaista on, mutta ihminen on suurelta osin kadottanut sen nykyaikaisessa elämässä. Se voidaan kuitenkin palauttaa ja sitä voidaan vahvistaa harjoittelemalla. Se on kamppailun perusvoima, joka pitää harjoittaa yhtenäiseksi koko kehon voimaksi niin, että se voidaan saattaa tahdonvaraiseksi. Eri ihmiset harjoittavat ja käyttävät tätä voimaa eri tavoin ja se ilmenee myös duan shoussa eri tavoin ja siksi sen muoto voi olla erilaista, mutta sen tulee olla tasaista, katkeamatonta ja yhtenäistä koko kehon voimaa, WXZ toteaa.

Vaistonvaraiseen toimintaan liittyy WXZ:lla ajatus myös siitä, että tekniikka tapahtuu tilanteessa spontaanisti. Jossain yhteydessä hän kuvaa sitä myös ehdollisen refleksin käsitteellä. Tämä psykologian käsite oli siis hänelle tuttu. Liikkeen nopeus ja spontaaniushan eivät tarkoita, että liikettä tai tekniikkaa, mikä näin toteutuu, ei pitäisi tai ei olisi harjoiteltu. Päinvastoin. Kyse on vain tekniikan automatisoitumisesta, mikä joskus tulee yiquanin kohdalla ymmärrettyä väärin, kun korostetaan yiquanin tekniikoiden puutetta. Kannattaa muistaa, että kun kiinalaisessa vanhassa perinteessä on kuvattu tällaisia ilmiöitä, jotka nyt osaamme selittää, niiden kuvaus sai erilaisia runollisia ja filosofisiakin muotoja. Välillä  WXZ viljelee myös tällaista vanhaa termistöä.

Todettuaan, että yiquanissa ei keskitytä tekniikoihin, hän kuitenkin toteaa, että (4) yiquaniin on suodatettu eri koulukuntien vahvuuksia. Kun sitten katsoo kirjassa kuvattuja duan shoun tyylejä ja niihin liittyviä tekniikkaesimerkkejä, ajatus saa konkreettisen muodon. Sieltä löytyy nimenomaan yhdenlainen kokoelma vanhojen kiinalaisten kamppailutaitojen ydintekniikkaa. Niitä on siis koottu eri taidoista pääasiallisena lähteenä kuitenkin xingyiquan ja sen edeltäjät, mutta myös esimerkiksi taiji.  WXZ tunnetaan ristiriitojen miehenä. Koko harjoitusmetodi perustuu erisuuntaisten voimien ristiriitoihin.  Myös kuvaus taidosta, jossa ei ole tekniikkaa ja jota kuitenkin harjoitetaan tekniikan avulla, kuulostaa ristiriidalta. Sitä se ei kuitenkaan ole, koska puhe tekniikasta ei tarkoita, että harjoituksella ei ole mitään muotoa. Jos ylipäätään nosta käteni ylös, se on jo käden ylösnostamisen tekniikka. Olen edellä kuvannut tätä periaatetta ajatuksella, että jokainen ele on tekniikka. Jos ylipäätään haluaa harjoitella kamppailutilannetta, se on tehtävä jossain muodossa eli tekniikoiden avulla. Niitä WXZ antaa tässä kirjassaan. Hän antaa siihen tyylien kautta yleisiä strategisia lähestymistapoja ja tekniikoiden kautta niihin esimerkkejä. Hän kirjoittaa kirjansa alussa, miten ”(…) koko kehon yhtenäinen voima kehitetään seisomisharjoittelussa, tunnistetaan shili-harjoittelussa ja sitä harjoitetaan duan shoussa.  Koko kehon tasapainoinen voima on kaiken perusta, duan shou on sen erityinen sovellus.”  Duan shou on siis yiquanin voimien soveltamista erilaisissa muodoissa eli tekniikoissa samalla tavalla kuin mitä shili ja fali ovat. Sen muodot vain ovat hieman erilaisia, mutta ei välttämättä paljon tai ei lainkaan.

Lopuksi WXZ toteaa, että hän antaa tässä kirjassaan vain esimerkkejä, lukijan on pääteltävä siitä loppu. Tämä on hyvin tyypillinen kiinalainen ajatus siitä, että yhdestä on nähtävä kymmenen, kymmenestä sata jne. Tämä periaate pätee tietysti myös tähän blogisarjaan. Kun edellä annoin eläinten yhteydessä muutaman esimerkin niiden sovelluksista, niin harrastajan on muistettava, että ne ovat vain malliesimerkkejä, jotka avautuvat moniin suuntiin tilanteista riippuen.

10. Hevonen

Hevosellakin on kiinalaisessa mytologiassa yhteys lohikäärmeeseen. Lohikäärmehevonen, jolla oli lohikäärmeen pää ja kynnet, mutta hevosen ruumis, edusti Keltaisen joen henkeä. Hevonen kuvastaa voimaa ja menestystä. Eräs kiinalainen sanonta kuvaa hevosen laukkaa niin nopeaksi, että se on kuin ilmassa lentäisi. Toisessa sanonnassa hevosta käytetään johtajuuden symbolina. Yllä kuva kiinalaisesta paperinleikkaustaiteesta, missä hevonen on kuvattu tyypilliseen asentoonsa nousemassa takajaloilleen ja iskemässä kavioillaan.

a. Henki ja strategia

Hevonen on nopea, villi ja voimakas eläin, jonka kaviot ovat sen ase. Kiinalaisissa kamppailutaidoissa hevonen esiintyy ehkä eniten matalan ratsastusasennon nimessä, jota kutsutaan myös hevosseisonnaksi. Jotkut kirjoittajat ovat sitä mieltä, että koko seisomisharjoitus kiinalaisissa kamppailutaidoissa (zhan zhuang) on saanut alkunsa armeijassa tehdyistä ratsastusasennon harjoituksista. Yiquanissa hevosesta on lähinnä suodatettu esiin sen laukka ja kavioiden liike.

b. Tyyppiliike ja shili

Kuva 1. Sun Lu Tangin hevonen.

Kuva 1. Sun Lu Tangin hevonen.

Kuvassa 1. Sun Lu Tangin hevosasento, missä kädet ovat nyrkissä ja iskevät kuin kaviot. Hevonen iskee kavioillaan joko vuorottain tai yhtä aikaa. Etukavioillaan se näyttäisi käyttävän enemmän vuoroiskuja ja takakaivoillaan yhtäaikaisia. Kumpaakin tapaa näkee matkittavan xingyiquanissa ja kumpaakin kannattaa tutkia. Olen valinnut tähän hevosen tyyppiliikkeeksi käsien vuorottaisen pysty-ympyrän.  Kyse on siis periaatteessa saman kaltainen käsien liike kuin apinalla, mutta nyt kädet laitetaan nyrkkiin ja isketään nyrkkien toisilla nivelillä. Iskut suunnataan kasvoihin, esimerkiksi nenänsankaan. Hevosen kaviot toimivat myös iskuryöppyinä, niin kuin oli jo puhetta apinan kohdalla. Kun harjoittelet tätä liikettä, lähde kahdesta nopeasta iskusta ja vie siitä harjoitus hiljalleen kolmen ja neljän nopean iskun sarjaan.

c. Askel

Hevosen askel on laukka-askel. Tämä tehdään yleensä niin, että laukataan eteenpäin toinen jalka edessä puolta vaihtamatta. Laukka-askeleeseen yhdistetään sitten hevosen nopeat iskusarjat. Huomaa, että tämä askel on aivan perusaskel myös, kun harjoittelet viittä nyrkkiä tai ylipäätään kun liikut eteen ja taakse puolta vaihtamatta.

d. Voimantuotto

Hyvä harjoitus voimantuoton kannalta on tehdä hevosen kavioiden tyyppiliikettä paikallaan niin, että tavoittelee alun punaisen kuvan asentoa eli hevosen nousemista takajaloille ja siinä kavioiden liikettä. Seiso jijizhuang asennossa kädet nyrkissä kuin kaviot. Taivuta vartalo koko matkaltaan taakse ja nosta samalla etujalan polvi korkealle. Vartalon ja selän takataivutus vauhdittavat polvipotkun ylös. Heitä sieltä vartalo eteen ja vauhdita sillä liikkeellä nyrkkien iskupyrähdys ja laske samalla etujalka maahan. Tee useita toistoja ja vaihda jalka. Tässä takajaloilleen nouseva hevonen antaa voimantuoton mallin, miten selkää voi käyttää elastisen pajun tavoin tuottamaan voimaa käsien liikkeeseen.

e. Sovelluksia, duan shou

Huomaa, että käytännössä kaikki apinan kohdalla kuvatut tekniikat sopivat myös tähän kohtaan sillä erolla, että teet iskut nyt ”kavionyrkillä” etkä sormilla. Kavionyrkin voi myös kohdistaa silmään. Apinan tavoin kavioiden liike sopii hyvin suoraan sisäänmenoon, koska liike on itse asiassa nopea iskujen ryöppy, missä ensimmäinen isku lyö vastustajan etukäden syrjään tai alas ja toinen ja kolmas isku osuu hänen kasvoihinsa.

Lyhyesti pääskysestä ja tai-linnusta

Edellä kuvatut kymmenen eläintä on enemmän kuin riittävästi antamaan yiquanin itsepuolustuksen perustan. Näin tietenkin yhdessä kaiken muun perustaidon, niihin liittyvien perusmuotojen ja nyrkkien kanssa. Yiquaniin kuten xingyiquaniin liittyy myös muita eläimiä. Ainakin pääskynen ja tai-lintu tulevat mieleen. Jos täydennämme edellä kuvatun sarjan näillä kahdella linnulla, saamme kokoon aika tavalla klassisen 12 eläimen kokonaisuuden.  Menemättä tarkempiin yksityiskohtiin näistä eläimistä pääskysestä voisi sanoa, että se kuvastaa nopeaa ja kevyttä ylös ja alas menevää liikettä. Pääskynen syöksyy nopeasti alas vedenpinnalle, mistä se nappaa hyönteisen ja nousee yhtä nopeasti ylös. Niinpä esimerkiksi xingyiquanissa tyypillinen pääskysen liike on syöksyä alas vastustajan jalkaan, pujottaa käsi vaikkapa polvitaipeen alla ja heittää hänet siitä ylös nousevalla liikkeellä. Jos haluaa tehdä pääskysen tyyppiliikkeen shili-harjoituksena kannattaa ottaa malli taijin liikkestä ”käärme ryömii alas”. Se on tyypillinen alas ja ylös menevän pääskysen liikkeen malli. Siitä voi tehdä ympyräliikkeen, missä vajotaan maan pintaan uudelleen ja uudelleen. Tämä on tietysti myös hyvä jalkaharjoitus.

Kuva 1. Sun Lu Tangin pääskynen

Tai- linnun tyyppiliike on ulkokautta alas kummallakin kädellä piirtyvä ympyrä, ikään kuin siipien alas menevä liike, mikä kootaan edessä yhteen kahden käden iskuksi nyrkeillä eteenpäin. Tuo siis kädet avoimina sivuilta alas ja eteen, vie kädet nyrkkiin ja työnnä nyrkit eteen ja ylös kääntäen samalla kämmenet ylöspäin.  Avaa sitten kädet ja jatka liike ympyröiksi eli ulkokautta alas ja jälleen edessä yhteen. Tunne on että keräät sivuilta jotakin yhteen ja työnnät kädet keskeltä nyrkissä eteenpäin. Liikkeestä avautuu paljon sovelluksia. Jos käännät käsien liikeradan toiseen suuntaan, huomaat että olet liikkeessä, mitä kutsumme taijissa ”kummankin käden iskuiksi korville”.

Tämä saa riittää yiquanin eläimistä tällä kertaa. Seuraavassa blogissa pääsemmekin sitten WXZ:n omaan kuvaukseen yiquanin duan shousta eli itsepuolustuksesta.